Kaikki
Artikkeli
•
Päivitetty 27.2.2024
Asemavaltuutus on kaksiteräinen miekka – lue hyödyt ja riskit
Asemavaltuutus tarkoittaa sitä, että tietty henkilö on asemansa perusteella valtuutettu tekemään sopimuksia ja muita oikeustoimia sitovasti toisen tahon (tyypillisesti yrityksen) puolesta. Esimerkiksi valtakirjaa ei siis tarvita.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Asunnon kauppakirja – näin se kannattaa laatia
Asunnon kauppakirjassa vahvistetaan kaupan ehdot. Kauppakirjan ehtojen muotoilulla voidaan ennaltaehkäistä mahdollisia riitoja ja tulkintaerimielisyyksiä.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Avioehto avioliiton aikana – näin se tehdään
Avioehto laaditaan tyypillisesti ennen avioliittoa, mutta sen tekeminen on mahdollista myös avioliiton aikana – myös juuri ennen eroa. Avioehdon voimaantulo edellyttää rekisteröintiä, jota tulee pyytää ennen kuin avioerohakemus on tullut vireille käräjäoikeudessa.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Avioehto & perintö – miten ne liittyvät toisiinsa?
Avioehdolla puolisot voivat sopia, miten heidän omaisuutensa jaetaan liiton päättyessä. Jos liitto päättyy toisen puolison kuolemaan, vaikuttaa avioehto perillisille tulevan perinnön suuruuteen – mitä rajoitetumpi oikeus leskellä tällöin on ensiksi kuolleen omaisuuteen, sitä enemmän jää jaettavaksi perillisille.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Omaisuuden jakaminen avoeron jälkeen – huomioi nämä asiat
Avoliiton päättyessä omaisuus jaetaan omistajilleen. Yhteisen omaisuuden osalta vallitsee olettama, jonka mukaan omaisuus omistetaan tasaosin – eli kumpikin saa siitä puolet. Jaosta voidaan sopia jo ennakkoon ja varmistaa, että lopputulos on puolisoiden toiveiden mukainen.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Edunvalvontavaltuutuksen todistajat – vältä yleisimmät virheet
Edunvalvontavaltuutuksen juridinen pätevyys edellyttää kahta esteetöntä todistajaa, joiden tulee olla samanaikaisesti paikalla valtakirjan laatijan allekirjoittaessa valtakirjan. Jos näitä muotoseikkoja ei noudateta, voi laatimastasi valtakirjasta tulla käyttökelvoton.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen – näin se tapahtuu
Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan vasta kun holhousviranomainen on sen päätöksellään vahvistanut – ei siis vielä silloin kun valtuutus on allekirjoitettu. Vahvistaminen edellyttää, että lääkäri on todennut valtakirjan laatineen henkilön kyvyttömäksi asioidensa hoitamiseen.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Edunvalvontavaltuutuksen toimiohjeet – näin ne kannattaa antaa
Toimiohjeet ovat edunvalvontavaltuutusta täydentäviä valtakirjan laatijan antamia ohjeita, jotka sitovat valtakirjassa nimettyä valtuutettua. Niissä voit antaa nimissäsi toimivalle valtuutetulle yksityiskohtaisia määräyksiä asioittesi hoitamisesta – esimerkiksi määritellä vähimmäishinnan myytävälle omaisuudellesi.
Artikkeli
•
Päivitetty 29.2.2024
Edunvalvontavaltuutus puolisolle – tiedätkö riskit?
Edunvalvontavaltuutuksella voit antaa valitsemallesi henkilölle valtuudet huolehtia asioistasi puolestasi, mikäli tulet siihen jostain syystä kyvyttömäksi. Vaikka puoliso voi olla käytännöllinen valinta valtuutetuksi, on puoliso monissa tilanteissa lain mukaan esteellinen hoitamaan kumppaninsa asioita.
Artikkeli
•
Päivitetty 27.2.2024
Ehdollinen tarjous laajentaa mahdollisuuksia vetäytyä asuntokaupasta
Hyväksytty ehdollinen tarjous antaa asuntokaupassa toiselle osapuolelle mahdollisuuden vetäytyä kaupasta. Vetäytymismahdollisuus on tyypillisesti olemassa vain, jos tietty tarjouksessa määritelty epäsuotuisa tapahtuma käy toteen – rakennuksesta esimerkiksi löytyy kosteusvaurioita.
Artikkeli
•
Päivitetty 9.1.2024
Etätyön pelisäännöt – muista ainakin nämä 6 kohtaa
Etätyön tekemisestä on viime vuosina tullut yhä yleisempää, eikä ihme – parhaimmillaan etätyö lisää sekä työn tuottavuutta että työhyvinvointia. Jotta etätyö toimisi parhaalla mahdollisella tavalla, tulee työnantajan ja työntekijän olla selvillä etätyön pelisäännöistä. Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimmät etätyön säännöt.
Artikkeli
•
Päivitetty 27.2.2024
Force majeure – mitä se tarkoittaa ja miten siitä kannattaa sopia
Force majeure eli ylivoimainen este on sopimusoikeudellinen termi, joka tarkoittaa osapuolista riippumatonta, odottamatonta tapahtumaa, joka käytännössä estää sovitun suorituksen täyttymisen. Kaupallisissa sopimuksissa näkee usein force majeure -lausekkeita, joissa sovitaan ennalta arvaamattomista olosuhdemuutoksista ja niiden seuraamuksista. Kun sopimuksessa on tällainen ehto, sopijapuolen mahdollisuus vapautua sopimusvelvoitteistaan määräytyy lähtökohtaisesti ehdossa sovitun perusteella.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Hallintaoikeuden siirtymisestä kannattaa sopia
Hallintaoikeudella tarkoitetaan yksinomaista ja suojattua käyttövapautta tiettyyn omaisuuserään. Hallintaoikeus kuuluu yleensä sille, jolla on myös omistusoikeus, mutta ei suinkaan aina. Lue tästä jutusta, miksi hallintaoikeuden siirtymisestä kannattaa sopia niin kiinteistön, asunnon kuin tavaran kaupassa.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Hallituksen jäsenen eroaminen – näin se onnistuu ja tätä se tarkoittaa yhtiölle
Osakeyhtiön hallituksesta voi erota koska vain, eikä tästä oikeudesta voida poiketa sopimuksella tai yhtiökokouksen päätöksellä. Jäsenelle itselleen eroaminen on varsin vaivatonta, mutta yhtiölle ero tarkoittaa monesti uuden hallituksen jäsenen etsimistä. Tässä artikkelissa käymme läpi: 1) miten hallituksen jäsenen eroaminen teknisesti onnistuu; ja 2) milloin ja miten hänen jättämänsä tyhjä paikka pitää täyttää.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Hallituksen jäsenen erottaminen – muista nämä seikat
Hallituksen jäsenen irtisanominen (terminologisesti: erottaminen) on suoraviivaista, jos takana on osakkeenomistajien enemmistö. Erottamispäätöksen tekee useimmin yhtiökokous. Tässä artikkelissa ohjeistamme, miten päätös tulee tehdä ja dokumentoida. Lisäksi perehdymme seikkoihin, jotka on tärkeä huomioida, kuten hallituksen minimikoko ja mahdolliset varajäsenet.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Hallituksen jäsenen esteellisyys – milloin jäsen ei saa osallistua päätöksentekoon?
Osakeyhtiön hallituksen jäsen ei saa osallistua hallituksen päätöksentekoon asiassa, jossa hän esteellinen (ns. jäävi). Tässä artikkelissa käymme läpi: 1) milloin hallituksen jäsenen on jäävättävä itsensä hallituksen päätöksenteosta; 2) milloin hallituksen jäsenen on jäävättävä itsensä yhtiökokouksen päätöksenteosta; sekä 3) miten esteellisyys tulee dokumentoida.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Hallituksen jäsenen valinta on osakkeenomistajien tärkeimpiä päätöksiä – lue menettelyvaatimukset
Hallitus on osakeyhtiössä osakkeenomistajien keskeisin edunvalvoja, joten tee hallituksen jäsenten valinta huolella. Valinnat tekee pääsääntöisesti yhtiökokous.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Hallituksen kokouksen esityslista – mitä se sisältää?
Hallituksen kokouksen esityslista on lista siitä, mitä asioita hallituksen kokouksessa aiotaan käsitellä. Esityslista on suositeltavaa sisällyttää jo kokouskutsuun.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Onko hallituksen kokouksen pöytäkirja julkinen?
Osakeyhtiön hallituksen kokous ei ole julkinen tilaisuus, eikä kokouksesta laadittu pöytäkirjakaan ole julkinen asiakirja. Osakkeenomistajalla on kuitenkin niin sanotun kyselyoikeuden nojalla mahdollisuus saada hallituksen jäseneltä tietoa yhtiön hallinnosta.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Hallituksen puheenjohtajan vaihtaminen kesken toimikauden – ota nämä menettelyvaatimukset huomioon
Tässä artikkelissa käymme läpi: 1) miten puheenjohtaja voidaan erottaa puheenjohtajan tehtävästä ja tarvittaessa koko hallituksen jäsenyydestä; sekä 2) miten hallituksen puheenjohtaja voi itse erota kesken toimikauden.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Hallituksen puheenjohtajan valinta – tiedätkö menettelyvaatimukset?
Osakeyhtiön hallitukselle on aina valittava puheenjohtaja, jos hallitukseen kuuluu enemmän kuin yksi jäsen. Puheenjohtajan valitsee lähtökohtaisesti hallitus jäsenistöstään itse.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Hallituksen tehtävät – näihin 6 seikkaan ammattimainen osakeyhtiön hallitus kiinnittää huomiota
Hallitus muodostaa osakeyhtiön ylimmän johdon. Hallituksen on hyvä tuntea yhtiöoikeudelliset velvollisuutensa, jotta se voi luoda yhtiölle arvoa ja pienentää hallituksen jäsenten henkilökohtaisia juridisia riskejä tehtävässä.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Hallituksen tehtävät osakeyhtiössä – tiedätkö tärkeimmän?
Hallitus on osakeyhtiön pakollinen toimielin, jonka tehtäviin kuuluu niin ulkoista edustamista kuin sisäistä hallintoa. Kaiken kaikkiaan hallituksen vastuulla on kymmeniä, jopa satoja tehtäviä.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Hallituksen varajäsenen vaihtaminen – miten se onnistuu?
Osakeyhtiössä hallituksen varajäsenten vaihtamisesta päättää pääsääntöisesti yhtiökokous, kuten varsinaisistakin jäsenistä. Lue tästä artikkelista tarkemmin, miten päätös on tehtävä ja dokumentoitava.
Artikkeli
•
Päivitetty 14.2.2024
Henkilöstön sitouttaminen – työsuhdeoptiot vai henkilöstöanti?
Yrityksen menestykselle on tärkeää pyrkiä säilyttämään osaavat työntekijät yrityksen palveluksessa ja kannustaa heitä samoihin tavoitteisiin kuin yhtiön osakkeenomistajilla. Yhä useammilla yrityksillä onkin käytössään kannustinjärjestelmä, jolla motivoidaan henkilöstöä toimiin, joilla luodaan yhtiölle pitkän aikavälin arvoa.
Artikkeli
•
Päivitetty 14.2.2024
Houkuttelukielto – suojaa yrityksesi työntekijät ja asiakkaat
Houkuttelukiellolla pyritään estämään, että johtotehtävissä oleva avainhenkilö houkuttelisi yrityksen työntekijöitä tai asiakkaita toiseen yritykseen. Tähän on tyypillisesti vaara, jos avainhenkilö irtisanoutuu ja menee kilpailijalle tai perustaa itse kilpailevan yrityksen.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Jakokelpoiset varat – huomioi ainakin nämä 4 seikkaa
Yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille esimerkiksi osinkona. Ennen jakoa on varmistettava, että yhtiöllä on jakokelpoisia varoja.