Lakitieto
Kattava kokoelma artikkeleita ja ohjeita Suomen lainsäädännöstä.
Uutta ja ajankohtaista
Artikkeli
•
Päivitetty 19.3.2024
Prorogaatiosopimus määrittää, miten sopimusriidat ratkotaan
Jos teet sopimuksen, sinulla on toisen sopijapuolen kanssa lähtökohtaisesti vapaus päättää, miten mahdolliset jälkikäteiset erimielisyydet sopimuksesta ratkaistaan. Osapuolet voivat sopia esimerkiksi toimivaltaisen käräjäoikeuden tai sopia riitojen ratkaisemisesta välitysmenettelyssä.
Artikkeli
•
Päivitetty 19.3.2024
Välityslauseke – 5 syytä sisällyttää se sopimukseen
Perinteinen riidanratkaisupaikka, käräjäoikeus, ei läheskään aina ole liike-elämässä syntyvien riitojen ratkaisuun sopivin. Usein liike-elämän sopimuksiin otetaankin välityslauseke, jonka mukaan sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan välitysmenettelyssä. Välitysmenettely on vaihtoehtoinen riidanratkaisutapa, jossa osapuolten valitsemat välitystuomarit ratkaisevat riidan yksityisesti ja ei-julkisesti. Lue alta viisi syytä sisällyttää välityslauseke sopimukseen.
Artikkeli
•
Päivitetty 12.3.2024
Sopimuksen vakioehdot – muista ainakin nämä seitsemän kohtaa
Monet vakioehdot toistuvat lähes sellaisinaan sopimuksesta toiseen. Parhaassa tapauksessa niiden muotoiluun ei tarvitse käyttää sopimuksen laatimisessa lainkaan aikaa, mutta ne auttavat mahdollisissa ongelmatilanteissa.
Suosittelemme
Lisää artikkeleita
Artikkeli
•
Päivitetty 27.2.2024
Asemavaltuutus on kaksiteräinen miekka – lue hyödyt ja riskit
Asemavaltuutus tarkoittaa sitä, että tietty henkilö on asemansa perusteella valtuutettu tekemään sopimuksia ja muita oikeustoimia sitovasti toisen tahon (tyypillisesti yrityksen) puolesta. Esimerkiksi valtakirjaa ei siis tarvita.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Asunnon kauppakirja – näin se kannattaa laatia
Asunnon kauppakirjassa vahvistetaan kaupan ehdot. Kauppakirjan ehtojen muotoilulla voidaan ennaltaehkäistä mahdollisia riitoja ja tulkintaerimielisyyksiä.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Avioehto avioliiton aikana – näin se tehdään
Avioehto laaditaan tyypillisesti ennen avioliittoa, mutta sen tekeminen on mahdollista myös avioliiton aikana – myös juuri ennen eroa. Avioehdon voimaantulo edellyttää rekisteröintiä, jota tulee pyytää ennen kuin avioerohakemus on tullut vireille käräjäoikeudessa.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Avioehto & perintö – miten ne liittyvät toisiinsa?
Avioehdolla puolisot voivat sopia, miten heidän omaisuutensa jaetaan liiton päättyessä. Jos liitto päättyy toisen puolison kuolemaan, vaikuttaa avioehto perillisille tulevan perinnön suuruuteen – mitä rajoitetumpi oikeus leskellä tällöin on ensiksi kuolleen omaisuuteen, sitä enemmän jää jaettavaksi perillisille.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Omaisuuden jakaminen avoeron jälkeen – huomioi nämä asiat
Avoliiton päättyessä omaisuus jaetaan omistajilleen. Yhteisen omaisuuden osalta vallitsee olettama, jonka mukaan omaisuus omistetaan tasaosin – eli kumpikin saa siitä puolet. Jaosta voidaan sopia jo ennakkoon ja varmistaa, että lopputulos on puolisoiden toiveiden mukainen.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Edunvalvontavaltuutuksen todistajat – vältä yleisimmät virheet
Edunvalvontavaltuutuksen juridinen pätevyys edellyttää kahta esteetöntä todistajaa, joiden tulee olla samanaikaisesti paikalla valtakirjan laatijan allekirjoittaessa valtakirjan. Jos näitä muotoseikkoja ei noudateta, voi laatimastasi valtakirjasta tulla käyttökelvoton.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen – näin se tapahtuu
Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan vasta kun holhousviranomainen on sen päätöksellään vahvistanut – ei siis vielä silloin kun valtuutus on allekirjoitettu. Vahvistaminen edellyttää, että lääkäri on todennut valtakirjan laatineen henkilön kyvyttömäksi asioidensa hoitamiseen.
Artikkeli
•
Päivitetty 28.2.2024
Edunvalvontavaltuutuksen toimiohjeet – näin ne kannattaa antaa
Toimiohjeet ovat edunvalvontavaltuutusta täydentäviä valtakirjan laatijan antamia ohjeita, jotka sitovat valtakirjassa nimettyä valtuutettua. Niissä voit antaa nimissäsi toimivalle valtuutetulle yksityiskohtaisia määräyksiä asioittesi hoitamisesta – esimerkiksi määritellä vähimmäishinnan myytävälle omaisuudellesi.
Artikkeli
•
Päivitetty 29.2.2024
Edunvalvontavaltuutus puolisolle – tiedätkö riskit?
Edunvalvontavaltuutuksella voit antaa valitsemallesi henkilölle valtuudet huolehtia asioistasi puolestasi, mikäli tulet siihen jostain syystä kyvyttömäksi. Vaikka puoliso voi olla käytännöllinen valinta valtuutetuksi, on puoliso monissa tilanteissa lain mukaan esteellinen hoitamaan kumppaninsa asioita.