Yksityishenkilöt

Vuokrasuhde katsotaan asuinhuoneiston vuokraukseksi, jos vuokrattavaa huoneistoa käytetään pääasiassa asumiseen. Nappaa tästä oppaasta talteen juristiemme parhaat vinkit vuokranantajille.

Asunnon kauppakirjassa vahvistetaan kaupan ehdot. Kauppakirjan ehtojen muotoilulla voidaan ennaltaehkäistä mahdollisia riitoja ja tulkintaerimielisyyksiä.

Asunto-osakkeen kauppa on useimmille ihmisille heidän elämänsä suurin ja tärkein kauppa. Hoida se siis huolellisesti. Tässä oppaassa käymme läpi, miten sekä myyjä että ostaja voivat turvata selustansa kaupassa sekä hoitaa sen sujuvasti ja laadukkaasti.

Avioehto laaditaan tyypillisesti ennen avioliittoa, mutta sen tekeminen on mahdollista myös avioliiton aikana – myös juuri ennen eroa. Avioehdon voimaantulo edellyttää rekisteröintiä, jota tulee pyytää ennen kuin avioerohakemus on tullut vireille käräjäoikeudessa.

Avioehdolla puolisot voivat sopia, miten heidän omaisuutensa jaetaan liiton päättyessä. Jos liitto päättyy toisen puolison kuolemaan, vaikuttaa avioehto perillisille tulevan perinnön suuruuteen – mitä rajoitetumpi oikeus leskellä tällöin on ensiksi kuolleen omaisuuteen, sitä enemmän jää jaettavaksi perillisille.

Avoliiton päättyessä omaisuus jaetaan omistajilleen. Yhteisen omaisuuden osalta vallitsee olettama, jonka mukaan omaisuus omistetaan tasaosin – eli kumpikin saa siitä puolet. Jaosta voidaan sopia jo ennakkoon ja varmistaa, että lopputulos on puolisoiden toiveiden mukainen.

Edunvalvontavaltuutuksen juridinen pätevyys edellyttää kahta esteetöntä todistajaa, joiden tulee olla samanaikaisesti paikalla valtakirjan laatijan allekirjoittaessa valtakirjan. Jos näitä muotoseikkoja ei noudateta, voi laatimastasi valtakirjasta tulla käyttökelvoton.

Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan vasta kun holhousviranomainen on sen päätöksellään vahvistanut – ei siis vielä silloin kun valtuutus on allekirjoitettu. Vahvistaminen edellyttää, että lääkäri on todennut valtakirjan laatineen henkilön kyvyttömäksi asioidensa hoitamiseen.

Monille tulee yllätyksenä, etteivät esimerkiksi perheenjäsenet voi hoitaa toistensa puolesta vaikkapa pankki- ja sopimusasioita. Jos henkilö ei esimerkiksi sairastumisen tai onnettomuuden vuoksi kykene huolehtimaan taloudestaan tai hoidostaan, voidaan hänet määrätä yleisen edunvalvonnan asiakkaaksi. Edellä mainittu tilanne voidaan välttää laatimalla edunvalvontavaltakirja eli edunvalvontavaltuutus.

Toimiohjeet ovat edunvalvontavaltuutusta täydentäviä valtakirjan laatijan antamia ohjeita, jotka sitovat valtakirjassa nimettyä valtuutettua. Niissä voit antaa nimissäsi toimivalle valtuutetulle yksityiskohtaisia määräyksiä asioittesi hoitamisesta – esimerkiksi määritellä vähimmäishinnan myytävälle omaisuudellesi.

Edunvalvontavaltuutuksella voit antaa valitsemallesi henkilölle valtuudet huolehtia asioistasi puolestasi, mikäli tulet siihen jostain syystä kyvyttömäksi. Vaikka puoliso voi olla käytännöllinen valinta valtuutetuksi, on puoliso monissa tilanteissa lain mukaan esteellinen hoitamaan kumppaninsa asioita.

Hyväksytty ehdollinen tarjous antaa asuntokaupassa toiselle osapuolelle mahdollisuuden vetäytyä kaupasta. Vetäytymismahdollisuus on tyypillisesti olemassa vain, jos tietty tarjouksessa määritelty epäsuotuisa tapahtuma käy toteen – rakennuksesta esimerkiksi löytyy kosteusvaurioita.

Hallintaoikeudella tarkoitetaan yksinomaista ja suojattua käyttövapautta tiettyyn omaisuuserään. Hallintaoikeus kuuluu yleensä sille, jolla on myös omistusoikeus, mutta ei suinkaan aina. Lue tästä jutusta, miksi hallintaoikeuden siirtymisestä kannattaa sopia niin kiinteistön, asunnon kuin tavaran kaupassa.

Avioehto eli avioehtosopimus on puolisoiden välinen sopimus siitä, mihin toistensa omaisuuteen puolisoilla on tai ei ole oikeutta avioliiton päättyessä. Tässä oppaassa käymme läpi viisi syytä tehdä avioehto.

Kiinteistökaupassa vasta kauppakirjan allekirjoitukset luovat sitovan kaupan. Epämuodollinen tarjous ei hyväksyttynäkään vielä riitä.

Avioehto on sopimus, jolla puolisot voivat sopia, miten heidän omaisuutensa jaetaan avioliiton purkautuessa eroon tai puolison kuolemaan. Avioehdolla voidaan poiketa lain mukaisesta omaisuuden puolittamisperiaatteesta, minkä vuoksi sen taloudellinen vaikutus on monesti varsin merkittävä.

Hallintaoikeuden siirtymisajankohdasta voidaan sopia vapaasti niin kiinteistön, asunnon kuin tavaran kaupassa. Hallinnan siirtoa koskeva sopimusehto sisältää yleensä päivämäärän – tarvittaessa myös kellonajan –, jolloin hallintaoikeuden tulee viimeistään siirtyä ostajalle. Mikäli hallintaoikeuden siirtymisajankohdasta on riitaa tai hallinnan siirto viivästyy, taloudelliset vaikutukset voivat olla merkittävät. Lue tästä jutusta, milloin hallintaoikeus siirtyy viimeistään, jos siirtymisajankohdasta ei ole sovittu kauppakirjassa.

Aviopuolisoilla on avioliiton perusteella oletusarvoisesti niin sanottu avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Kyseinen oikeus näkyy avioliiton päätyttyä niin, että vähemmän omistavalla puolisolla on oikeus vaatia enemmän omistavalta puolisolta suoritusta, jolla tasataan omaisuuseroja. Tämän oppaan luettuasi tiedät kaiken, mitä sinun on hyvä tietää omaisuuden jaosta avioerossa.

Omistusoikeus tarkoittaa rajoittamatonta yksinoikeutta tiettyyn omaisuuserään. Hallintaoikeus on omistusoikeuden ydinosa, ja sillä tarkoitetaan yksinomaista ja suojattua käyttövapautta kyseiseen omaisuuserään. Hallintaoikeus kuuluu yleensä sille, jolla on myös omistusoikeus, mutta ei suinkaan aina. Lue tästä jutusta, miksi omistus- ja hallintaoikeuden siirtymisestä on tärkeää sopia kiinteistö- ja asuntokaupassa.

Perinnönjaosta on aina tehtävä kirjallinen perinnönjakokirja riippumatta siitä, suoritetaanko perinnönjako kokonaan vai osittain. Lue tästä, mitä sinun tulee tietää perinnönjakokirjan tekemisestä.

Kun avioliitto päättyy, on entisten puolisoiden omaisuus selvitettävä ja jaettava omaisuuden osituksessa. Kirjallinen osituskirja toimii jälkikäteisenä todisteena siitä, että omaisuus on puolisoiden kesken jaettu lopullisesti.

Osapuolten sovinnosta tekemästä osituksesta on laadittava osituskirja. Osituskirja tulee laatia määrämuodossa eli kirjallisesti ja asianmukaisin allekirjoituksin varustettuna.

Kuoleman jälkeen perinnöksi jäävä omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti laissa säädetyn perimysjärjestyksen mukaisesti. Omaisuuden jakautumiseen on kuitenkin mahdollista itse vaikuttaa testamentilla. Testamentilla voit esimerkiksi turvata avopuolisosi aseman tai saavuttaa verohyötyjä siirtämällä omaisuutta suoraan lapsenlapsillesi.

Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus vaatia perinnönjakoa pesän selvittämisen jälkeen. Lukemalla tämän oppaan saat tietää, mitä asioita sinun on hoidettava ennen perinnönjakoa. Lisäksi saat vastaukset perinnönjaosta useimmin esitettyihin kysymyksiin.

Perunkirjoitus on järjestettävä jokaisen Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kuoleman jälkeen. Perukirjalla tarkoitetaan tässä toimituksessa laadittavaa luetteloa kuolinpesän varoista ja veloista. Tässä oppaassa annamme sinulle selkeät ohjeet perunkirjoituksen hoitamiseen ja perukirjan laadintaan.

Asuntokaupassa on muodostunut tavaksi, että kiinnostus asunnon ostamiseen ilmaistaan kirjallisella ostotarjouksella ja vasta tarjouksen hyväksymisen jälkeen laaditaan varsinainen kauppakirja. Sekä ostotarjouksessa että kauppakirjassa voidaan sopia sopimussakosta eli vakiokorvauksesta. Sillä tarkoitetaan rahamääräistä sanktiota, jonka sopimusta rikkova osapuoli on velvollinen maksamaan toiselle osapuolelle. Lue tästä jutusta, miksi sopimussakosta kannattaa sopia niin asunnon ostotarjouksessa kuin kauppakirjassakin.

Testamentin teko on ainoa tapa, jolla voit vaikuttaa omaisuutesi jakautumiseen kuolemasi jälkeen. Testamentilla voit esimerkiksi varmistaa omaisuutesi pysymisen omassa suvussasi, turvata puolisosi aseman kuolemasi jälkeen, minimoida perintöveron määrän tai lahjoittaa omaisuuttasi hyvään tarkoitukseen. Tästä oppaasta löydät juristiemme vastaukset testamentista useimmin kysyttyihin kysymyksiin.