Omaisuuden jako avioerossa – miten se tehdään?

Aluksi

Avioliiton päättyminen herättää entiset puolisot pohtimaan monia käytännön kysymyksiä. Miten yhteinen omaisuus jaetaan – entä niihin kohdistuvat velat? Mitä oikeuksia puolisolla on toisen puolison omaisuuteen avioliiton perusteella? Miten omaisuus jaetaan, jotta kummallakaan ei enää myöhemmin olisi velvoitteita toista puolisoa kohtaan?

Tässä oppaassa kerromme, miten puolisot voivat vaivattomimmin sopia omaisuuden jaosta avioerossa. Ratkaisuun vaikuttaa olennaisesti se, onko puolisoiden välillä laadittu avioehtoa vai ei. Jos avioehtoa ei ole, edellyttää omaisuuden jako aviovarallisuussuhteiden laskennallista purkamista niin sanotussa omaisuuden osituksessa. Kyseinen toimitus voidaan hoitaa osapuolten yhteisellä sopimuksella.

Keskitymme tässä oppaassa erityisesti tilanteisiin, joissa omaisuuden jako edellyttää avio-oikeuden purkamista ja jossa puolisot ovat valmiita sopimaan jaosta yhteisymmärryksessä.

Käymme läpi seuraavia teemoja:

1. Avio-oikeus ja omaisuuden ositus – mitä niillä tarkoitetaan?

2. Miten ositukseen voidaan varautua jo etukäteen?

3. Miten toimia, kun ositus on ajankohtainen ja se halutaan tehdä sovinnossa?

4. Mikä ositusta koskeva asiakirja sopii tilanteeseesi?

1. Avio-oikeus ja omaisuuden ositus – mitä niillä tarkoitetaan?

Avio-oikeus turvaa vähemmän omistavan puolison taloudellista asemaa erotilanteessa

Puolisoilla on avioliiton solmimisesta alkaen niin sanottu avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Kyseessä ei ole omistusoikeus – avioliiton myötä puolisoiden omistussuhteet eivät muutu millään tavalla – vaan abstrakti oikeus, jonka vaikutus ikään kuin odottaa avioliiton päättymistä. Tällöin se konkretisoituu niin, että vähemmän omistavalla puolisolla on oikeus vaatia enemmän omistavalta puolisolta suoritusta, jolla tasataan omaisuuseroja.

Monesti luullaan, että avio-oikeus koskee vain puolisoiden yhteisesti omistamaa omaisuutta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, sillä mikäli avio-oikeutta ei ole erikseen rajoitettu, koskee se yhtäläisesti kaikkea puolisoiden omaisuutta. Monille voikin tulla yllätyksenä, että puolisolla on avioerotilanteessa oikeus esimerkiksi ennen avioliittoa täysin puolisosta riippumatta hankittuun omaisuuteen tai avioliiton aikana saatuun perintöön.

Osituksessa selvitetään avio-oikeuden alainen omaisuus ja tasataan se

Osituksella tarkoitetaan avioliiton päättymisen jälkeen tehtävää toimitusta, jossa avio-oikeus puretaan ja omaisuus jaetaan pysyvästi osapuolten välillä. Omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti niin, että kumpikin puoliso saa puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä (eli omaisuudesta, joka jää jäljelle, kun varoista vähennetään velat).

Esimerkki lain mukaan tehtävästä osituksesta

• Tasinko tarkoittaa omaisuutta, jonka varakkaampi puoliso suorittaa vähemmän omistavalle, jotta omaisuus menee tasan.

• Puolisot voivat varsin vapaasti sopia, miten ja jopa minkä suuruisena tasinko maksetaan – avioliittolain säännöksistä voidaan tasingon osalta poiketa, mikäli puolisot ovat yhteisymmärryksessä. Maksajalla on kuitenkin aina oikeus maksaa tasinko rahana, eikä toinen puoliso voi siis edellyttää sen maksamista esimerkiksi kiinteänä omaisuutena.

2. Miten ositukseen voidaan varautua jo etukäteen?

Avioehtosopimuksella voidaan rajata avio-oikeutta

Puolisot voivat ennen avioeron vireilletuloa halutessaan sopia avio-oikeuden rajoittamisesta tai sen poistamisesta kokonaan. Sopiminen edellyttää kirjallisen avioehdon eli avioehtosopimuksen laatimista. Laki edellyttää, että avioehdossa on oltava puolisoiden lisäksi kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset. Avioehto tulee rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastossa.

• Huom: Avio-oikeutta on voitu rajata myös lahjanantajan tai perinnönjättäjän antamalla määräyksellä, jonka mukaan lahja on henkilökohtainen, eikä saajan puoliso ei ole oikeutettu kyseiseen omaisuuteen. Määräys tulee antaa muotovaatimukset täyttävässä lahjakirjassa tai testamentissa, jotta se olisi pätevä.

Jos puolisot ovat laatineet kaiken omaisuuden kattavan avioehdon, ei ositusta tehdä lainkaan. Tällöin on osituksen sijaan suoritettava omaisuuden erottelu, eli selvitettävä, mikä omaisuus kullekin puolisolle kuuluu ja jaettava omistajalleen. Lähtökohtaisesti omaisuus kuuluu sille, jonka nimissä se on. Jos omaisuus (esim. asunto-osake) on molempien nimissä, katsotaan puolisoiden omistusosuudet pääsääntöisesti yhtä suuriksi.

Omaisuuden jakamisesta voidaan sopia jo ennakkoon ositussopimuksella

Tulevasta osituksesta voidaan sopia ositussopimuksella, jota kutsutaan myös osituksen esisopimukseksi. Sopimuksesta käytetään myös nimeä “sopimus avioeron varalta”. Mahdollisen avioeron varalta tehtävässä sopimuksessa puolisot sopivat siitä, mikä on myöhemmän omaisuuden jaon lopputulos. Sopimus kertoo tällöin, mikä konkreettinen omaisuuserä tulee kunkin puolison omistukseen, kun omaisuutta ryhdytään avioliiton purkauduttua suoritetussa osituksessa jakamaan.

Ositussopimus eroaa avioehdosta siinä, että ositussopimuksessa sovitaan kunkin omaisuuserän konkreettisesta omistusoikeudesta. Avioehdossa sen sijaan määritellään, mikä omaisuus voi ylipäänsä olla ositettavan omaisuuden piirissä.

Esimerkki: Avioehtosopimus ja ositussopimus

1. Puolisot laativat avioehdon, jonka mukaan toisen puolison yritysvarallisuus on erotilanteessa osituksen ulkopuolella ja kaikki muu omaisuus on avio-oikeuden piirissä.

   • Avioehto ei vaikuta millään tavalla puolisoiden omistussuhteisiin avioliiton aikana. Liiton päättyessä se määrittää, mikä omaisuus ylipäänsä lasketaan jaettavaan omaisuuteen – tässä tapauksessa kaikki muu paitsi yritysvarallisuus.

2. Puolisot laativat ositussopimuksen, jossa he sopivat, miten tämä avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan mahdollisessa tulevassa avioero-osituksessa. Puolisot voivat sopia esimerkiksi, että toinen puoliso saa avioeron jälkeen yhteisen kodin lainoineen ja toinen saa kaiken muun omaisuuden.

   • Myöskään ositussopimus ei vaikuta millään tavalla puolisoiden omistussuhteisiin avioliiton aikana. Ositussopimus kertoo erotilanteessa, miten osituslaskelmassa osoitettuun lopputulokseen päästään eli mitä omaisuuseriä siirtyy puolisoiden välillä.

   • Huomaa, että velkojen järjestely edellyttää asiasta sopimista lainanantajan kanssa. Esimerkiksi asuntolainan velallista ei siis voi vaihtaa osapuolten keskinäisin sopimuksin.

3. Miten toimia, kun ositus on ajankohtainen ja se halutaan tehdä sovinnossa?

Sovinto-ositus tehdään laatimalla osituskirja

Omaisuuden ositus voidaan tehdä milloin tahansa sen jälkeen, kun avioero on tullut vireille käräjäoikeudessa ja jompikumpi puolisoista vaatii omaisuuden jakamista. Vaikka laki ei asetakaan mitään erityistä määräaikaa osituksen toimittamiselle, ei ositusta kannata jättää roikkumaan tekemättömänä. Se tulee nimittäin toimitettavaksi viimeistään toisen puolison kuollessa. Tällöin entisen puolison mahdollisesti jo vuosikymmeniä sitten päättyneeseen avioliittoon perustuvat vaatimukset voivat yllättää perilliset. Entinen puoliso onkin toisen puolison kuolinpesän osakkaana niin kauan kunnes ositus toimitetaan.

Jos puolisot tekevät osituksen sovinnossa keskenään – eli ilman tuomioistuimen määräämää pesänjakajaa – tulee heidän laatia jaon vahvistava osituskirja. Se on laadittava kirjallisena ja allekirjoitettava molempien puolisoiden osalta. Lisäksi edellytetään, että kaksi esteetöntä henkilöä toimii osaituskirjassa todistajina.

Osituskirjalla puolisoiden omaisuus jaetaan lopullisesti. Osituskirjassa listataan kummankin puolison omaisuus ja velat jaoteltuna avio-oikeuden alaiseen ja mahdolliseen sen ulkopuoliseen omaisuuteen. Listauksen perusteella puolisot sopivat, mitä omaisuutta kummallekin jaon jälkeen jää ja miten enemmän omistava puoliso maksaa tasinkonsa.

4. Mikä ositusta koskeva asiakirja sopii tilanteeseesi?

Vinkki: Docuen osituskirjan mallilla voit sopia myös omaisuuden erottelusta, jos osapuolilla on täysin poissulkeva avioehto.

Miksi Docue?

Docuen palvelussa laadit ositukseen liittyvät asiakirjat helpoiten.

1. Sopimukset helposti pikavalinnoin

   Käytettävissäsi on yli 400 erilaista asiakirjamallia, joiden laadinta pikavalintojen avulla on helppoa – ja lopputulos aina laadukas.

2. Kiinteä kuukausihinta

   Kaikki asiakirjamallit ovat käytettävissäsi edulliseen, etukäteen tiedossa olevaan kuukausihintaan.

3. Sähköinen allekirjoitus ja arkisto

   Allekirjoitat valmiit asiakirjat helposti sähköisellä allekirjoituksella, jonka jälkeen asiakirjat tallentuvat automaattisesti palvelun arkistoon.