Perimysjärjestys – näin voit poiketa siitä testamentilla

TIIVISTELMÄ: Perimysjärjestys

• Perinnön jakautuminen lain mukaan:

  • Jos perittävällä oli lapsia, koko omaisuus jaetaan heille tasaosuuksin.

  • Mikäli perittävältä ei jäänyt rintaperillisiä, hänet perii mahdollinen aviopuoliso.

  • Jos ensimmäisen ryhmän perillisiä ei ole, etsitään perillisiä järjestyksessä muista sukulaisista.

  • Mikäli serkkuja läheisempiä sukulaisia ei ole, päätyy omaisuus viimesijaisesti valtiolle.

• Testamentti: Perimysjärjestyksestä on mahdollista poiketa testamentilla. Rintaperillisillä on kuitenkin testamentista huolimatta lähtökohtaisesti oikeus lakiosaan.

• Tee laadukas testamentti: Docuen palvelussa testamentin laatiminen onnistuu vaivattomasti keneltä tahansa.

  • Testamentti

  • Keskinäinen testamentti (puolisoiden yhteinen)

Perimysjärjestys ilman testamenttia

Laissa perilliset on jaettu sukulaisuuden perusteella kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Lakimääräisiä perillisiä selvitetään perillisryhmä kerrallaan. Mikäli perittävällä on ensimmäiseen ryhmään kuuluvia perillisiä, saavat he kaiken perittävän omaisuuden. Vastaavasti kolmanteen perillisryhmään kuuluvat voivat periä omaisuutta ainoastaan siinä tapauksessa, ettei vainajalla ole ensimmäiseen tai toiseen ryhmään kuuluvia sukulaisia elossa.

Ensimmäinen perillisryhmä: Ensimmäiseen perillisryhmään kuuluvat ensinnäkin vainajan lapset. Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Jos lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa.

• Esimerkit:

  • Pentillä oli kaksi lasta, Atte ja Liisa. Pentin kuollessa hänen omaisuutensa jaetaan tasan, jolloin molemmat lapsista saavat ½ omaisuudesta.

  • Mikäli Atte olisi kuollut ennen Penttiä, Aten osuus Pentin perinnöstä jaettaisiin tasan Aten mahdollisten lasten kesken. Jos taas Atella ei ollut lapsia, perisi Liisa yksin koko Pentin omaisuuden.

Puolison perintöoikeus: Mikäli perittävältä ei jäänyt rintaperillisiä (eli jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa), hänet perii aviopuoliso. Aviopuolison perintöoikeus sijoittuu siis ensimmäisen ja toisen perillisryhmän väliin.

Toinen perillisryhmä: Jos rintaperillisiä eikä aviopuolisoa ole, vainajan perivät toiseen perillisryhmään kuuluvina vainajan vanhemmat. Jos isä tai äiti on kuollut, menee kuolleen vanhemman osuus vainajan siskoille ja veljille sekä sisaruksen kuoltua menee osuus hänen lapsilleen.

• Esimerkki: Marialla ei ollut lapsia tai aviopuolisoa. Hänen vanhempansa ovat elossa, joten Marialta perinnöksi jäävä omaisuus jaetaan tasan hänen vanhempiensa kesken.

Kolmas perillisryhmä: Kolmannen ryhmän perillisiä ovat vainajan isovanhemmat sekä heidän lapsensa, eli vainajan sedät, enot ja tädit. Perillisten etsimisessä raja vedetään serkkuihin, jotka eivät ole lain mukaan oikeutettuja perintöön.

Lopulta omaisuus menee valtiolle: Jos serkkuja läheisempiä sukulaisia ei ole eikä perittävällä ollut testamenttia, omaisuus päätyy lähtökohtaisesti valtiolle.

Perimysjärjestyksen muuttaminen testamentilla

Lakisääteinen perimysjärjestys ei välttämättä vastaa toivettasi siitä, miten omaisuutesi tulisi jakautua kuolemasi jälkeen. Perimysjärjestystä on mahdollista muuttaa hyvin vapaasti testamentilla.

Laadi testamentti kirjallisesti: Testamentin sisältöä ei rajoiteta laissa juurikaan, mutta itse asiakirja ja sen todistaminen oikeaksi ovat varsin tarkkaan säänneltyjä. Testamentin on oltava kirjallinen eli se tulee tehdä paperille. Testamentin allekirjoittavat sen tekijän lisäksi kaksi esteetöntä todistajaa.

Huomioi rintaperillisten lakiosa: Vaikka testamentilla voidaankin määrätä omaisuudesta varsin vapaasti, on rintaperillisillä siitä huolimatta oikeus lakiosaan eli laissa varattuun vähimmäismäärään perinnöstä. Lakiosaan oikeutettuja rintaperillisiä ovat perittävän lapset, ja mikäli joku heistä on kuollut, hänen lapsensa. Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, joka hänelle ilman testamenttia kuuluisi.

• Esimerkki: Mikäli perittävällä on yksi lapsi, joka ilman testamenttia perisi kaiken, on lakiosa tällöin puolet koko jäämistön arvosta. Kun jäämistön arvo on 100 000 e, lapsen lakiosa on 50 000 e.

Kolme esimerkkiä perimysjärjestyksen muuttamisesta testamentilla

Perimysjärjestystä on mahdollista muuttaa testamentilla esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

1. Omaisuus siirretään suoraan lapsenlapsille: Testamentilla on mahdollista siirtää omaisuutta suoraan lapsenlapsille. Tällä vältetään yhden sukupolven perintövero, koska omaisuus ei missään vaiheessa kuulu välissä olevalle lapselle.

2. Avopuolisolle jätetään perintöä: Avopuoliso ei lain mukaan peri mitään. Jos avopuolisot haluavat jättää perintöä eloonjääneelle osapuolelle tai esimerkiksi turvata asumisoikeuden puolisoiden yhteisessä kodissa, on testamentti ainoa keino tähän. Avopuolisot voivat määrätä keskinäisellä testamentilla, että ensin kuolleen omaisuus menee joko kokonaan tai osittain eloonjääneelle. Myöhemmin kummankin kuoltua omaisuus siirtyy eteenpäin joko lakimääräisen perimysjärjestyksen tai testamentin määräysten mukaisesti.

3. Lapsi jätetään kokonaan perinnöttä: Koska rintaperillisellä on lähtökohtaisesti aina oikeus lakiosaansa, ovat edellytykset perinnöttömäksi tekemiselle tiukat. Kokonaan perinnöttömäksi tekeminen on mahdollista, jos perillinen on esimerkiksi loukannut perittävää tai tämän lasta tahallisella rikoksella tai jos perillinen on käytöksellään jatkuvasti ja toistuvasti loukannut perittävää. Jos rintaperillinen tehdään perinnöttömäksi, siirtyy hänen oikeutensa lakiosaan puolestaan perinnöttömäksi jätetyn perillisen rintaperillisille.

Helpoin tapa testamentin tekemiseen

Docuen palvelussa testamentin laatiminen sujuu vaivattomasti – laadusta tinkimättä. Docuen testamenttimallit ovat juristien kehittämiä ja ylläpitämiä. Modernin teknologian avulla saat laadittua juuri tarpeisiisi sopivan testamentin. Lopputuloksena on siisti ja allekirjoitusvalmis asiakirja.

• Testamentti

• Keskinäinen testamentti (puolisoiden yhteinen)

Tags: perimysjärjestys, perintö, perintöoikeus, jäämistö