Irtisanominen lomautuksen aikana – kertaa irtisanomisaika ja muut pääkohdat

TIIVISTELMÄ: Lomautus & irtisanomisaika lomautuksen aikana

• Työnantajan irtisanomisaika: Työnantaja saa irtisanoa lomautetun työntekijän työsopimuksen samaa irtisanomisaikaa noudattaen kuin normaalisti – lomautus ja irtisanomisaika eivät vaikuta siis toisiinsa.

• Työntekijän irtisanomisaika: Lomautettu työntekijä saa irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa, ellei lomautus ole päättymässä seuraavan seitsemän päivän aikana ja tämä on työntekijän tiedossa --> tuolloin normaali irtisanomisaika.

• Määräaikaista työntekijää ei saa irtisanoa: Työnantaja saa irtisanoa lomautetun määräaikaisen työntekijän ainoastaan eräissä poikkeustilanteissa, kuten silloin, kun työnantaja ja työntekijä ovat keskenään sopineet irtisanomisoikeudesta.

• Määräaikainen työntekijä saa yleensä lähteä halutessaan: Lomautettu määräaikainen työntekijä on vapaa lähtemään ilman irtisanomisaikaa, ellei lomautus pääty seuraavan seitsemän päivän aikana ja ja tämä on työntekijän tiedossa --> tuolloin määräaikaisuus on tehtävä loppuun asti.

• Laadi irtisanomisilmoitus:

  • Työsuhteen irtisanomisilmoitus (työnantaja irtisanojana)

  • Irtisanomisilmoitus (työntekijä irtisanojana)

Aluksi: lomauttamisen ja irtisanomiset erot

Työntekijän lomauttaminen tarkoittaa työnantajan aloitteesta tapahtuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työsopimuksen irtisanominen taas tarkoittaa työnantajan tai työntekijän yksipuolista ilmoitusta siitä, että työsopimus päättyy irtisanomisajan kuluttua.

Perehdymme tässä artikkelissa ensin työnantajan ja sitten työntekijän irtisanomisoikeuteen lomautuksen aikana.

A) Työnantaja irtisanojana

Kaksi irtisanomisperustetta kuten muutoinkin

Työnantajalla on oikeus irtisanoa työsopimus lomautuksen aikana samoilla perusteilla kuin normaalisti. Irtisanomisperusteet jaetaan oikeudellisesti 1) tuotannollisiin ja taloudellisiin perusteisiin sekä 2) työntekijän henkilöön liittyviin perusteisiin. Molemmissa tapauksissa irtisanominen edellyttää asiallista ja painavaa syytä.

1. “Tuta”-syyt: Työnantajalla on oikeus irtisanoa työsopimus, jos tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työ voi vähentyä esimerkiksi kysynnän heikentymisen, kiristyneen kilpailun tai toiminnan uudelleen suuntaamisen vuoksi. Lisäedellytyksenä irtisanomiselle on, ettei työnantaja voi järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai koulutusta molempien osapuolten intressit huomioon ottaen. Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon muun muassa työntekijän soveltuvuus toisiin tehtäviin, työnantajan toimintaedellytykset, uudelleenjärjestelyjen kustannukset ja koulutuksen pituus.

2. Henkilöön liittyvät syyt: Työnantajalla on oikeus irtisanoa työsopimus työntekijän henkilöön liittyvällä syyllä, jos työntekijä on rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteensa kannalta olennaisia velvollisuuksia vakavasti. Oikeus irtisanomiseen voi olla käsillä esimerkiksi silloin, kun työntekijä paljastaa työnantajan liikesalaisuuksia ja rikkomus vaikuttaa niin vakavalla tavalla työsuhteeseen, ettei sen jatkamiselle ole edellytyksiä. Irtisanominen henkilöön liittyvällä syyllä on mahdollista myös, jos työntekijän työntekoedellytykset ovat muuttuneet niin olennaisesti, ettei hän enää kykene selviytymään työtehtävistään. Esimerkiksi työntekijän sairaudesta johtuva olennainen ja pitkäaikainen työkyvyn aleneminen voi oikeuttaa irtisanomiseen.

Määräaikaista sopimusta ei voi lähtökohtaisesti irtisanoa

Työnantaja saa lähtökohtaisesti irtisanoa vain toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen. Määräaikaisen työsopimuksen saa irtisanoa ainoastaan eräissä poikkeustilanteissa kuten työnantajan konkurssissa sekä silloin, kun työsopimuksessa on sovittu irtisanomisoikeudesta (ks. työsopimusmalli → “Irtisanomisaika”).

Irtisanomisajan pituus

Työnantaja saa irtisanoa lomautetun työntekijän työsopimuksen samaa irtisanomisaikaa noudattaen kuin normaalisti – lomautus ja irtisanomisaika eivät vaikuta siis toisiinsa. Irtisanomisajasta voidaan sopia tiettyjen rajojen puitteissa työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa. Irtisanomisaika voi olla enintään kuusi kuukautta – jos on sovittu pidemmästä ajasta, sen sijasta on noudatettava kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Ellei irtisanomisajasta ole sovittu lainkaan, määräytyy se lain mukaan.

Työnantajan noudatettava irtisanomisaika on lain mukaan:

• 14 pv, jos työsuhde on kestänyt 0–1 vuotta;

• 1 kk, jos työsuhde on kestänyt 1–4 vuotta;

• 2 kk, jos työsuhde on kestänyt 4–8 vuotta;

• 4 kk, jos työsuhde on kestänyt  8–12 vuotta;

• 6 kk, jos työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta.

Työsuhteen on tullut jatkua keskeytyksettä. Mikäli työsuhde on välillä katkennut, on työsuhteen pituus laskettava viimeksi alkaneen työsuhteen alusta lukien. Kuitenkaan esimerkiksi lomautus, perhevapaa ja opintovapaa eivät katkaise työsuhteen yhtäjaksoisuutta.

Irtisanomisajan palkka

Irtisanomisaikana työntekijällä on yleensä työntekovelvollisuus ja työnantajalla vastaavasti palkanmaksuvelvollisuus. Lomautuksen aikana tilanne on toinen, eikä työntekijä työskentele välttämättä lainkaan irtisanomisaikana. Siitä huolimatta lomautetulla työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa, jos irtisanojana on työnantaja.

Irtisanomisajan palkan määrä riippuu kussakin työsuhteessa noudatettavan irtisanomisajan ja lomautusilmoitusajan pituudesta. Jos lomautusilmoitusaika on 14 päivää tai sitä lyhyempi, työntekijällä on oikeus saada koko irtisanomisajan palkkansa vähentämättömänä. Jos taas lomautusilmoitusaika on yli 14 päivää, työnantajalla on oikeus vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkkaa vastaava määrä – ei siis koko lomautusilmoitusajan palkkaa.

Jos esimerkiksi lomautetun työntekijän työsuhde on kestänyt 10 vuotta ja työnantaja irtisanoo hänen työsopimuksensa, työntekijällä on lain mukaan oikeus neljän kuukauden irtisanomisajan palkkaan. Tästä irtisanomisajan palkasta voidaan vähentää 14 päivän palkka, jos lomautusilmoitusaika on ollut pidempi kuin 14 päivää.

Miten irtisanominen tulee tehdä?

Kun irtisanojana on työnantaja, irtisanomismenettely vaihtelee irtisanomisperusteesta riippuen. Irtisanominen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä edellyttää pääsääntöisesti irtisanomista koskevan selvityksen esittämistä ja irtisanomisilmoituksen antamista. Laadit nämä asiakirjat kätevästi Docuen irtisanomisen selvityksen mallilla ja irtisanomisilmoituksen mallilla.

Irtisanominen työntekijän henkilöön liittyvällä syyllä taas edellyttää yleensä varoituksen antamista, työntekijän kuulemista, uudelleen sijoittamisen selvittämistä ja irtisanomisilmoituksen antamista. Myös näiden asiakirjojen laatiminen onnistuu helposti Docuen laadukkailla asiakirjamalleilla:

• Kirjallinen varoitus työntekijälle tämän tekemistä rikkeistä

• Työntekijän kuulemistilaisuuden kutsu

• Työntekijän kuulemistilaisuuden muistio

• Työsuhteen irtisanomisilmoitus (työnantaja irtisanojana)

Mikäli työnantajalla ja työntekijällä on yhteinen halu päättää työsuhde, he voivat myös sopia työsuhteen päättämisestä. Tällöin työsopimusta ei irtisanota yksipuolisesti, vaan se lakkaa yhteisellä sopimuksella ja osapuolten sopimilla ehdoilla. Siksi myöskään irtisanomisperustetta tai irtisanomisaikaa ei edellytetä. Päättämissopimuksen laatiminen käy käden käänteessä Docuen mallilla "työsuhteen päättämissopimus".

Työsuhteen päätyttyä työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työtodistus tämän pyynnöstä. Docuen palvelu sisältää sekä suppean että laajan työtodistuksen mallin.

B) Työntekijä irtisanojana

Työntekijä ei tarvitse irtisanomisperustetta

Työnantajasta poiketen työntekijän ei tarvitse perustella irtisanoutumistaan, vaan hän voi päättää työsuhteen puhtaasta halustaan. Työntekijällä on tämä oikeus aina – olipa hän töissä tai lomautettuna.

Lähtölupa on lähtökohtaisesti koska vain

Työntekijällä on lomautuksen aikana poikkeuksellisesti oikeus irtisanoa työsopimuksensa päättymään heti eli ilman irtisanomisaikaa. Työsuhde päättyy sen lomautuspäivän päättyessä, jonka aikana työntekijä on toimittanut irtisanomisilmoituksen työnantajalle.

Lomautuksen aikana työntekijän irtisanomisoikeus on lisäksi riippumaton siitä, onko työsopimus toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen.

Edellisestä poiketen työntekijällä ei ole tätä irtisanomisoikeutta lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana, jos lomautuksen tarkka päättymisajankohta on hänen tiedossaan. Tänä aikana työntekijä voi luonnollisesti irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksensa noudattaen sopimuksen mukaista irtisanomisaikaa. Sen sijaan määräaikainen työsopimus sitoo työntekijää pääsääntöisesti sen päättymiseen saakka.

Irtisanomisajan palkka

Kun työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen aikana ilman irtisanomisaikaa, hänellä ei lähtökohtaisesti ole oikeutta myöskään irtisanomisajan palkkaan.

Vähintään 200 päivää yhdenjaksoisesti lomautettuna olleella työntekijällä on edellisestä poiketen erityinen oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, jos hän irtisanoo työsopimuksensa. Erityisen oikeuden tausta-ajatuksena on, että tällaisen pitkäaikaisen, niin sanotun roikkolomautuksen jälkeen tapahtuvan työntekijän irtisanoutumisen katsotaan johtuvan työnantajasta, jolloin irtisanomisajan palkkakin määräytyy siten kuin työnantaja olisi irtisanonut työsopimuksen. Työnantajalla on edellä käsitelty 14 päivän palkan vähentämisoikeus, jos lomautusilmoitusaika on yli 14 päivää.

Miten irtisanominen tulee tehdä?

Kun irtisanojana on työntekijä, ei irtisanominen edellytä muuta kuin irtisanomisilmoituksen antamista. Voit laatia juridisesti pätevän ja todisteellisen irtisanomisilmoituksen vaivattomasti Docuen irtisanomisilmoituspohjalla.

Tags: lomautus irtisanomisaika, irtisanomisen perusteet, irtisanomisajan pituus, irtisanomisajan palkka