Johtajasopimus, työsopimus vai toimitusjohtajasopimus?
Johtajan monitulkintainen määritelmä: Johtajasopimus on käsite, jota ei määritellä laissa. Liikekielessä johtajalla voidaan viitata niin johtaja-asemassa olevaan työntekijään, toimitusjohtajaan kuin esimerkiksi operatiivisen toiminnan ulkopuolella olevaan hallituksen jäseneen. Tässä asiakirjamallissa johtajalla tarkoitetaan työntekijää, joka on operatiivisessa toiminnassa johtavassa asemassa, ja johtajasopimuksella hänen työsopimustaan.
Toimitusjohtajaan soveltuvat eri säännöt: Osakeyhtiön toimitusjohtajalle on oma sopimusmallinsa, toimitusjohtajasopimus. Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä on vahvistettu, että juridisesti toimitusjohtaja on yhtiön toimielin eikä työntekijä. Siksi toimitusjohtajan toimisuhteeseen ei sovelleta työsopimuslakia tai muuta työlainsäädäntöä niin kuin työsuhteeseen.
Johtajasopimus on työsopimus tietyillä ylimääräisillä vapauksilla
Työlainsäädäntö soveltuu lähtökohtaisesti: Johtajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä siis työntekijää, johon sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkea työlainsäädäntöä, kuten työsopimus- ja vuosilomalakia. Tietyiltä osin tässä tarkoitettu johtajasopimus eroaa kuitenkin muiden kuin yhtiön johdossa työskentelevien työntekijöiden työsopimuksista.
Poikkeukset soveltamiseen: Johtajan työtä pidetään ensinnäkin sellaisena itsenäisenä johtamistehtävänä, ettei siihen sovelleta työaikalakia esimerkiksi ylityökorvauksineen ja lepoaikoineen. Toisekseen johtajan kilpailukiellon pituus voi olla vastuullisen aseman vuoksi myös pidempi ja kiellon rikkomisesta aiheutuva sakko suurempi kuin muilla työntekijöillä.
Johtajasopimus on syytä laatia selkeästi
Tilanteeseesi muuntuva johtajasopimus (pohja): Johtajan vastuullisen aseman vuoksi johtajasopimuksen sisällöstä on syytä sopia seikkaperäisesti. Palvelumme johtajasopimusmalli mahdollistaa sinulle yksilöllisen sopimuksen luomisen, jossa kaikki oleellinen on otettu huomioon. Voit valita sopimuksen ehdot valmiista malliehdoistamme tai muotoilla ehdot juuri sellaisiksi kuin itse haluat.
Älä kirjaa ehtoja liian tarkasti: Huomaathan, että työnantajalla on työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus määrätä ainoastaan sellaisista asioista, jotka eivät olennaisesti muuta työsopimuksen ehtoja. Näin ollen asioista ei ole syytä ottaa liian yksityiskohtaisia tai -selitteisiä määräyksiä, joilla rajataan työnantajan työnjohto-oikeutta liiaksi, vaan viisainta on muotoilla ehdot hieman avoimemmiksi ja antaa työnantajalle mahdollisuus erillisten tarkentavien määräysten antamiseen esimerkiksi yksittäisiä työtehtäviä koskien.
Hyvällä sopimuksella vältät monta ongelmaa
Riidat johtuvat usein väärinymmärryksistä: Erimielisyydet ja epäselvyydet ovat usein seurausta siitä, ettei asioista ole sovittu riittävän selvästi etukäteen. Palvelumme ohjeistamana muotoilet selkeät ja samalla riittävän väljät ehdot, jotka eivät rajoita liikaa työnantajan työnjohto-oikeutta. Voit ehkäistä ennalta monia mahdollisia ongelmia sisällyttämällä johtajasopimukseen tarkat ehdot esimerkiksi johtajan sivutoimista, immateriaalioikeuksista, salassapidosta sekä kilpailukiellosta. Epäselvyyksien sekä muiden ongelmien selvittäminen jälkikäteen on aina kallista, tunteita kuohuttavaa ja aikaa vievää.
Sovelletaanko johtajaan työehtosopimusta?
Johtajat jäävät usein työehtosopimuksen ulkopuolelle: Työehtosopimuksella tarkoitetaan työnantaja- ja työntekijäliiton välistä sopimusta alakohtaisista vähimmäistyöehdoista, kuten palkoista, työajoista, lomista ja muista eduista. Monissa työehtosopimuksissa rajataan johtaja-asemassa olevat työntekijät työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tarkista siis aina mahdollisesti noudattamasi työehtosopimuksen sisältö, kun laadit johtajasopimusta.
Tällöin sopimisen merkitys korostuu: Jos johtajan työsuhteeseen ei sovelleta työehtosopimusta, moni yksityiskohta jää oletusten varaan – ellei niistä ole erikseen sovittu. Epäselvyyksien välttämiseksi johtajasopimuksissa kannattaa sopia esimerkiksi lomarahasta, sairausajan palkasta, matkakustannusten korvaamisesta sekä palkantarkistuksesta. Docuen automatisoitu johtajasopimusmalli opastaa sinua sopimuksen laatimisessa niin, että lopputuloksena on laadukas ja tasapainoinen sopimus, josta ei jää puuttumaan mitään tärkeää.
Milloin johtaja jää työaikalain ulkopuolelle?
Kaksi edellytystä: Työaikalaki rajoittaa varsin voimakkaasti osapuolten mahdollisuutta sopia pitkistä tai joustavista työajoista. Lakia ei kuitenkaan sovelleta työntekijän johtavan aseman vuoksi, jos kaksi edellytystä täyttyvät:
-
Ensinnäkin työtä on pidettävä työntekijän aseman ja tehtävien perusteella yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä. Edellytyksen täyttymiseksi vastuuta ja etuja pitää olla varsin paljon – esimerkiksi keskijohdon ei katsota tyypillisesti täyttävän edellytystä. Esimiesasemaa ei sinänsä edellytetä: esimerkiksi yrityksen hallinnosta tai myynnistä yksin vastuussa olevat henkilöt voivat täyttää edellytyksen, vaikkei alaisia olisikaan. Keskeistä on lopulta valta ja vastuu.
-
Toisekseen edellytetään, että työntekijän työaikaa ei määritellä ennalta eikä työajan käyttöä valvota (ns. työaika-autonomia). Merkityksellistä on, että työntekijällä on tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa työaikansa pituuteen ja sijoitteluun. Ratkaisevaa merkitystä ei sen sijaan ole esimerkiksi sillä, että työsopimukseen ei ole merkitty työaikaa, eikä sillä, että työnantaja vain ilmoittaa, ettei hän aktiivisesti seuraa työntekijän työajan käyttöä.
Arviointi on tapauskohtaista kokonaisharkintaa: Molempien edellä mainittujen edellytysten arviointi on aina kokonaisarviointia. Rajatapaukset katsotaan tilanteiksi, joissa työaikalakia sovelletaan normaalisti. Tässä sopimusmallissa oletuksena on, että työaikalaki ei sovellu, toisin kuin palvelun erillisessä työsopimusmallissa. Vaihtelevan työajan sopimuksille on oma mallinsa, nollatuntisopimus (pohja), joka on yksi palvelumme suosituimmista.
Kilpailukielto ja johtajasopimus – mitä ottaa huomioon?
Kilpailukiellon tarkoitus: Kilpailukiellolla voidaan rajoittaa johtajan oikeutta siirtyä kilpailevan työnantajan palvelukseen tai perustaa oma kilpaileva yritys tietyn ajan työsuhteen päättymisen jälkeen. Työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuvalta kilpailukiellolta vaaditaan aina erityisen painavaa syytä. Perusteen erityistä painavuutta arvioidaan muun muassa työntekijän aseman ja tehtävien perusteella. Johtaja saa usein asemansa perusteella tietoonsa työnantajan liikesalaisuuksia ja muuta kilpailullisesti tärkeää tietoa, jolloin erityisen painavan syyn kriteeri saattaa täyttyä.
Lain rajoitukset eivät koske johtajia: Kilpailukiellon pituudelle ja sopimussakon määrälle on asetettu laissa rajoituksia. Tavallisen työntekijän kilpailukielto saa kestää enintään vuoden työsuhteen päättymisestä ja sopimussakko vastata enintään kuuden kuukauden palkkaa. Johtajan kilpailukieltoon ei kuitenkaan sovelleta työsopimuslain edellä mainittuja rajoituksia. Johtajan kanssa voidaan siis pätevästi sopia pitkästäkin kilpailukiellosta ja ankarastakin sopimussakosta, kunhan ehdot ovat kohtuullisia.
Huomioi korvausvelvollisuus: Kilpailukiellon pituutta harkittaessa kannattaa ottaa huomioon, että työnantaja on velvollinen maksamaan johtajalle korvausta työsuhteen jälkeiseltä kilpailukieltoajalta. Korvauksen suuruus on tietty prosenttiosuus johtajan työsuhteen aikaisesta palkasta.
Docue on apunasi myös työsuhteen päättämistilanteissa
Asiakirjamallit kaikkiin tilanteisiin: Työsuhde päättyy yleensä määräaikaisen työsopimuksen päättymiseen tai jommankumman osapuolen tekemään irtisanomiseen. Lisäksi työsuhde on mahdollista päättää johtajan ja yrityksen välisellä päättämissopimuksella. Jos käy niin valitettavasti, että työsuhde pitää päättää, ei huolta – Docue tarjoaa laadukkaat mallisisällöt myös näihin tilanteisiin. Tutustu esimerkiksi seuraaviin juristiemme laatimiin ja ylläpitämiin asiakirjamalleihin:
- Työsuhteen irtisanomisilmoitus (työnantaja irtisanojana)
- Työsuhteen purkamisilmoitus (työnantaja purkajana)
- Työsuhteen päättämissopimus
- Työtodistuspohja
Tags: johtajasopimusmalli, johtajasopimus pohja, johtajasopimukset, kilpailukielto johtajasopimus
