Pätevä kilpailukieltosopimus – mitä sen rikkomisesta seuraa?
Tiivistelmä: pätevä kilpailukieltosopimus ja sen rikkominen
Pätevän kilpailukieltosopimuksen edellytykset:
Kilpailukiellolle on erityisen painava syy;
Kilpailukielto on enintään yhden vuoden pituinen;
Kilpailukiellosta maksettava korvaus on lainmukainen; ja
Mahdollinen sopimussakko on enintään työntekijän kuuden kuukauden palkkaa vastaava.
Johtajat ovat erityistapaus: Kilpailukiellon pituutta ja sopimussakon määrää koskevat rajoitukset eivät koske johtajia eli johtavassa asemassa olevia työntekijöitä.
Kilpailukieltosopimuksen rikkomisen seuraus:
Vahingonkorvaus (pääsääntö); tai
Sopimussakko (jos siitä on erikseen sovittu).
Laadi kilpailukieltosopimus:
Pätevän kilpailukieltosopimuksen edellytykset – muista nämä 4 kohtaa
1. Kilpailukiellolle on erityisen painava syy
Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Tällaisen painavan syyn täyttymistä arvioidaan muun muassa työntekijän aseman ja tehtävien perusteella. Lisäksi arviointiin vaikuttavat työnantajan liiketoimintaympäristö, tarve liikesalaisuuksien säilyttämiselle ja työntekijälle annettu erityiskoulutus.
Kilpailukieltoon on perusteita esimerkiksi, jos työntekijää koulutetaan voimakkaasti työnantajan kustannuksella ja hänelle suodaan pääsy keskeisimpiin liikesalaisuuksiin.
2. Kilpailukielto on enintään yhden vuoden pituinen
Pääsääntö (1 v): Kilpailukielto saa lähtökohtaisesti olla voimassa enintään yhden vuoden ajan työntekijän työsuhteen päättymisestä.
Poikkeus johtajista: Kilpailukiellon enimmäispituus ei koske johtajia. Johtajalla tarkoitetaan johtavassa asemassa tai tällaiseen asemaan rinnastettavassa itsenäisessä asemassa olevaa työntekijää. Johtajan kilpailukielto voi siis olla kestoltaan pidempi kuin muiden työntekijöiden, kunhan pituus on kohtuullinen.
3. Kilpailukiellosta maksettava korvaus on lainmukainen
Työnantajan korvausvelvollisuus: Kilpailukieltosopimuksen tekemisestä seuraa suoraan lain nojalla velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta. Maksettavan korvauksen suuruus riippuu kilpailukiellon pituudesta ja työntekijän palkasta. Jos kilpailukiellon on sovittu jatkuvan enintään kuusi kuukautta, korvauksen suuruus on 40 prosenttia työntekijän palkasta. Jos taas kilpailukiellon on sovittu jatkuvan yli kuusi kuukautta, korvauksen suuruus on 60 prosenttia työntekijän palkasta.
Korvauksen maksuajankohta: Korvausta aletaan maksamaan vasta työsuhteen päättymisen jälkeen. Sitä maksetaan työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, esimerkiksi kuukausittain, ellei työsuhteen päättämisen jälkeen toisin sovita.
4. Sopimussakon määrä vastaa enintään 6 kuukauden palkkaa
Pääsääntö (6 kk palkka): Kilpailukiellon rikkomisen sanktioksi asetettava sopimussakko saa lähtökohtaisesti olla enintään työntekijän kuuden kuukauden palkkaa vastaava.
Poikkeus johtajista: Johtajan kanssa tehtävän kilpailukieltosopimuksen sopimussakolle ei ole asetettu ylärajaa. Sakon tulee kuitenkin olla kohtuullinen johtajan vastuuseen ja ansaintaan nähden.
Edellytysten vastaisuus ei aina merkitse koko sopimuksen pätemättömyyttä
Kilpailukieltosopimus, joka on tehty ilman erityisen painavaa syytä, on kokonaisuudessaan mitätön. Se ei siis sido työntekijää miltään osin. Jos sen sijaan kilpailukieltosopimukselle on lain mukainen syy, mutta siinä ylitetään kilpailukiellon enimmäispituus tai sopimussakon enimmäismäärä, sopimus on pätevä siltä osin kuin se ei ylitä lain rajoja. Vastaavasti silloin, kun kilpailukiellosta maksettava korvaus alittaa lain vähimmäismäärän, korvaus korottuu automaattisesti lainmukaiseksi.
Esimerkki: Asianmukaisin perustein, mutta lainvastaisesti yli vuodeksi tehty kilpailukieltosopimus on pätevä vain vuoden pituisena. Tältä ylittävältä ajalta sopimus ei ole pätevä.
Kilpailukieltosopimuksen rikkominen – seurauksena vahingonkorvaus tai sopimussakko
Mikä on sopimuksen rikkomista? Kilpailukieltosopimuksessa kannattaa määritellä, millainen kilpaileva toiminta on kiellettyä työsuhteen aikana ja sen jälkeen. Kielletyksi toiminnaksi määritellään yleensä paitsi kilpailevassa yrityksessä työskentely, myös oma kilpaileva yritystoiminta sekä esimerkiksi kilpailevan yrityksen hallituksessa toimiminen. Jos työntekijä ryhtyy sopimuksessa määriteltyyn toimintaan, kyseessä on kilpailukieltosopimuksen rikkominen.
Vahingonkorvaus: Kilpailukieltosopimuksen rikkominen merkitsee yleensä velvollisuutta maksaa vahingonkorvausta. Korvauksen saaminen edellyttää, että työnantaja pystyy todistamaan muun muassa vahingon aiheutumisen ja määrän. Käytännössä kilpailevan toiminnan aiheuttamia vahinkoja on usein vaikea näyttää toteen saati mitata rahassa.
Sopimussakko: Edellä mainittuihin näyttöongelmiin on olemassa ratkaisu – sopimussakko. Kilpailukieltosopimuksessa kannattaakin aina sopia vahingonkorvauksen sijasta maksettavasta sopimussakosta. Jos työntekijä rikkoo sopimusta, hänen tulee maksaa sakko. Sopimussakon teho perustuu siihen, että se tulee lähtökohtaisesti maksettavaksi aina vahingon määrästä riippumatta – ainoastaan sopimusrikkomuksen perusteella. Sakon enimmäismäärää on laissa rajoitettu, jottei se muodostuisi työntekijälle kohtuuttomaksi.
Hyvällä sopimuksella vältät monta ongelmaa
Kun kilpailukiellon pelisäännöistä on sovittu selkeästi, ongelmia harvemmin tulee. Turvaa siis selustasi ja anna samalla ammattimainen kuva yrityksestäsi laadukkaalla kilpailukieltosopimuksella. Sellaisen laadit helpoiten juristiemme kehittämällä kilpailukieltosopimuksen mallilla.
Docuen palvelussa laadit, allekirjoitat ja arkistoit kaikki työsuhteen asiakirjat ja sopimukset vaivattomasti ja täysin digitaalisesti. Esimerkiksi työsopimuksille on oma mallinsa, työsopimusmalli, joka on yksi palvelumme suosituimmista. Helppokäyttöinen työsopimusmallimme opastaa sinua työsopimusta laatiessasi, mitä kohtia sopimukseen kannattaa valita ja miksi. Voit myös tutustua aiheeseen työsopimuspohjaa käsittelevästä artikkelistamme.
Tags: pätevä kilpailukieltosopimus, kilpailukieltosopimuksen rikkominen
Liittyvät artikkelit
Liittyvät asiakirjamallit
Tietoa Docuesta
Docueta käyttävät niin yhden henkilön toiminimet kuin pörssiyhtiötkin.
Valmis kokeilemaan?
Docuella jopa yli 1 000 euron arvoisten asiakirjojen laatiminen onnistuu 10 minuutissa.