Johtajasopimus – huomioi ainakin nämä 4 seikkaa

Aluksi: johtajasopimus lyhyesti

• Mitä johtajasopimus tarkoittaa? Johtajasopimuksen käsitettä ei määritellä laissa. Tässä artikkelissa se tarkoittaa työsopimusta, joka solmitaan johtavassa asemassa olevan työntekijän kanssa.

• Työsopimus tietyillä ylimääräisillä vapauksilla: Johtajasopimukseen sisällytetään tyypillisesti enemmän työsuhde-etuja kuin tavanomaiseen työsopimukseen, mutta samalla myös kieltoja ja rajoituksia.

• Työlainsäädännön soveltuminen: Johtajaan sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkea työlainsäädäntöä, kuten työsopimus- ja vuosilomalakia. Muutamia poikkeuksia on – johtajaan ei yleensä sovelleta esimerkiksi työaikalakia johtamistehtävän itsenäisyyden vuoksi.

• Paras tapa laatia johtajasopimus: Käytä Docuen älykästä sopimusmallia "johtajasopimus". Malli on juristien kehittämä ja ylläpitämä, ja se muuntuu jopa satoihin eri tilanteisiin.

1. Johtajan palkka – harkitse tarkkaan erityisesti tulospalkkio

Työnantaja ja johtaja voivat sopia johtajan palkan suuruudesta vapaasti. Palkkaan vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa johtajan kokemus, yrityksen koko, toimialan kannattavuus ja johtajan tehtävän vastuullisuus. Johtajan palkka on tyypillisesti työn vaativuuden ja vastuullisuuden vuoksi korkeampi kuin muiden työntekijöiden.

Tulospalkkio: Lähes poikkeuksetta johtajasopimuksen palkka sisältää myös jonkinlaisen tulospalkkion – näin johtajaa saadaan luontevammin ohjattua osakkeenomistajien edun mukaisesti. Tulospalkkio saatetaan sitoa esimerkiksi tilinpäätöksen mukaiseen liikevaihtoon tai voittoon. Varsinkin ylintä johtoa sitoutetaan monesti myös osakeomistuksen tai optioiden avulla. Erityisesti start-upeissa optiojärjestelyt ulotetaan tyypillisesti laajemmallekin, koska korkeat kasvutavoitteet halutaan iskostaa käytännössä koko henkilöstöön.

Jos johtajalla on tulospalkkio, kannattaa erikseen sopia, millä ehdoin siihen on oikeus työsuhteen päättymistilanteessa. Esimerkiksi vuosittaisen tulospalkkion osalta sovitaan tyypillisesti, että johtajalle maksetaan työsuhteen päättyessä tulospalkkiosta vain se osuus, joka vastaa johtajan työskentelyaikaa täysinä kuukausina kyseisen tilikauden aikana.

Ylityöt: Johtajan työtä pidetään yleensä sellaisena itsenäisenä johtamistehtävänä, ettei siihen sovelleta työaikalakia esimerkiksi ylityökorvauksineen. Pelkkä johtajan titteli ei johda työaikalain soveltumattomuuteen – lain ulkopuolelle jääminen edellyttää, että johtajalla on tosiasiallisesti paljon valtaa ja vastuuta yrityksessä. Mikäli johtajan katsotaan jäävän työaikalain ulkopuolelle, ei ylitöistä tarvitse maksaa lain mukaista korvausta. Johtajasopimuksen palkan tulisikin olla sen verran korkea, että se kattaa myös mahdolliset ylityöt. Vaihtoehtoisesti johtajasopimuksessa voidaan sopia ylityökorvausten maksamisesta normaalien sääntöjen mukaisesti.

2. Johtajasopimukseen sisältyvät edut – tarkoituksena sitouttaa johtaja

Luontoisedut: Johtajasopimukseen sisällytetään tyypillisesti luontoisetuja, joita ovat esimerkiksi ravinto-, puhelin-, auto- ja asuntoetu. Luontoisetujen käytöstä ja poistamisesta kannattaa ottaa tarkat ehdot sopimukseen. Työnantajan voi olla vaikea muuttaa luontoisetuja koskevia ehtoja jälkikäteen, ja esimerkiksi etujen rahamääräisestä arvosta syntyy helposti kiistaa. Kirjaa johtajasopimuksen edut ja niitä koskevat ehdot siis tarkasti sopimukseen.

Eläke-etuudet ja vakuutukset: Johtajasopimukseen kytketään usein lakisääteistä eläkettä täydentäviä lisäeläkkeitä, joilla pyritään joko eläkeiän alentamiseen tai eläkkeen määrän korottamiseen. Kustannukset lisäeläkkeestä maksaa työnantaja. Lisäeläke räätälöidään yrityksen ja johtajan tarpeita vastaavaksi vakuutusyhtiön ja yrityksen välisellä sopimuksella. Johtajan kannalta johtajasopimukseen kannattaa ottaa maininta siitä, ettei työnantaja voi peruuttaa lisäeläkettä. Eläke-etuuksien ohella johtajasopimukseen sisällytetään monesti ylimääräisiä vakuutuksia. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi vastuuvakuutus, henkivakuutus tai tapaturmavakuutus.

Irtisanomisaika / erokorvaus: Johtajasopimuksen irtisanomisaika kannattaa pohtia tarkkaan. Vastuullisessa asemassa olevaa johtajaa on vaikea korvata, mikä puhuu pidemmän irtisanomisajan puolesta. Toisaalta esimerkiksi irtisanoutunutta johtajaa ei yleensä haluta pitää enää liiketoiminnan ytimessä. Monesti pitkien irtisanomisaikojen sijaan sovitaankin kiinteistä erokorvauksista (“kultainen kädenpuristus”), jotka tulevat maksettavaksi ilman työntekovelvoitetta.

3. Koeaika – siitä tulee aina sopia nimenomaisesti

Johtajasopimuksessa voidaan sopia työnteon aloittamisesta alkavasta koeajasta kuten tavanomaisessa työsopimuksessakin. Koeajan kuluessa kummallakin osapuolella on oikeus purkaa johtajasopimus päättyväksi heti. Koeajan tarkoituksena on selvittää johtajan soveltuvuus työhön ja toisaalta työn sopivuus johtajalle. Johtajasopimuksen purkaminen koeajalla ei siksi edellytä erityistä syytä. Purkua ei kuitenkaan saa tehdä syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.

Vastaavasti kuin tavanomaisessa työsopimuksessa, myös johtajasopimuksessa koeaika voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi. Jos kuitenkin kyseessä on määräaikainen työsuhde, saa koeaika olla korkeintaan puolet johtajasopimuksen kestosta.

Koeaika ei sisälly johtajasopimukseen automaattisesti, vaan työnantajan ja johtajan on sovittava siitä nimenomaisesti. Samalla on sovittava täsmällisesti koeajan pituudesta, joka on sama kummallekin osapuolelle. Koeajasta sopiminen ei ole pakollista, mutta usein työnantajan kannalta suositeltavaa. Toki koeaika voi olla eduksi myös johtajalle: kysymyksessähän on aika, jonka kuluessa työsuhteen osapuolet saavat molemmin puolin testata työsuhteen mielekkyyttä. Johtajalla on yhtäläinen oikeus päättää työsuhde koeaikana koska vain.

4. Kilpailukielto – voi olla pidempi kuin tavallisen työntekijän

Mitä seuraisi, jos johtaja siirtyisi kilpailijan leipiin? Sitä kannattaa pohtia. Työnantajan kannalta kohtuuttomien loikkausten estämiseen on työkalu – kilpailukielto. Sillä tarkoitetaan kieltoa siirtyä kilpailevan työnantajan palvelukseen tai perustaa kilpaileva yritys. Kilpailukielto on voimassa työsuhteen aikana suoraan lain nojalla, mutta sitä voidaan jatkaa työsuhteen jälkeenkin.

Perustele huolellisesti: Työsuhteen jälkeen jatkuvalle kilpailukiellolle tulee aina olla erityisen painava syy. Tällaisen painavan syyn täyttymistä arvioidaan muun muassa työntekijän aseman ja tehtävien perusteella. Johtaja saa usein asemansa perusteella tietoonsa työnantajan liikesalaisuuksia ja muuta kilpailullisesti tärkeää tietoa, jolloin erityisen painavan syyn kriteeri täyttyy. Kilpailukielto on syytä perustella huolellisesti jo johtajasopimuksessa, jotta perusteiden olemassaolosta on vahvemmat todisteet.

Tehosta sopimussakolla: Johtajasopimuksen kilpailukiellon rikkomisen sanktioksi kannattaa aina asettaa kiinteämääräinen sopimussakko, koska kielletyn kilpailuteon aiheuttamia vahinkoja on vaikea näyttää toteen ja mitata rahassa. Sopimussakon teho perustuu siihen, että se tulee lähtökohtaisesti maksettavaksi aina, olipa näyttöä vahingosta tai ei.

Lain rajoitukset eivät koske johtajaa: Kilpailukiellon pituudelle ja sopimussakon määrälle on asetettu laissa rajoituksia. Tavallisen työntekijän kilpailukielto saa lähtökohtaisesti kestää enintään vuoden työsuhteen päättymisestä ja sopimussakko vastata enintään kuuden kuukauden palkkaa. Nämä rajoitukset eivät kuitenkaan koske johtajaa. Johtajan kilpailukielto voi siis olla kestoltaan pidempi ja kiellon rikkomisesta aiheutuva sopimussakko suurempi kuin muilla työntekijöillä, kunhan ehdot ovat kohtuullisia.

Huomioi korvausvelvollisuus: Kilpailukiellon pituutta harkittaessa kannattaa ottaa huomioon, että työnantaja on velvollinen maksamaan johtajalle korvausta työsuhteen jälkeiseltä kilpailukieltoajalta. Korvauksen suuruus riippuu kilpailukiellon pituudesta ja johtajan palkasta. Jos kilpailukiellon pituus on enintään kuusi kuukautta, korvauksen suuruus on 40 prosenttia johtajan palkasta. Jos taas kilpailukiellon pituus on yli kuusi kuukautta, korvauksen suuruus on 60 prosenttia johtajan palkasta.

Kilpailukielto jatkuu johtajasopimuksen päättymisen jälkeen vain, jos siitä on erikseen sovittu. Voit ottaa johtajasopimukseen kilpailukiellosta oman ehdon tai vaihtoehtoisesti tehdä siitä erillisen sopimuksen, johon johtajasopimuksessa vain viitataan. Kattavan ja juuri sinun tarpeisiisi sopivan kilpailukieltosopimuksen laadit helpoiten Docuen kilpailukieltosopimuksen mallilla.

Hyvällä sopimuksella vältät monta sudenkuoppaa

Hyvä johtajasopimus voi pelastaa monelta riidalta. Samalla se on näyte työsuhteen ammattimaisesta hoidosta, mikä on usein johtaja-asemassa olevalle työntekijälle tärkeää.

Sitouta johtaja ja turvaa selustasi laadukkaalla johtajasopimuksella – sellaisen laadit helpoiten Docuen älykkäällä johtajasopimusmallilla. Malli sisältää juristien laatimat ja pikavalinnoin muuntuvat malliehdot muun muassa kaikkiin tässä artikkelissa listattuihin kohtiin. Lopputuloksena on juridisesti pätevä, tasapainoinen ja laadukas sopimus.

Jos palkkaamallesi työntekijälle sopisi sittenkin paremmin ihan tavallinen työsopimus, laadit sellaisen helpoiten palvelumme erillisellä työsopimusmallilla. Lue myös työsopimuspohja-artikkelistamme tärkeimmät kohdat, jotka sinun kannattaa työnantajana muistaa työsopimusta laatiessasi. Samat lainalaisuudet pätevät, olipa sitten kyseessä niin sanottu rivityöntekijä tai johtaja.

Tags: johtajasopimus palkka, johtajasopimus koeaika, johtajasopimus kilpailukielto, johtajasopimus edut