Kilpailukielto voi kohdistua myös työsuhteen jälkeiseen aikaan
Työntekijällä on suoraan lain nojalla velvollisuus olla harjoittamatta kilpailevaa toimintaa työnantajansa kanssa aina työsuhteen aikana. Kilpailukieltosopimuksella työntekijä pidättäytyy kilpailevasta toiminnasta myös määrätyn ajan työsuhteen päättymisen jälkeen – tyypillisesti 3–12 kuukauden ajan. Kilpailevaa toimintaa voivat olla paitsi kilpailevassa yrityksessä työskentely, myös oma yritystoiminta ja esimerkiksi kilpailevan yrityksen hallituksessa toimiminen.
Suojaa asiakaspiirisi
Kilpailukieltosopimus on työnantajalle tehokas tapa nostaa kynnystä tilanteelle, jossa irtisanoutunut avaintyöntekijä siirtyy kilpailijan palvelukseen tai perustaa oman yrityksen ja vie mukanaan muutaman entisen työnantajansa asiakkaan. Sopimus on tapa suojata myös työnantajan työntekijöidensä kouluttamiseen uhrattua panosta.
Edellytyksenä erityisen painava peruste
Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Kriteerin täyttymistä arvioidaan muun muassa työntekijän tehtävien ja aseman perusteella. Lisäksi arviointiin vaikuttaa työnantajan liiketoimintaympäristö, tarve liikesalaisuuksien säilyttämiselle ja työntekijälle annettu erityiskoulutus. Perusteeton kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää.
Kilpailukiellon rajoitukset on otettu huomioon palvelussa
Docuen avustamana laadit kilpailukieltosopimuksen, jossa lain asettamat rajoitukset on otettu huomioon. Kilpailukiellon pituus voi olla enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen. Jos työntekijä saa kilpailukiellosta kohtuullisen korvauksen, voidaan kielto ulottaa enintään vuoden mittaiseksi. Sopimuksessa mahdollisesti oleva sopimussakko voi olla enintään työntekijän kuuden kuukauden palkka.
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.
