Kilpailukieltosopimus jatkaa kilpailukieltoa työsuhteen jälkeiseen aikaan
Työntekijällä on suoraan lain nojalla velvollisuus olla harjoittamatta työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa työsuhteen aikana. Kilpailukieltosopimuksella työntekijä pidättäytyy kilpailevasta toiminnasta myös määrätyn ajan työsopimuksen päättymisen jälkeen – tyypillisesti 3–12 kuukauden ajan. Kilpailevaa toimintaa voivat olla paitsi kilpailevassa yrityksessä työskentely, myös oma yritystoiminta sekä esimerkiksi kilpailevan yrityksen hallituksessa toimiminen.
Kilpailukielto työsopimuksessa edellyttää erityisen painavaa syytä
Työsopimuksen päättymisen jälkeen jatkuvalle kilpailukiellolle tulee aina olla erityisen painava syy. Kriteerin täyttymistä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa:
- Työntekijän asema ja tehtävät (esim. onko kyseessä ns. rivityöntekijä vai johtaja)
- Työnantajan tarve suojata liikesalaisuuksiaan
- Työnantajan työntekijälle järjestämä erityiskoulutus
- Työnantajan toiminnan laatu (huomiota voidaan kiinnittää esim. toimialan luonteeseen ja toimialalla vallitsevaan kilpailutilanteeseen)
Perusteeton kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää myöskään silloin, kun työsopimus päättyy työnantajasta johtuvasta syystä. Työnantajasta johtuvia syitä ovat esimerkiksi tuotannolliset ja taloudelliset syyt.
Lyhyet kilpailukiellot nykyään korvauksettomia
Enintään 6 kk kilpailukielto: Nykyisen lain mukaan lyhyet, enintään kuuden kuukauden pituiset kilpailukieltosopimukset ovat ilmaisia työnantajalle. Niistä ei siis tarvitse maksaa korvausta työntekijälle.
Yli 6 kk kilpailukielto: Sen sijaan yli kuuden kuukauden pituiset kilpailukieltosopimukset ovat lähtökohtaisesti sallittuja vain, jos työntekijälle maksetaan kohtuullista korvausta. Poikkeuksen muodostavat johtajien kilpailukiellot – johtavassa asemassa oleville työntekijöille ei nykyisen lain mukaan tarvitse maksaa korvausta.
Lainmuutoksen myötä kaikista kilpailukielloista tulee maksullisia
Lainmuutoksen myötä työnantaja on velvollinen maksamaan korvausta kaikista työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuvista kilpailukielloista. Työnantajalla on siis korvausvelvollisuus, olipa kyseessä kuukauden tai vuoden pituinen kilpailukielto. Korvausvelvollisuus koskee uuden lain mukaan myös johtajasopimuksia.
Korvauksen suuruus suhteutuu kilpailukiellon pituuteen ja työntekijän palkkaan seuraavasti:
- Kilpailukiellon pituus on enintään 6 kk → korvauksen suuruus on 40 % työntekijän palkasta
- Kilpailukiellon pituus on yli 6 kk → korvauksen suuruus on 60 % työntekijän palkasta
Korvauksen prosentuaalinen osuus työntekijän palkasta on sama koko rajoitusajan. Rajoitusajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kilpailukielto on voimassa työsuhteen päättymisen jälkeen.
- Esimerkki: Kilpailukiellon pituus on 9 kk → työntekijälle on maksettava 60 %:n suuruista korvausta 9 kk ajan
Korvaus maksetaan rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen toisin sovita. Maksuaikataulusta ei ole mahdollista sopia etukäteen toisin, joten korvausta ei voida sisällyttää esimerkiksi työntekijälle työsuhteen aikana maksettavaan palkkaan.
Uusi laki mahdollistaa kilpailukieltosopimuksen irtisanomisen
Jatkossa työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus ilman erityistä syytä. Nykyään kilpailukieltosopimuksen päättäminen on mahdollista vain, jos molemmat osapuolet suostuvat siihen. Irtisanomisessa on noudatettava irtisanomisaikaa, jonka pituuden on oltava vähintään kolmasosa kilpailukiellon pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta.
- Esimerkki: Kilpailukiellon pituus on 3 kk → irtisanomisaika on 2 kk (irtisanomisaika ei voi koskaan olla alle 2 kk)
- Esimerkki: Kilpailukiellon pituus on 9 kk → irtisanomisaika on 3 kk (9 kk × ⅓)
Irtisanomisoikeutta ei ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsuhteensa.
Docue-vinkki: Käy solmimasi kilpailukieltosopimukset läpi säännöllisesti ja irtisano mahdolliset tarpeettomat sopimukset. Näin vältyt turhilta lisäkustannuksilta myöhemmin.
Siirtymäaikana noudatetaan vanhaa ja uutta lakia limittäin
Kilpailukieltoja koskeva lainmuutos tulee voimaan 1.1.2022. Tästä alkaa vuoden siirtymäaika, jonka aikana työnantajilla on mahdollisuus sopeutua uuteen lainsäädäntöön.
Vanhat sopimukset: Ennen lainmuutoksen voimaantuloa tehtyihin kilpailukieltosopimuksiin sovelletaan siirtymäajan vuoksi vielä vuoden 2022 ajan nykyistä sääntelyä. Uusi laki soveltuu täysimääräisesti vasta vuodesta 2023 lähtien, jolloin myös ennen vuotta 2022 tehtyihin sopimuksiin sovelletaan uutta sääntelyä.
Uudet sopimukset: Sen sijaan uusiin, vasta vuonna 2022 tehtäviin kilpailukieltosopimuksiin, sovelletaan saman tien uutta sääntelyä.
Irtisanominen: Siirtymäaikana työnantajalla on oikeus irtisanoa vanhan lain voimassaoloaikana tehdyt kilpailukieltosopimukset ilman irtisanomisaikaa, jolloin ne päättyvät välittömästi. Siirtymäajan jälkeen irtisanominen edellyttää laissa säädetyn irtisanomisajan noudattamista.
Miten laadin kilpailukieltosopimuksen helpoiten?
Docuen kilpailukieltosopimuksen mallilla laadit laadukkaan ja juridisesti pätevän kilpailukieltosopimuksen pikavalinnoin. Voit sopia kilpailukiellosta joko nykyisen tai uuden sääntelyn mukaisesti – älykäs mallimme sisältää juristiemme laatimat malliehdot molempiin tilanteisiin. Palvelumme myös opastaa sinua kohta kohdalta sopimuksen laadinnassa.
Docue-vinkki: Sovi kilpailukiellosta nykyisen lain mukaisesti 31.12.2021 mennessä, ja sopimukseesi sovelletaan koko ensi vuoden ajan nykyistä sääntelyä.
Tags: kilpailukieltosopimus, kilpailukielto työsopimus, kilpailukielto työsopimuksessa
