Työsopimuspohja – työnantaja, muista ainakin nämä 8 kohtaa

TIIVISTELMÄ: Työsopimuspohja – työnantaja, muista ainakin nämä 8 kohtaa

1. Työsuhteen kesto: Työsopimus voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Jos se on määräaikainen, on määräaikaisuus perusteltava.

2. Työehtosopimus: Jos työsuhteeseen sovelletaan jotain työehtosopimusta, on se mainittava työsopimuksessa.

3. Koeaika: Jotta työsuhteessa voitaisiin noudattaa koeaikaa, on siitä sovittava nimenomaisesti työsopimuksessa.

4. Työtehtävät ja työntekopaikka: Työtehtävät ja työntekopaikka kannattaa määritellä väljästi, jotta työnantaja voi tarpeen tullen muuttaa niitä.

5. Työaika: Noudatettava työaika voi olla kiinteä (esim. 40 h/vko) tai vaihteleva (esim. 0–20 h/vko). Vaihtelevasta työajasta saa sopia vain, jos työvoimatarve todellisuudessa vaihtelee.

6. Palkka: Työsopimukseen on kirjattava vähintäänkin palkka ja palkanmaksukausi.

7. Salassapito: Salassapitoehdolla täsmennetään, mitkä tiedot ovat salassa pidettäviä sekä jatketaan salassapitovelvollisuutta työsuhteen jälkeiseen aikaan.

8. Kilpailukielto: Kilpailukiellolla työntekijä pidättäytyy määrätyn ajan työsuhteensa jälkeen kilpailevasta toiminnasta työnantajansa kanssa, ja työnantaja maksaa siitä vastineeksi korvausta.

Mistä löydän parhaan työsopimuspohjan? Docuelta – kokeile juristiemme kehittämää työsopimusmallia heti tänään.

Alkuun: mistä löydän parhaan työsopimuspohjan?

Työsopimuksen voi tehdä vapaamuotoisesti, joten mitään tiettyä muotoa tai mallia ei ole välttämätöntä seurata. Jos haluat käyttöösi suosituimmat ja juridisesti vakiintuneimmat ehdot, tutustu Docuen työsopimusmalliin. Työsopimuspohja on juristiemme kehittämä ja ylläpitämä, ja siinä on huomioitu kaikki lain vaatimat kohdat (sekä paljon muuta)!

1. Työsuhteen kesto – huomioi erityisesti määräaikaisuudet

Vakituinen / määräaikainen työsopimus: Työsopimuksessa on hyvä mainita työn alkamisajankohta ja kesto. Työsuhde voi olla kestoltaan joko toistaiseksi voimassa oleva (ns. vakituinen työsuhde) tai määräaikainen. Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde jatkuu niin kauan, kunnes jompikumpi osapuoli päättää sen. Määräaikainen työsuhde taas päättyy automaattisesti määräajan päättyessä, sovitun työn valmistuessa tai muun ennalta sovitun tapahtuman perusteella.

Määräaikaisuus on perusteltava: Määräaikaisen työsopimuksen solmiminen työnantajan aloitteesta edellyttää aina perusteltua syytä. Mikäli tällaista syytä ei ole, katsotaan työsopimuksen olevan voimassa toistaiseksi. Perusteltu syy määräaikaisuudelle on esimerkiksi työn projektiluonteisuus, kausiluonteisuus tai sijaisuus. Sen sijaan epävarmuus työn määrästä ei lähtökohtaisesti ole riittävä syy. Jos olet epävarma siitä, miten määräaikaisuus on perusteltava, ei huolta – Docuen työsopimuspohja auttaa.

2. Työehtosopimus – soveltuuko mikään?

Soveltuminen ei ole aina selvää: Aina ei ole itsestään selvää, mitä työehtosopimusta työsuhteessa noudatetaan. Työehtosopimukseen kannattaakin selvyydeksi viitata työsopimuksessa. Toisaalta jos mitään työehtosopimusta ei osapuolten näkemyksen mukaan sovelleta, on sekin monesti viisasta kirjata.

Taustatiedoksi työehtosopimuksista: Työnantaja ja työntekijä voivat lähtökohtaisesti sopia työsuhteen ehdoista haluamallaan tavalla. Sopimusvapautta rajoittavat kuitenkin pakottava työlainsäädäntö ja työsuhteessa mahdollisesti noudatettava työehtosopimus (TES). Pakottava työlainsäädäntö tarkoittaa lainsäädäntöä, josta ei voi työsopimuksella poiketa työntekijän vahingoksi. Työehtosopimus taas tarkoittaa työnantaja- ja työntekijäjärjestön välistä sopimusta työsuhteen vähimmäisehdoista, kuten palkoista, työajoista, lomista ja muista eduista. Työsopimuksen ehtoja ei saa sopia työntekijän kannalta pakottavaa lakia tai sovellettavaa työehtosopimusta huonommiksi. Työntekijän kannalta edullisemmista ehdoista on sen sijaan aina mahdollista sopia.

Yleissitovuus / normaalisitovuus: Työnantajan on lähtökohtaisesti noudatettava toimialallaan yleissitovaksi vahvistettua työehtosopimusta – olipa työnantaja työehtosopimuksen tehneen työnantajaliiton jäsen tai ei. Löydät kaikki voimassa olevat yleissitovat työehtosopimukset kätevästi Finlex-palvelusta täältä. Jos alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, mutta työnantaja kuuluu työnantajaliittoon, on noudatettava kyseisen liiton mahdollisesti tekemää niin sanottua normaalisitovaa työehtosopimusta.

3. Koeaika – siitä tulee aina nimenomaisesti sopia

Koeajalla työsopimus voidaan purkaa vapaasti: Työsopimuksessa voidaan sopia työnteon aloittamisesta alkavasta koeajasta, jonka kuluessa kummallakin osapuolella on oikeus purkaa työsopimus päättyväksi heti. Koeajan tarkoituksena on selvittää työntekijän soveltuvuus työhön ja toisaalta työn sopivuus työntekijälle. Työsopimuksen purkaminen koeajalla ei siksi edellytä erityistä syytä. Purkua ei kuitenkaan saa tehdä syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.

Enimmäiskestoa rajoitettu: Koeaika saa olla toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa enintään kuuden kuukauden pituinen. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Muista kuitenkin varmistaa työehtosopimuksen sisältö, jos työsuhteeseen sovelletaan jotain työehtosopimusta. Työehtosopimuksessa on voitu nimittäin sopia kuutta kuukautta lyhyemmästä koeajasta, jota ei saa työsopimuksessa ylittää. Löydät nämä ohjeet myös palvelumme työsopimuspohjasta, jottei mitään tärkeää pääse unohtumaan.

Sovittava nimenomaisesti: Koeaika ei tule osaksi työsopimusta automaattisesti, vaan työnantajan ja työntekijän on sovittava siitä nimenomaisesti. Samalla on sovittava täsmällisesti koeajan pituudesta, joka on sama kummallekin osapuolelle. Koeajasta sopiminen ei ole pakollista, mutta usein työnantajan kannalta suositeltavaa. Toki koeaika voi olla eduksi myös työntekijälle: kysymyksessähän on aika, jonka kuluessa työsuhteen osapuolet saavat molemmin puolin testata työsuhteen mielekkyyttä. Työntekijällä on yhtäläinen oikeus päättää työsuhde koeaikana koska vain.

4. Työtehtävät ja työntekopaikka – muista määrittää ne joustaviksi

Turvaa selustasi joustavilla ehdoilla: Työntekijän työtehtävät ja työntekopaikka määräytyvät työsopimuksen ehtojen mukaan. Ehdoista kannattaa sopia suurpiirteisesti ja niin, että työnantaja voi tarpeen tullen työnjohto-oikeutensa nojalla määrätä työntekijää tekemään muitakin tehtäviä tai työskentelemään toisessa paikassa. Tällaiset ehdot voivat osoittautua kullanarvoisiksi, jos yrityksessä tapahtuu muutoksia, joiden seurauksena työnantajalle syntyy tarve työn uudelleenorganisointiin.

Myös etätöihin voidaan ottaa kantaa: Työsopimuksessa voidaan lisäksi sopia etätyön pääpiirteistä, kuten siitä, mitkä ovat tavanomaisia etätyöpäiviä tai millä ehdoin etätyötä saa muutoin tehdä. Mikäli sinulla on tarve sopia etätyön ehdoista kattavammin, onnistuu se vaivattomasti Docuen etätyösopimuksen mallilla. Etätyösopimuksen tai -ohjeistuksen laatiminen on suositeltavaa, jos yrityksessäsi tehdään etätyötä säännöllisesti.

5. Työaika – laki lähtee enintään 40-tuntisesta työviikosta

Kokoaikainen / osa-aikainen työsopimus: Työsuhde voi olla joko kokoaikainen tai osa-aikainen. Kokoaikaisessa työsuhteessa noudatetaan lain tai työehtosopimuksen mukaista enimmäistyöaikaa. Lain mukainen säännöllinen työaika on lähtökohtaisesti enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Osa-aikaisessa työsuhteessa noudatetaan lyhyempää työaikaa (esim. 30 h/vko). Tämä voi tapahtua joko molempien osapuolten tai vain työnantajan päätöksellä. Docuen älykäs työsopimuspohja taipuu niin kokoaikaisiin kuin osa-aikaisiin sopimuksiin.

Nollatuntisopimukset: Osa-aikaisuus voi tarkoittaa kiinteän työajan ohella vaihtelevaa työaikaa eli järjestelyä, jossa työaika vaihtelee työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä (esim. 10–20 h/vko) tai työntekijä sitoutuu tekemään työtä töihin kutsuttaessa. Kun työn vähimmäismääräksi on sovittu nolla tuntia viikon tai pidemmän tarkastelujakson aikana, puhutaan niin sanotusta nollatuntisopimuksesta. Vaihtelevasta työajasta saa työnantajan aloitteesta sopia ainoastaan, jos työvoiman tarve todellisuudessa vaihtelee. Työntekijän pyynnöstä työaika voidaan aina sopia vaihtelevaksi. Mikäli olet laatimassa nimenomaan vaihtelevan työajan työsopimusta, onnistuu se helpoiten juristiemme kehittämällä nollatuntisopimuspohjalla.

Joustavan työajan mallit: Työnantaja ja työntekijä voivat halutessaan sopia liukuvasta työajasta, joustotyöajasta tai työaikapankista. Näissä järjestelyissä voidaan rajatusti poiketa edellä esitetystä periaatteesta, jonka mukaan työpäivä on enintään 8 tuntia ja työviikko enintään 40 tuntia. Työntekijä saa näissä malleissa lisää valinnanvapautta työsopimuksen mukaisen työaikansa sijoittamiseen viikon, kuukauden ja jopa vuoden aikajänteellä. Järjestelyistä kannattaa laatia erilliset sopimukset ja ainoastaan viitata kyseisiin sopimuksiin varsinaisessa työsopimuksessa. Tutustu tarkemmin:

• Liukuvan työajan sopimusmalli

• Joustotyösopimuksen malli

• Työaikapankkisopimuksen malli

6. Palkka – mitä tarkemmin erittelet, sen parempi

Älä alita vähimmäispalkkaa: Työsopimuksessa on syytä mainita palkka, sen määräytymisperuste ja palkanmaksukausi. Jos työsuhteeseen sovelletaan työehtosopimusta, sen mukaista vähimmäispalkkaa ei saa alittaa. Muussa tapauksessa palkasta voidaan sopia melko vapaasti. Docuen työsopimuspohja mahdollistaa jopa provisiopalkasta sopimisen.

Muista myös muut korvaukset: Rahapalkan ohella työsopimuksessa kannattaa eritellä mahdolliset luontoisedut, joita ovat esimerkiksi ravinto-, puhelin- ja autoetu. Lisäksi voi olla tarpeen sopia esimerkiksi ylityökorvauksista, lomarahasta, työmatkakustannuksista tai bonuksista. Jos jostain ei ole nimenomaisesti sovittu, sitä ei lähtökohtaisesti tarvitse maksaa. Huomioon kannattaa kuitenkin ottaa toimialasi tapa ja työntekijäsi odotukset. Esimerkiksi lomaraha on monella alalla niin normi, että sen maksamatta jättämisestä kannattaa ennen sopimuksen tekemistä ainakin keskustella.

7. Salassapito – sovi siitä poikkeuksetta

Työnantaja saa tietyntasoista suojaa jo lain nojalla: Työntekijän salassapitovelvollisuudella tarkoitetaan kieltoa käyttää hyväksi tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Työntekijällä on tietyntasoinen salassapitovelvollisuus suoraan lain nojalla. Lain mukainen salassapitovelvollisuus on kuitenkin suppea ja rajoittuu lähtökohtaisesti vain työsuhteen kestoaikaan. Liikesalaisuuksien merkittävyyden vuoksi kannattaa aina sopia erikseen laajemmasta salassapitovelvollisuudesta, joka jatkuu myös työsuhteen päätyttyä.

Sanktioi sopimussakolla: Salassapitovelvollisuuden rikkomisen sanktioksi on hyvä asettaa kiinteämääräinen sopimussakko, koska ulos vuodettujen tietojen aiheuttamia vahinkoja on vaikea mitata ja näyttää toteen. Sopimussakko tulee lähtökohtaisesti maksettavaksi kaikissa tapauksissa, jolloin se toimii myös hyvänä pelotteena.

Näin sovit: Salassapidosta voi ottaa oman ehdon työsopimukseen. Vaihtoehtoisesti siitä voi tehdä erillisen sopimuksen, johon työsopimuksessa vain viitataan. Kattavan ja juuri sinun tarpeisiisi sopivan salassapitosopimuksen laadit helposti Docuen mallilla “salassapitosopimus”.

8. Kilpailukielto – jos on tarve, perustele huolellisesti

Kilpailukielto suojaa työnantajaa: Mitä seuraisi, jos avaintyöntekijäsi siirtyisi kilpailijan leipiin? Sitä kannattaa pohtia. Työnantajan kannalta kohtuuttomien loikkausten estämiseen on työkalu – kilpailukielto. Sillä tarkoitetaan kieltoa siirtyä kilpailevan työnantajan palvelukseen tai perustaa kilpaileva yritys. Kilpailukielto on voimassa työsuhteen aikana suoraan lain nojalla, mutta sitä voidaan jatkaa työsuhteen jälkeenkin.

Perustele huolellisesti: Työsuhteen jälkeen jatkuvalle kilpailukiellolle tulee aina olla erityisen painava syy. Tällaisen painavan syyn täyttymistä arvioidaan muun muassa työntekijän aseman ja tehtävien perusteella. Lisäksi arviointiin vaikuttavat työnantajan liiketoimintaympäristö, tarve liikesalaisuuksien säilyttämiselle ja työntekijälle annettu erityiskoulutus. Kilpailukieltoon on perusteita esimerkiksi, jos työntekijää koulutetaan voimakkaasti työnantajan kustannuksella ja hänelle suodaan pääsy keskeisimpiin liikesalaisuuksiin. Kilpailukielto kannattaa perustella huolellisesti jo työsopimuksessa, jotta perusteiden olemassaolosta on vahvemmat todisteet. Yksilöi perusteet juuri sinun yrityksesi näkökulmasta – siihen edes hyvä työsopimuspohja ei pysty.

Tehosta sopimussakolla: Kilpailukieltoa kannattaa salassapitovelvollisuuden tapaan aina tehostaa sopimussakolla (ks. edellinen kohta 7).

Huomioi lain rajoitukset: Kilpailukiellon pituudelle ja sopimussakon määrälle on laissa asetettu rajoituksia. Lähtökohtaisesti kilpailukielto saa olla voimassa enintään yhden vuoden työntekijän työsuhteen päättymisestä. Sopimussakon määrä saa yleensä olla enintään työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa vastaava. Näistä rajoista voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä poiketa.

Huomioi maksullisuus: Työnantaja on velvollinen maksamaan korvausta jokaisesta työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuvasta kilpailukiellosta, kilpailukiellon pituudesta tai työntekijän asemasta riippumatta. Kilpailukieltoa ei kannatakaan asettaa, ellei ole valmis siitä koituviin kustannuksiin.

Näin sovit: Mikäli kilpailukiellolle on perusteet ja sellainen halutaan asettaa kustannuksista huolimatta, on siitä järkevää sopia heti työsuhteen alkaessa. Voit ottaa työsopimukseen kilpailukieltoa koskevan ehdon tai laatia erillisen kilpailukieltosopimuksen. Oikeudellisesti pätevän ja laadukkaan kilpailukieltosopimuksen laadit vaivattomasti Docuen kilpailukieltosopimuksen mallilla.

Mitä jäi mainitsematta?

Työsopimuspohjan perusehdot: Lisäksi työsopimuksessa voidaan tarpeen mukaan sopia muun muassa vuosilomasta, irtisanomisajasta, sairausajan palkasta, työvälineistä ja työn osana syntyvistä immateriaalioikeuksista (esim. tekijänoikeudet, keksinnöt).

Juristien kehittämä työsopimuspohja: Edellä käsitellyistä ja monista muista seikoista sovit vaivattomasti Docuen työsopimusmallilla, joka muuntuu älykkäiden pikavalintojen avulla jopa satoihin eri tilanteisiin. Kyseessä ei siis ole yksi työsopimuspohja vaan yhdistelmä lukemattomia pohjia. Unohda perinteiset lomakepohjat ja puolivalmiit luonnokset, Docue hoitaa työn puolestasi.

Tags: työsopimuspohja