Määräaikainen työsopimus – 6 kysymystä ja vastausta

TIIVISTELMÄ: Määräaikainen työsopimus kannattaa laatia huolella

• Määräaikainen työsopimus: Määräaikainen työsopimus päättyy automaattisesti sovitun määräajan kuluttua.

• Vaatimuksena perusteltu syy: Määräaikaisen työsopimuksen solmiminen edellyttää lähtökohtaisesti perusteltua syytä, joka tulee kirjata tarkasti työsopimukseen.

• Sopimusten ketjuttaminen: Pitkäkestoinen, yhdenjaksoinen työsopimusten ketjuttaminen voi johtaa siihen, että työsuhdetta pidetään toistaiseksi voimassa olevana.

• Sopimus sitoo koko määräajan: Määräaikaisen sopimuksen voi yleensä päättää ennenaikaisesti vain purkamalla tai sopimalla.

• Paras tapa laatia työsopimukset: Docuen palvelussa laadit kaikki työsopimuksesi ohjatusti juristien laatimia mallisisältöjä hyödyntäen:

  • Työsopimusmalli

  • Nollatuntisopimus – pohja

  • Johtajasopimus – pohja

1. Mitä määräaikainen työsopimus tarkoittaa?

Määräajaksi laadittu työsopimus on poikkeus työsopimuslakiin kirjoitetusta oletuksesta, että työsuhteet solmitaan toistaiseksi voimassa olevina. Määräaikainen työsopimus päättyy automaattisesti tiettynä päivänä tai esimerkiksi ennalta määrätyn työn valmistumisen jälkeen, ilman erillistä irtisanomista.

Määräaikainen sopimus on monessa tilanteessa käytännöllinen ratkaisu; määräaikaisen sopimuksen solmiminen saattaa olla työntekijän toive, tai töitä ei yksinkertaisesti ole tarjolla kuin tietylle ajanjaksolle.

2. Miten määräaikaisuuden syy tulee perustella?

Perustellun syyn vaatimus: Määräaikaisen työsopimuksen solmiminen edellyttää lähtökohtaisesti perusteltua syytä. Työsopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi, jos sopimuksentekohetkellä on hyvin todennäköistä, että sopimuksessa määriteltyä työtä on tarjolla vain rajoitetun ajan. Perusteluista on käytävä ilmi, miksi töitä ei ole tarjolla määräaikaisuutta pidemmälle jaksolle. On tärkeää huomata, että pelkkä epävarmuus työn määrästä ei lähtökohtaisesti ole riittävä syy.

Perusteltuja syitä määräaikaisuudelle voivat olla esimerkiksi seuraavat:

• työn projektiluonteisuus

• työn kausiluonteisuus (esim. matkailualalla)

• ruuhkahuipun tasoittaminen

• jonkun henkilön poissaolosta johtuva sijaisen tarve.

Perustele tarkasti: Määräaikaisuuden peruste kannattaa kirjata sopimukseen yksiselitteisesti. Näin työnantajalla on vahvemmat todisteet perusteen olemassaolosta ja sen molemminpuolisesta hyväksymisestä jo sopimusta tehtäessä. Mikäli määräaikaisuuden peruste jää epäselväksi työntekijälle, voi hän äärimmäisessä tapauksessa riitauttaa asian jälkikäteen ja vaatia työnantajalta vahingonkorvausta. Mikäli perusteltua syytä sopimuksen määräaikaisuudelle ei ole, katsotaan työsopimus toistaiseksi voimassa olevaksi. Perustele määräaikaisuus juuri sinun yrityksesi näkökulmasta – siihen edes paras työsopimuspohja ei pysty.

Irtisanomissuojan kiertäminen: Irtisanomissuojalla tarkoitetaan toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin sisältyvää työntekijän oikeutta irtisanoutua. Usein määräaikaisen työsopimuksen solmiminen on nimenomaan työnantajan etu muun ohella siksi, ettei työntekijä voi irtisanoutua kesken sopimuskauden. Irtisanomissuojan kiertäminen ei kuitenkaan saa olla pääasiallinen syy määräaikaisen sopimuksen tekemiseen.

Poikkeustilanteet: Seuraavissa tilanteissa määräaikaisen työsopimuksen laatiminen ei kuitenkaan edellytä perusteltua syytä:

• Työntekijän aloite: Kun työsopimus solmitaan työntekijän pyynnöstä määräaikaiseksi, perusteltua syytä ei tarvita. Aloitteen on kuitenkin tultava aidosti työntekijältä ja työsopimuksen tulee olla muutenkin työntekijän edun mukainen. Aloite ei siis saa johtua pelkästään siitä, että työnantaja on epäsuorasti ilmoittanut ainoastaan määräaikaisen työsopimuksen olevan mahdollinen. Myöhempien epäselvyyksien välttämiseksi on suositeltavaa kirjata työsopimukseen syy sille, miksi työntekijä toivoo määräaikaista työsopimusta.

• Määräaikaisen sopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa: Työnantaja ei tarvitse perusteltua syytä, jos hän tekee määräaikaisen työsopimuksen pitkäaikaistyöttömän kanssa. Pitkäaikaistyöttömänä pidetään henkilöä, joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnhakija. Määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on tällaisessa tapauksessa yksi vuosi.

3. Onko useiden määräaikaisten työsopimusten tekeminen peräkkäin sallittua?

Työsopimusten ketjuttaminen: Mikäli saman työnantajan ja työntekijän välillä solmitaan useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia, on kyse määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta. Pitkään kestänyt, yhdenjaksoinen työsopimusten ketjuttaminen voi johtaa siihen, että työsuhdetta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.

Määräaikaisuus työntekijän aloitteesta: Työntekijän pyynnöstä tapahtuva määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen on sallittua rajoituksetta. Työsopimuksissa kannattaa kuitenkin tuoda ilmi, miksi työntekijä on halunnut solmia useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia. Näin voidaan välttää jälkikäteisiä epäselvyyksiä.

Määräaikaisuus työnantajan aloitteesta: Työnantajan aloitteesta tapahtuva sopimusten ketjuttaminen on sen sijaan sallittua vain vain seuraavien kolmen edellytysten täyttyessä:

1) Perusteltu syy: Jokaiseen ketjun muodostavan yksittäisen määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen tulee olla perusteltu syy. Vaatimus koskee jo ensimmäistä sopimusta.

• Esimerkki: Työnantaja on solminut neljä määräaikaista työsopimusta peräkkäin, mutta ensimmäiselle sopimukselle ole ollut perusteltua syytä. Tästä syystä koko työsuhdetta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Näin on siinäkin tapauksessa, että myöhempien sopimusten määräaikaisuus olisi ollut perusteltua.

2) Työntekijän työsuhdeturvaa ei kierretä: Ketjuttamisella ei saada kiertää toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen liittyvää työntekijän työsuhdeturvaa, johon kuuluu esimerkiksi työntekijän oikeus irtisanoutua.

3) Työvoiman tarve ei ole pysyvä: Työnantaja ei saa käyttää määräaikaisia työsopimuksia paikkaamaan pysyvää työvoiman tarvetta. Nyrkkisääntönä on, että mitä pidempi ketju työsopimuksista muodostuu ja mitä säännöllisempää tarvetta määräaikaisilla työntekijöillä paikataan, sitä todennäköisemmin työvoiman tarve on tosiasiassa pysyvä.

Työsuhde-etuuksien kertyminen: Työsuhteen kestosta riippuvien työsuhde-etuuksien (esim. vuosiloman) kertyminen ketjusopimustilanteessa riippuu siitä, katsotaanko työsuhteen jatkuneen yhdenjaksoisena vai ei. Työsuhteen katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisena silloin, kun se perustuu useisiin peräkkäisiin, toisiaan välittömästi tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin seuraaviin määräaikaisiin työsopimuksiin. Keskeytysten sallittu pituus on ratkaistava kussakin työsuhteessa kunkin työsuhde-etuuden osalta erikseen. Jos työsuhteen katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisena, työntekijälle kertyy työsuhde-etuuksia kuten toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, vaikka työsuhdetta ei pidetä toistaiseksi voimassa olevana. Jos taas työsuhteen ei katsota jatkuneen yhdenjaksoisena, työntekijälle kertyy työsuhde-etuuksia normaalisti kuten muutoinkin määräaikaisessa työsuhteessa.

4. Milloin ja miten määräaikaisen työsopimus päättyy?

Päättymisajankohta sopimuksen mukaan: Sopimuksen päättymisajankohta on mahdollisuuksien mukaan mainittava työsopimuksessa. Sopimuksen päättyminen sovittuna ajankohtana ei vaadi kummempia toimenpiteitä kummaltakaan osapuolelta. Jos sopimus on ollut pitkään voimassa, on selvyyden vuoksi suositeltavaa, että työnantaja ja työntekijä toteavat olevansa yhteisymmärryksessä sopimuksen päättymisestä. Tarvittaessa osapuolet voivat myös sopia työsuhteen muuttamisesta toistaiseksi voimassa olevaksi.

Tarkka päättymispäivä ei tiedossa sopimusta laadittaessa: Aina tarkka päättymisajankohta ei kuitenkaan ole sopimuksentekohetkellä sopijapuolten tiedossa. Näin on esimerkiksi silloin, kun sopimuksen kesto sidotaan tietyn urakan valmistumiseen tai sijaistettavan työntekijän työhön paluuseen. Jotta sopimuksen päättyminen ei tulisi edellisen kaltaisissa tilanteissa työntekijälle yllätyksenä, työnantajan on ilmoitettava sopimuksen päättymisajankohta työntekijälle viipymättä ajankohdan tultua hänen tietoonsa. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti ei vaikuta sopimuksen päättymiseen, mutta työnantajalle voi syntyä velvollisuus korvata ilmoituksen laiminlyönnistä työntekijälle aiheutunut vahinko.

5. Voiko määräaikaista työntekijää irtisanoa tai lomauttaa?

Sopimus sitoo lähtökohtaisesti koko määräajan: Tehdessään sopimuksen määräaikaisena sopijapuolet sitoutuvat täyttämään sopimuksesta johtuvat velvoitteensa koko sovitun määräajan. Työnantajalla on siten velvollisuus tarjota työtä ja maksaa palkkaa koko sopimuskauden ajan, ja työntekijällä on vastaavasti työntekovelvollisuus.

Sopimuksen päättäminen ennenaikaisesti: Määräaikaisen sopimuksen voi yleensä päättää ennenaikaisesti vain purkamalla tai sopimalla. Työsopimuksen purkaminen on äärimmäinen toimenpide, joka tulee kyseeseen vain erittäin vakavissa rikkomustilanteissa. Työsuhteen päättäminen sopimusteitse taas on varteenotettava vaihtoehto silloin, kun osapuolilla on yhteinen halu päättää työsuhde.

Pääsääntöisesti irtisanominen ei mahdollista: Määräaikaista työsopimusta ei lähtökohtaisesti voida irtisanoa. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin liittää määräaikaiseen työsopimukseen irtisanomisehdon, jolloin sopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa sopimuskauden ajan. Irtisanomisehdosta tulee sopia nimenomaisesti työsopimuksessa. Irtisanominen on ilman tällaista ehtoakin mahdollista myös eräissä poikkeustapauksissa, kuten työnantajan konkurssissa, saneerausmenettelyssä ja liikkeen luovutuksen yhteydessä.

Erityistapauksena yli 5 vuoden mittainen sopimus: Kannattaa myös huomioida, että viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty sopimus on viiden vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Sovittu määräaika pysyy sinänsä voimassa, mutta sopimus muuttuu irtisanomisenvaraiseksi. Säännön tarkoituksena on estää, ettei hyvin pitkäksi ajaksi tehty määräaikainen sopimus rajoita osapuolten toimintavapauksia liiaksi.

Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen: Myös mahdollisuudet määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän lomauttamiseen ovat rajalliset; lomauttaminen on mahdollista ainoastaan tilanteessa, jossa määräaikainen työntekijä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

6. Miten laadin työsopimukset helpoiten?

Hyvä työsopimus voi pelastaa monelta riidalta. Samalla se on näyte työsuhteen ammattimaisesta hoidosta. Paras vaihtoehto on käyttää Docuen älykkäitä työsopimusmalleja, jotka muuntuvat juuri sinun tarpeisiisi sopivaksi:

• Työsopimusmalli: soveltuu tilanteeseen kuin tilanteeseen

• Nollatuntisopimus (pohja): kehitetty vaihtelevan työajan tilanteisiin

• Johtajasopimus (pohja): kun työntekijä tulee olemaan johtavassa asemassa

Sopimusmallit sisältävät juristien laatimat ja pikavalinnoin muuntuvat malliehdot muun muassa kaikkiin tässä artikkelissa läpikäytyihin kohtiin. Lopputuloksena on aina juridisesti pätevä, tasapainoinen ja laadukas sopimus.

Tags: määräaikainen työsopimus, työsopimuksen määräaikaisuus