Työaikalainsäädäntö – mitä rajoituksia se asettaa työajoille?

TIIVISTELMÄ: Työaikalainsäädäntö

• Kulmakivenä työaikalaki: Työaikalainsäädännön tärkein laki on työaikalaki, jossa säädetään esim. työpäivän enimmäispituudesta, ylitöistä ja työaikaan liittyvistä palkanlisistä.

• Työaikalaki soveltuu lähes jokaiseen työntekijään: Vahvana pääsääntönä on, että työaikalaki koskee kaikkia työntekijöitä. Merkittävänä poikkeuksena tästä ovat johtajat. Työnantajan ja työntekijän on tärkeää ylityökorvausten ja muiden velvollisuuksien täyttämiseksi tietää, sovelletaanko työaikalakia.

• Enimmäistyöaika: Säännöllisen työajan maksimityötunnit ovat kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

• Sopimisen rajat: Enimmäistyöajoista voidaan poiketa ylöspäin työntekijän ja työnantajan välisin sopimuksin tai työehtosopimuksella. Työntekijä ja työnantaja voivat keskenään sopia vuorokautisen työajan pidentämisestä enintään kahdella tunnilla.

• Keskimääräinen työaika: Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan keskimääräiseksi, jolloin työaika voi joinakin viikkoina ylittää 40 tuntia. Viikoittaisten työtuntien määrä ei kuitenkaan saa ylittää 48 tuntia. Työaikoja voidaan sopia järjestettäväksi keskimääräiseksi esimerkiksi liukuvan työajan, työaikapankin tai joustotyöajan perusteella.

• Tilanteeseen sopivia sopimusmallejamme:

  • Työsopimusmalli

  • Nollatuntisopimus, pohja

  • Johtajasopimus

  • Työaikapankkisopimus

  • Sopimus liukuvasta työajasta

  • Joustotyösopimus

Työaikalainsäädäntö koskee lähtökohtaisesti kaikkia työntekijöitä

Työaikalaki soveltuu pääsääntöisesti kaikkiin työntekijöihin. Esimerkiksi pitkien työvuorojen rajoitukset tulee siis lähes aina huomioida työsopimusta laadittaessa – samoin käytännön työssä. Laissa määritellyillä vähimmäisehdoilla turvataan riittävä lepoaika työntekijälle ja rajoitetaan pitkien työvuorojen teettämistä. Lue työsopimuspohjaa koskevasta artikkelistamme, mistä seikoista työsopimuksessa kannattaa sopia työajan lisäksi.

Poikkeukset, joihin työaikalaki ei sovellu - merkittävimpänä johtajat

Tietyt toimenkuvat on rajattu työaikalain ulkopuolelle: Työaikalain soveltamisesta on edellä mainitusta vahvasta pääsäännöstä huolimatta eräitä poikkeuksia. Poikkeukset on listattu työaikalakiin. Ne koskevat tilanteita, joissa työntekijällä on vapaus päättää omista työajoistaan itsenäisesti. Tällaisia työntekijöitä ovat esimerkiksi pastori ja asiakkaiden kanssa sovittujen aikataulujen perusteella toimiva myyntiedustaja. Kun työaikalainsäädäntöä ei sovelleta, työntekijä voi itse päättää kuinka paljon, missä ja milloin hän työskentelee. Vastapainona työnantajan ei tarvitse kantaa ylityöstä tai työajanseurannasta johtuvia kuluja.

Johtajien työaikaa ei rajoiteta, jos asema on riittävän korkea: Merkittävänä poikkeuksena työaikalain soveltamisesta ovat johtavassa asemassa työskentelevät työntekijät, joihin ei sovelleta työaikalakia lepoaikoineen ja ylityökorvauksineen.

Jotta henkilö katsottaisiin työaikalain näkökulmasta johtajaksi, edellytetään kahden kriteerin täyttymistä:

1. Työtä on pidettävä työntekijän työtehtävien ja aseman perusteella yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä.

   • Keskeisessä asemassa ovat henkilön valta ja vastuuasema. Esimiesasemaa sinänsä ei edellytetä, vaan esimerkiksi myynnistä yksin vastaavat henkilöt voivat täyttää kyseisen edellytyksen, vaikkei heillä olisi alaisia. Toisaalta keskijohdon ei tyypillisesti katsota täyttävän kyseistä edellytystä, ellei kyseessä ole yritys, jossa näiden alapuolellakin on johtotason henkilöitä. Arviointi on siis hyvin tapauskohtaista.

2. Työntekijän työaikaa ei ennalta määritellä eikä työajan käyttöä valvota (ns. työaika-autonomia).

   • Olennaista on, että työntekijä voi tosiasiassa vaikuttaa työaikansa sijoittumiseen ja sen pituuteen. Sen sijaan se, ettei työaikaa ole merkitty työsopimukseen tai se, ettei työnantaja ilmoituksensa mukaan aktiivisesti seuraa työaikaa, eivät ole edellytyksen täyttymisen arvioinnissa ratkaisevia.

Toimitusjohtaja on aina työaikalainsäädännön ulkopuolella: Toimitusjohtaja on juridisesti yrityksen toimielin eikä ole näin ollen työsuhteessa yritykseen. Tämän takia työaikalainsäädäntöä ei sovelleta koskaan toimitusjohtajaan. Halutessaan osapuolet voivat toki sopia tietystä työajasta, mutta se on täysin sopimusvapauden varassa.

Alaikäiset: Työsuojelullisista syistä alle 18-vuotiaat työntekijät on rajattu työaikalain ulkopuolelle, ja heihin soveltuu erillinen nuoria työntekijöitä koskeva erityislaki.

Työaikalain soveltumisen selvittäminen on sekä työntekijän että työnantajan etu

Soveltumiseen liittyvät oikeudet ja velvoitteet: Työajasta sopiessa sekä työnantajan että työntekijän on tärkeää tietää, soveltuvatko työaikalain säännökset työntekijään. Työnantajan kannalta perusteeton työaikalain soveltamatta jättäminen voi pahimmillaan johtaa huomattaviin vahingonkorvauksiin. Työntekijän näkökulmasta sama tilanne voi johtaa esimerkiksi siihen, ettei työntekijä saa ansaitsemiaan ylityökorvauksia ja lepoaikoja.

Rajatapaukset: Työaikalain soveltumisen osalta on hyvä tietää, että rajatapauksissa työaikalakia sovelletaan normaalisti. Rajatapauksissa työaikalain soveltamista koskevien kriteerien täyttymistä arvioidaan aina kokonaisuudessa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti työntekijän tosiasialliseen asemaan pikemmin kuin muodolliseen titteliin.

• Käytännössä erityisesti keskitason johtajat voivat olla soveltamisen arvioinnissa rajatapauksia. Työaikalakia sovelletaan todennäköisesti esimerkiksi henkilöön, jonka titteli on “markkinointijohtaja”, jos tämän palkka ei ole selkeästi parempi kuin hänen alaistensa tai jos hänelle annetut toimintavaltuudet eivät viittaa tosiasialliseen johtajan asemaan.

Mikä on työaikalainsäädännön mukainen enimmäistyöaika?

Säännöllinen työaika: Säännöllisellä työajalla tarkoitetaan työntekijän vuorokautista tai viikoittaista normaalia työaikaa, joka on usein määritelty työsopimuksessa. Pääsääntönä on, että säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Keskimääräinen työaika: Työaika voidaan sopia säännöllisen työajan ohella myös keskimääräiseksi, mikä sopii hyvin tilanteisiin, joissa työn määrä vaihtelee viikoittain. Työaika voi tällöin olla määritelty esimerkiksi keskimäärin 40 tuntiin viikossa 52 viikon ajanjaksolla. Viikkotyöaika voi siis vaihdella yli ja alle 40 tunnin, mutta tällöinkin on noudatettava kahdeksan tunnin vuorokautista enimmäistuntimäärää.

• Käytännössä työaikalain mukaista keskimääräistä työaikaa käytettäessä yli 40 viikkotyötunnin teettäminen tarkoittaa, että työtä tehdään kuutena päivänä viikossa.

Poikkeaminen työehtosopimuksella: Työaikalain mukaisia työajan enimmäisrajoja on saatettu muuttaa työehtosopimuksessa, jos sellainen soveltuu työsuhteeseen. Työehtosopimuksen soveltuessa voidaan esimerkiksi keskimääräistä työaikaa käyttämällä poiketa työaikalain päivttäistä ja viikoittaista enimmäistyöaikaa koskevista säännöistä.

Erityisalat: Tietyillä aloilla (esim. majoitus- ja ravitsemispalvelut, turvallisuusala) lakisääteisestä säännöllisestä työajasta voidaan poiketa ns. jaksotyöajalla. Jaksotyö tarkoittaa vuorotyötä, joka suunnitellaan jaksoissa ja on epäsäännöllistä.

Mitä työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia enimmäistyöajoista?

Sopimisvapauden rajat: Työaikalain edellä mainitusta enimmäistyöaikoja koskevasta pääsäännöstä on tietyissä rajoissa mahdollista poiketa työntekijän ja työnantajan välisellä sopimuksella. Tällöin sopimista rajoittavat seuraavat raamit:

• Työnantaja ja työntekijä saavat työaikalain nojalla sopia säännöllisen työajan pidentämisestä enintään kahdella tunnilla vuorokaudessa. Viikoittaisen säännöllisen työajan tulee tällöin tasoittua enintään 40 tunniksi enintään neljän kuukauden aikana. Viikoittainen säännöllinen työaika ei saa kuitenkaan milloinkaan olla enemmän kuin 48 tuntia.

• Ylityö: Vuorokautisen kahdeksan tunnin ylittävä työ on ylityötä. Ylityö edellyttää lähtökohtaisesti aina työnantajan aloitetta, eikä työntekijän oma-aloitteisesti tekemää säännöllisen työajan ylittävää työtä siis yleensä katsota ylityöksi. Ylityö sisältyy edellä mainittuun 48 tunnin enimmäistyöaikaan.

Työajan järjestäminen: Työnantaja ja työntekijä voivat työaikalaissa ilmoitettujen enimmäistyöaikojen puitteissa sopia erilaisista keskimääräiseen viikkotyöaikaan perustuvista työaikajärjestelyistä. Tällöin käytetään tyypillisesti seuraavia menettelyjä:

• Liukuvalla työajalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä päättää tietyn liukuman puitteissa työpäivänsä pituuden sekä milloin työpäivänsä aloittaa ja lopettaa. Liukuva työaika sopii erityisesti töihin, joissa työtehtävät eivät edellytä läsnäoloa työpaikalla koko työpäivää. Liukuva työaika on käytössä miltei kaikissa asiantuntijatehtävissä, joissa työn lopputulos ei ole sidottu tarkasti tiettyyn aikaan ja paikkaan.

• Joustotyöaika tarkoittaa sopimusta, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä saa päättää itsenäisesti. Erityisesti tietotyössä, jota ei tarvitse sitoa tiettyyn aikaan ja paikkaan, voi joustotyö olla käyttökelpoinen vaihtoehto työajan järjestämiseen.

  Joustotyö eroaa liukuvasta työajasta erityisesti siinä, että joustotyötä käytettäessä työajan seuranta ei tapahdu liukuvan työajan tavoin päiväkohtaisesti vaan pikemmin viikkotasolla tai muuna määriteltynä tasoittumisajanjaksona.

• Työaikapankki on järjestelmä, johon työnantaja ja työntekijä voivat sopia säästettäväksi työaikaa, vapaita tai muita rahamääräisiä etuuksia (esim. ylityökorvauksia, lomarahoja). Idea on yksinkertainen: jos työntekijä tekee tällä viikolla pidempää päivää tai jättää lomiaan pitämättä, työpanos voidaan säästää palkalliseksi vapaa-ajaksi myöhempään ajankohtaan.

Miten sovin työajasta helpoiten?

Docuen palvelusta löydät älykkäät asiakirjamallit lukuisiin erilaisiin työaikaa koskeviin sopimuksiin. Kattavista, juristien laatimista mallisisällöistä voit valita omaan tilanteeseesi sopivimmat ehdot. Tutustu esimerkiksi seuraaviin sopimusmalleihimme:

• Työsopimusmalli

• Nollatuntisopimus, pohja

• Johtajasopimus

• Työaikapankkisopimus

• Sopimus liukuvasta työajasta

• Joustotyösopimus

Varsinaisten sopimussisältöjen ohella palvelumme neuvoo sinua, mitä kannattaa ottaa huomioon sopimuksen eri kohdissa.

Tags: työaikalainsäädäntö, työaika