Tuntityön työsopimusmalli – muista ainakin nämä 6 kohtaa

Aluksi: miten laadin tuntityösopimuksen helpoiten?

Valitse tarpeisiisi sopiva työsopimusmalli seuraavista vaihtoehdoistamme (“työsopimusmalli tuntityö”):

• Työsopimusmalli – kohteena voi olla niin tuntityö kuin kokoaikatyö

• Nollatuntisopimus (pohja)– kehitetty erityisesti vaihtelevan työajan tilanteisiin

• Johtajasopimus (pohja) – kun työntekijä tulee olemaan johtavassa asemassa

Mallit sisältävät juristiemme laatimat malliehdot muun muassa kaikkiin tässä artikkelissa käsiteltäviin kohtiin. Malleissa on myös tarkempaa ohjeistusta, mitä ottaa huomioon sopimuksen eri kohdissa.

1. Työaika – määrittele se työvoimatarpeesi mukaan

Työaikaehto muodostaa tuntityösopimuksen ytimen – se määrittelee, kuinka paljon ja milloin työntekijä on velvollinen työskentelemään. Tuntityö on osa-aikatyö, jossa noudatetaan joko kiinteää tai vaihtelevaa työaikaa. Työnantajan työvoimatarve sanelee, kumpaa työaikaehtoa voidaan käyttää.

Työvoimatarve on kiinteä (esim. 30 h/vko) → työaikaehdon on oltava kiinteä

Mikäli työnantajan työvoimatarve on kiinteä, myös työaikaehdon on oltava kiinteä (ellei työntekijä itse halua sopia vaihtelevasta työajasta). Kiinteästä työvoimatarpeesta on kyse silloin, kun työnantaja tarvitsee työvoimaa säännöllisesti esimerkiksi tietyn tuntimäärän viikossa. Työnantaja ei voi siis ikään kuin varmuuden vuoksi määrätä, että työaika vaihtelee, jos työvoiman tarve on tosiasiallisesti kiinteä.

Tuntityöntekijän säännöllinen työaika on lyhyempi kuin vastaavan kokoaikaisen työntekijän. Se voi olla esimerkiksi 30 tuntia viikossa, mikä käytännössä tarkoittaa “80-prosenttista työaikaa” tai “nelipäiväistä työviikkoa”. Kiinteästä, lyhennetystä työajasta voidaan sopia joko työnantajan yksipuolisella tai osapuolten yhteisellä päätöksellä.

Kiinteän työajan sopimuksen laadit vaivattomasti Docuen älykkäällä työsopimusmallilla.

Työvoimatarve vaihtelee (esim. 0–20 h/vko) → työaika voidaan määritellä vaihtelevaksi

Jos taas työnantajan työvoimatarve vaihtelee, työaikakin voidaan määritellä vaihtelevaksi. Vaihteleva työaika tarkoittaa järjestelyä, jossa työntekijän työaika vaihtelee työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä (esim. 10–20 h/vko) tai työntekijä sitoutuu tekemään työtä ainoastaan töihin kutsuttaessa. Kun työn vähimmäismääräksi on sovittu nolla tuntia viikon tai pidemmän tarkastelujakson aikana, puhutaan niin sanotusta nollatuntisopimuksesta.

Vaihtelevasta työajasta saa työnantajan aloitteesta sopia ainoastaan, jos työvoimatarve todellisuudessa vaihtelee. Nollatuntisopimusta tai muuta vaihtelevan työajan sopimusta ei siis saa tehdä muuten vain tai “varmuuden vuoksi”. Työntekijän aloitteesta vaihtelevasta työajasta saa sopia ilman tarkempia perusteita.

Mikäli olet laatimassa nimenomaan vaihtelevan työajan sopimusta, onnistuu se helpoiten juristiemme kehittämällä seuraavalla mallilla: nollatuntisopimus – pohja.

Kaipaatko joustoa työajan sijoitteluun? → Tutustu joustavan työajan järjestelyihin

Työnantaja ja työntekijä voivat halutessaan sopia liukuvasta työajasta, joustotyöajasta tai työaikapankista. Työntekijä saa näissä järjestelyissä lisää valinnanvapautta työsopimuksen mukaisen työaikansa sijoittamiseen viikon, kuukauden ja jopa vuoden aikajänteellä. Nämä sopimustyypit sopivat yleensä erityisesti asiantuntija- ja kehittämistyöhön, jotka eivät edellytä tiettyä aikaa tai paikkaa.

Järjestelyistä kannattaa laatia erilliset sopimukset ja ainoastaan viitata kyseisiin sopimuksiin varsinaisessa työsopimuksessa. Tutustu tarkemmin:

• Liukuvan työajan sopimusmalli

• Joustotyösopimuksen malli

• Työaikapankkisopimuksen malli

2. Palkka – tuntityössä aina tuntipalkka

Työsopimuksessa tulee mainita palkka, sen määräytymisperuste ja palkanmaksukausi. Palkan määräytymisperusteita on useita, mutta tuntityössä se on luonnollisesti aina tehtyihin työtunteihin perustuva tuntipalkka (esim. 15 €/h). Minimipalkasta ei säädetä laissa Suomessa. Yleisperiaatteena on, että työstä on maksettava alalle tavanomaisena pidettävää ja työn vaativuuteen nähden kohtuullista palkkaa. Jos työsuhteeseen sovelletaan jotain työehtosopimusta, sen mukaista vähimmäispalkkaa ei saa alittaa.

Rahapalkan ohella työsopimuksessa kannattaa eritellä mahdolliset luontoisedut, joita ovat esimerkiksi ravinto-, puhelin- ja liikuntaetu. Lisäksi voi olla tarpeen sopia esimerkiksi lisä- ja ylityökorvauksista, työmatkakustannuksista tai lomarahasta. Jos jostain ei ole nimenomaisesti sovittu, sitä ei lähtökohtaisesti tarvitse maksaa. Huomioi kuitenkin toimialasi tapa ja työntekijäsi oletetut odotukset. Esimerkiksi lomaraha on monella alalla niin normi, että sen maksamatta jättämisestä kannattaa ennen sopimuksen tekemistä ainakin keskustella.

3. Työsuhteen kesto – jos kyseessä määräaikaisuus, perustele huolellisesti

Työsopimuksesta on ilmettävä työn alkamisajankohta ja kesto. Tuntityössäkin työsuhde voi olla kestoltaan joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Määräaikaisen työsopimuksen solmiminen työnantajan aloitteesta edellyttää aina perusteltua syytä. Mikäli tällaista syytä ei ole, katsotaan työsopimuksen olevan voimassa toistaiseksi.

Perusteltu syy määräaikaisuudelle on esimerkiksi työn projektiluonteisuus, kausiluonteisuus tai sijaisuus. Sen sijaan epävarmuus työn jatkuvuudesta ei lähtökohtaisesti ole riittävä syy. Jos työsopimus solmitaan työntekijän aloitteesta määräaikaiseksi, ei perusteltua syytä edellisestä poiketen edellytetä.

4. Koeaika – mahdollisuus testata työn mielekkyyttä molemmin puolin

Myös silloin, kun työsopimuksen kohteena on tuntityö, osapuolet voivat sopia työsuhteen alkuun sijoitettavasta koeajasta. Koeajan kuluessa sekä työnantajalla että työntekijällä on yhtäläinen oikeus purkaa työsopimus päättyväksi ilman irtisanomisaikaa. Koeajasta on sovittava selkeästi siten, että molemmat osapuolet ovat varmasti tietoisia koeajasta ja sen pituudesta.

Purku ei edellytä erityistä syytä: Koeajan tarkoituksena on selvittää työntekijän soveltuvuus työhön ja toisaalta työn sopivuus työntekijälle – se on siis oiva tilaisuus testata tuntityön mielekkyyttä molemmin puolin. Työsopimuksen purkaminen koeajalla ei siksi edellytä erityistä syytä. Purkua ei kuitenkaan saa tehdä syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.

Enimmäispituus: Työsuhteen kesto määrittelee koeajan sallitun enimmäispituuden. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa koeajan enimmäispituus on kuusi kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsuhteen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Muista kuitenkin varmistaa työehtosopimuksen sisältö, jos työsuhteeseen sovelletaan jotain työehtosopimusta. Siinä on nimittäin voitu sopia kuutta kuukautta lyhyemmästä koeajasta, josta ei saa työsopimuksessa poiketa.

5. Työtehtävät ja työntekopaikka – varaa itsellesi riittävä joustovara niiden muuttamiseen

Työsopimuksen sanamuodot määräävät lähtökohtaisesti työsuhteen sisällön. Työtehtäviä ja työntekopaikkaa koskevista ehdoista kannattaa siis sopia riittävän suurpiirteisesti. Näin työnantaja voi tarpeen tullen työnjohto-oikeutensa nojalla määrätä työntekijän tekemään monipuolisesti erilaisia tehtäviä tai työskentelemään usealla paikkakunnalla.

Osapuolten välille voi syntyä kiistaa, jos työtehtävät ja työntekopaikka on kirjattu liian yksiselitteisesti ja yrityksessä tapahtuu muutoksia, joiden seurauksena työnantajalle syntyy tarve työn uudelleenorganisointiin. Lisäksi varsinkin pienissä yrityksissä on tavallista ja suorastaan odotettavaa, että työntekijät tekevät monipuolisesti erilaisia työtehtäviä. Vaikka henkilö olisi lähtökohtaisesti palkattu esimerkiksi uusasiakashankintaan, voi olla monesti helpompaa, jos sama henkilö pystyy hoitamaan myös asiakaspalvelua.

Etätyö: Työsopimuksessa voidaan lisäksi sopia etätyön pääpiirteistä, kuten siitä, mitkä ovat tavanomaisia etätyöpäiviä tai millä ehdoin etätyötä saa muutoin tehdä. Mikäli sinulla on tarve sopia etätyön ehdoista kattavammin, onnistuu se vaivattomasti Docuen etätyösopimuksen mallilla. Etätyösopimuksen tai -ohjeistuksen laatiminen on suositeltavaa, jos yrityksessäsi tehdään etätyötä säännöllisesti.

6. Salassapitovelvollisuus – kullanarvoinen ehto, joka unohtuu monesti

Työntekijän salassapitovelvollisuudella tarkoitetaan kieltoa käyttää hyväksi tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Liikesalaisuuksia ovat esimerkiksi tuotekehitystiedot, liikeideat, yhteistyökumppanien tiedot, talousluvut ja strategia. Kaikkia liikesalaisuuksia yhdistää se, että kilpailijan tai asiakkaan tiedossa ne voivat olla hyvin vahingollisia yrityksellesi.

Ulota työsuhteen jälkeiseen aikaan: Työntekijällä on tietyntasoinen salassapitovelvollisuus suoraan lain nojalla. Lainmukainen salassapitovelvollisuus on kuitenkin suppea ja rajoittuu lähtökohtaisesti vain työsuhteen kestoaikaan. Liikesalaisuuksien merkittävyyden vuoksi kannattaa aina sopia erikseen laajemmasta salassapitovelvollisuudesta, joka jatkuu myös työsuhteen päätyttyä.

Tehosta sopimussakolla: Salassapitovelvollisuuden rikkomisen sanktioksi kannattaa asettaa riittävän korkea sopimussakko. Jos vastapuoli rikkoo sopimusta, hänen tulee maksaa sakko. Salassapitovelvoitteen rikkomisesta aiheutuneet vahingot joutuu korvaamaan toiselle osapuolelle ilman sakkoakin, ainakin teoriassa. Ulos vuodettujen tietojen aiheuttamia vahinkoja on kuitenkin usein vaikea näyttää toteen ja mitata rahassa. Näihin ongelmiin sopimussakko auttaa: se tulee lähtökohtaisesti maksettavaksi, vaikka vahinkoja ei pystyisi näyttämään toteen.

Tuntityösopimukseen otettavan salassapitoehdon sijasta voit tehdä erillisen salassapitosopimuksen, johon työsopimuksessa vain viitataan. Kattavan ja juuri sinun tarpeisiisi sopivan salassapitosopimuksen laadit helposti Docuen salassapitosopimuksen mallilla.

Mitä tarkemmin sovit tuntityön ehdoista, sen parempi

Kun työsuhteen pelisäännöistä on sovittu seikkaperäisesti, jälkikäteisten riitojen riski vähenee. Edellä käsitellyistä ja monista muista seikoista sovit vaivattomasti juristiemme kehittämällä työsopimusmallilla. Tuntityö on yksi monista työnteon muodoista, joihin älykäs malli taipuu. Kyseessä ei siis ole yksittäinen työsopimuspohja, vaan yhdistelmä lukemattomia pohjia. Unohda perinteiset lomakepohjat ja puolivalmiit luonnokset, Docue hoitaa työn puolestasi.

Tags: työsopimusmalli tuntityö, tuntipalkka