Liikesalaisuuslaki – vain ensiasteen suoja salaiselle tiedolle

TIIVISTELMÄ: liikesalaisuuden suoja

• Liikesalaisuuden määritelmä: Liikesalaisuudella tarkoitetaan taloudellisesti arvokasta tietoa, joka on salaista ja jonka halutaan pysyvän salassa. Lähtökohtaisesti mikä tahansa tieto voi olla tällaista.

• Liikesalaisuuslain antama suoja: Laki mahdollistaa liikesalaisuuksien luvattoman käytön kieltämisen.

• Salassapitosopimus: Liikesalaisuuslain tarjoama suoja on suppea, sillä se antaa suojaa ainoastaan lain edellytykset täyttävälle tiedolle. Paras tapa varmistaa yritykselle tärkeän tiedon tosiasiallinen salassapito on laatia erillinen salassapitosopimus:

  • Salassapitosopimus (sitoo vain yhtä sopijapuolta)

  • Molemminpuolinen salassapitosopimus (sitoo kaikkia sopijapuolia)

Aluksi: liikesalaisuuslaki perustana salaisen tiedon suojaamiselle

Liikesalaisuuslain tarkoituksena on mahdollistaa liikesalaisuuksien väärinkäytön kieltäminen. Laki ei siis anna kenellekään yksinoikeutta johonkin tietoon. On esimerkiksi aivan mahdollista, että useampi yritys kehittää yhtäaikaisesti samanlaista tuotetta ja niillä kaikilla on siihen liittyviä samankaltaisia liikesalaisuuksia. Kellään näistä tahoista ei ole “parempaa” oikeutta kyseiseen tietoon kuin muilla.

Ennen liikesalaisuuslain voimaantuloa vuonna 2018 yritysten salaisia tietoja kutsuttiin yleisesti yrityssalaisuuksiksi tai ammattisalaisuuksiksi. Liikesalaisuuslaki selkeytti termistöä ja vakiinnutti käyttöön liikesalaisuuden käsitteen, vaikkakin näiden eri termien merkitys on käytännössä sama.

Liikesalaisuuden kolme edellytystä

Lähtökohtaisesti mikä tahansa tieto voi täyttää liikesalaisuuden tunnusmerkit. Tyypillisiä liikesalaisuuksia ovat muun muassa tuotekehitystiedot, liikeideat, yhteistyökumppanien tiedot, talousluvut ja strategia.

Jotta jokin tieto voi saada suojaa liikesalaisuutena, on kolmen edellytyksen täytyttävä:

1. Tiedon salaisuus: Liikesalaisuudeksi voidaan katsoa vain sellainen tieto, joka ei ole yleisesti tunnettua tai helposti selvitettävissä.

2. Salassapitointressi: Liikesalaisuudella täytyy olla taloudellista arvoa liiketoiminnassa. Taloudellinen arvo ilmenee käytännössä usein kilpailuetuna. Lisäksi kilpailijan tai asiakkaan tiedossa liikesalaisuudet voivat olla yritykselle hyvin vahingollisia, jonka vuoksi yrityksellä on erityinen intressi pitää tällainen tieto salassa.

3. Tieto pidetään tosiasiallisesti salassa: Tosiasiallinen salassapito tarkoittaa, että liikesalaisuuden haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi. Liikesalaisuuden haltijan on siis esimerkiksi säilytettävä tietoa turvallisesti ja pyrittävä rajaamaan se ainoastaan tietyn ihmisjoukon tietoon.

Liikesalaisuuden haltija: Liikesalaisuuden haltijaksi katsotaan se, jolla laillinen määräysvalta liikesalaisuuteen. Liikesalaisuuden haltija voi siten olla joko yritys tai yksittäinen henkilö.

Tiedon tallennustavalla ei merkitystä: Liikesalaisuuden tallennustavalle ei ole asetettu mitään edellytyksiä. Tietoa voidaan siis säilyttää esimerkiksi sähköisessä muodossa, paperilla tai pelkästään jonkun henkilön muistin varassa.

Liikesalaisuuden hankkiminen: kiellettyä vai ei?

Liikesalaisuuslaissa kielletään toiselle kuuluvan liikesalaisuuden oikeudeton hankkiminen tai hankkimisen yrittäminen. Esimerkiksi salaisen tiedon varastaminen tai kopioiminen luvattomasti on kielletty.

Laissa määritellään myös erikseen tilanteet, joissa tiedon hankkiminen ei tapahdu lainvastaisesti. Liikesalaisuuden hankkiminen on sallittua neljässä tilanteessa:

1. tieto on keksitty tai luotu itsenäisesti;

2. liikesalaisuus on saatu selville havainnoimalla, tutkimalla, purkamalla tai testaamalla sellaista yleisesti saatavilla olevaa tuotetta, johon ei liity salassapitovelvollisuutta;

3. työntekijä on saanut liikesalaisuuden selville käyttäessään tiedonsaanti- ja kuulemisoikeuttaan; tai

4. liikesalaisuus on saatu selville muuta hyvän liiketavan mukaista menettelyä käyttäen.

• Esimerkki: Luvatonta liikesalaisuuden hankkimista olisi, mikäli kilpailijan edustaja varastaisi tuotekehitykseen liittyviä ja liikesalaisuuksia sisältäviä materiaaleja toiselta yritykseltä. Sen sijaan mikäli kilpaileva yritys onnistuu itsenäisesti kehittämään samanlaisen tuotteen, ei ensimmäiseksi tuotteen kehittäneen yrityksen liikesalaisuutta ole loukattu.

Liikesalaisuuden luvaton käyttäminen ja ilmaiseminen

Liikesalaisuuslaissa kielletään luvattomasti hankitun liikesalaisuuden käyttäminen tai ilmaiseminen. Liikesalaisuuden luvattomalla käytöllä tarkoitetaan esimerkiksi liikesalaisuutta loukkaavien tuotteiden tuotantoa tai tuomista markkinoille.

Liikesalaisuutta ei myöskään saa oikeudettomasti hyödyntää sellainen henkilö, joka on saanut tiedon liikesalaisuudesta:

1) toimiessaan johtavassa tehtävässä tai esimerkiksi tilintarkastajana;
2)  saneerausmenettelyn yhteydessä;
3) suorittaessaan tehtävää toisen puolesta tai muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa; tai
4) muulla tavalla, jos henkilöä sitoo salassapitosopimus tai -velvoite.

• Esimerkki: Yrityksen hallituksen jäsen saa tehtävässään tietoonsa yrityksen asiakasrekisterin sekä raaka-aineiden ostolähteet. Hän ei saa oikeudetta luovuttaa näitä tietoja liiketuttavalleen, joka on perustamassa samalla alalla toimivaa yritystä.

Liikesalaisuuslaki mahdollistaa luvattoman käytön kieltämisen

Liikesalaisuuslaki tarjoaa työkaluja liikesalaisuuden loukkaukseen puuttumiseen. Toiselle kuuluvan liikesalaisuuden luvaton hyödyntäminen voi johtaa ankariin seurauksiin. Omien liikesalaisuuksien suojaamisen lisäksi on siis tärkeää huolehtia, ettei itse loukkaa muiden liikesalaisuuksia.

Liikesalaisuuden loukkauksen mahdolliset seuraukset

1. Kielto & korjaavat toimenpiteet: Tuomioistuin voi liikesalaisuuden haltijan vaatimuksesta kieltää liikesalaisuuden rikkomisen esimerkiksi kieltämällä loukkaajaa toistamasta tällaista tekoa. Tuomioistuin voi lisäksi määrätä korjaavana toimenpiteenä esimerkiksi vetämään liikesalaisuutta loukkaavat tuotteet pois markkinoilta tai hävittämään ne. Lisäksi erilaiset liikesalaisuuden sisältävät materiaalit voidaan määrätä tuhottaviksi tai luovutettaviksi liikesalaisuuden haltijalle.

2. Käyttökorvaus: Kiellon asettamisen tai korjaavien toimenpiteiden sijaan tuomioistuin voi vaihtoehtoisesti määrätä käyttökorvauksen maksamisesta liikesalaisuuden haltijalle. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa kiellon toteuttaminen aiheuttaisi kohtuutonta haittaa liikesalaisuuden loukkaajalle.

3. Hyvitys & vahingonkorvaus: Lisäksi liikesalaisuuden loukkaaja voidaan velvoittaa maksamaan hyvitystä liikesalaisuuden käyttämisestä sekä korvauksen kaikesta vahingosta, jonka loukkaus on aiheuttanut.

Myös rikosoikeudelliset seuraamukset mahdollisia: Liikesalaisuuden loukkaus voi johtaa myös rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Esimerkiksi yritysvakoilusta voi seurata sakkoa tai vankeutta.

Poikkeuksena ns. “whistleblowing”: Liikesalaisuuslaki sisältää poikkeuksen, jonka mukaan liikesalaisuuden hankkiminen, käyttäminen tai ilmaiseminen ei ole oikeudetonta, jos se tapahtuu yleisen edun suojaamista varten väärinkäytöksen tai laittoman toiminnan paljastamiseksi. Esimerkiksi yrityksen työntekijä voi tietyin edellytyksin kertoa jonkin liikesalaisuuden viranomaiselle yrityksen laittoman toiminnan paljastamiseksi ilman, että hänelle tulee siitä seuraamuksia.

Myös tekninen ohje voi saada suojaa: Liikesalaisuuslaki antaa suojaa myös teknisille ohjeille, joilla tarkoitetaan erilaisia liiketoiminnassa hyödynnettäviä toimintaohjeita. Suojan saaminen edellyttää, että tällainen ohje on luottamuksellisesti annettu jollekin esimerkiksi tietyn työn suorittamista varten.

Salassapitosopimuksen tekeminen kannattaa aina

Liikesalaisuuslaki ei poista tarvetta laatia erillisiä salassapitosopimuksia. Kuten edellä on käynyt ilmi, liikesalaisuuslaki suojaa yrityksen salaista tietoa tietyin edellytyksin ilman salassapitosopimustakin. Lain tarjoama suoja on kuitenkin suppea ja monessa tapauksessa epäselvä. Pahimmassa tapauksessa vasta väärinkäytön yhteydessä voi käydä ilmi, ettei jokin tieto täytäkään liikesalaisuudelle asetettuja edellytyksiä (eikä se siksi saa pelkästään lain perusteella suojaa).

Mikäli liikesalaisuudet paljastuvat esimerkiksi kilpailijoille, on vahinko usein korvaamatonta. Siksi erillinen kirjallinen salassapitosopimus on ensiarvoisen tärkeä.

Salassapitosopimus (engl. “non-disclosure agreement” eli NDA): Salassapitosopimuksella voidaan täsmentää ja laajentaa laissa turvattua liikesalaisuuksien suojaa. Ammattilainen tekee salassapitosopimuksen aina, kun luovuttaa arkaluontoista tietoa liiketoiminnastaan esimerkiksi työntekijälle, konsultille tai alihankkijalle. Sopimus tehdään rutiininomaisesti myös yrityskauppaneuvotteluiden ja yhteistyöhankkeiden alkaessa.

Sovi aina sopimussakosta: Salassapitovelvoitetta on käytännössä aina tehostettava sopimussakolla. Sopimusrikkomuksen vahingot joutuu korvaamaan toiselle osapuolelle ilman sakkoakin. Salassapitovelvoitteen rikkomisesta aiheutuneet vahingot ovat kuitenkin usein vaikeita näyttää toteen ja mitata rahassa. Sopimussakko tulee lähtökohtaisesti aina maksettavaksi, jos sopimusrikkomuksen pystyy vain näyttämään toteen. Se antaa siten voimakkaamman kannustimen pysyä sopimuksessa. Sakko kannattaa mitoittaa riittävän suureksi, jotta se toimii riittävänä pelotteena.

Helpoin tapa laatia sopimukset liikesalaisuuksien suojaksi

Docue tarjoaa vaivattoman tavan salassapitosopimusten laatimiseen. Käytössäsi ovat juristien laatimat mallisisällöt:

• Salassapitosopimus (kun vain osa sopijapuolista velvoittautuu salassapitoon)

• Molemminpuolinen salassapitosopimus (kaikki osapuolet velvollisia salassapitoon)

Salassapitoehtoja on monesti suositeltavaa sisällyttää myös muihin sopimuksiin. Muun muassa seuraavissa sopimuksissa voit hyödyntää juristien laatimia, vakiintuneeseen sopimustapaan pohjautuvia malliehtojamme:

• Työsopimusmalli

• Liiketoiminnan kauppakirja

• Osakkeiden kauppakirja

• Osakassopimus

• Palvelusopimus

• Alihankintasopimus

Tags: liikesalaisuuslaki, liikesalaisuus, tekninen ohje