Sopimussakkoehto turvaa selustasi sopimusrikkomuksissa

TIIVISTELMÄ: Sopimussakkoehdon laadinnassa muistettavaa

• Oikein käytettynä sopimussakko edistää tehokkaasti sopimusten noudattamista ja siten vähentää niihin liittyvää riskiä

• Tyypillisesti sopimussakkoa käytetään muun muassa kilpailukiellon ja salassapidon tehosteena sekä virhe- ja viivästystilanteiden varalta

• Sopimussakko tulee lähtökohtaisesti maksettavaksi pelkän sopimusrikkomuksen perusteella, mutta ei automaattisesti poista oikeutta vaingonkorvaukseen

• Sakon määrästä osapuolet voivat lähtökohtaisesti sopia vapaasti, mutta lain mukaan summa ei kuitenkaan saa olla kohtuuton

Sopimusosapuolten intressissä on, että tehtyä sopimusta myös todellisuudessa noudatetaan. Vaikka sopimus on jo sellaisenaan osapuolia sitova, kannattaa tietyissä tapauksissa sopia myös siitä, mitä konkreettisia seuraamuksia sopimusrikkomuksista aiheutuu. Sopimussakkoehto on yleisesti käytetty ja melko yksinkertainen keino edistää sopimusten toteutumista.

Sopimussakkoehtoa käytetään tyypillisesti esimerkiksi salassapito- ja kilpailukieltolausekkeiden tehosteena, osakassopimuksissa sekä toimeksiantosopimuksissa viivästystilanteiden ja muiden vaillinaisten suoritusten varalta. Näin voidaan paremmin suojata esimerkiksi yrityksen liikesalaisuuksia ja muuta toiminnan kannalta tärkeää tietoa sekä vähentää sopimussuhteeseen liittyviä riskejä. Sopimussakko toimii vahingonkorvauksen vaihtoehtona, jota on rikkomustilanteissa verrattain helppo soveltaa.

Sopimussakko on vahingonkorvauksen näppärä vaihtoehto

Salassapito- ja kilpailukieltolausekkeisiin on niiden tehokkuuden varmistamiseksi käytännössä välttämätöntä liittää sopimussakkoehto. Ilman sopimussakkoakin sopimusrikkomuksesta seuraa vahingonkorvausvelvollisuus, jonka tarkoituksena on asettaa vahinkoa kärsinyt osapuoli siihen taloudelliseen asemaan, jossa se olisi ollut ilman sopimusrikkomusta. Aiheutuneen vahingon määrän tarkka arviointi voi kuitenkin olla joissakin tilanteissa vaikeaa. Näin on esimerkiksi salassapidon ja kilpailukiellon osalta, jolloin on järkevää ennakoida mahdolliset rikkomustilanteet ja sopia sopimussakosta sekä sen määrästä. Sopimussakko on ikään kuin vakiomääräinen vahingonkorvaus, ja se tulee pääsääntöisesti maksettavaksi vahingon määrästä riippumatta – ainoastaan sopimusrikkomuksen perusteella.

Sopimussakko tulee lähtökohtaisesti maksettavaksi, vaikka sopimusrikkomuksesta ei olisi syntynyt toteennäytettyä vahinkoa. Osapuolten kannattaa sopia myös sopimussakon ja vahingonkorvauksen välisestä suhteesta, sillä sopimussakko ei automaattisesti poista vahinkoa kärsineen oikeutta korvaukseen sakon määrän ylittävältä osalta.

Koska sopimussakko tulee maksettavaksi sopimuksen rikkomisen perusteella, on tärkeää määritellä riittävän täsmällisesti, minkä suojaksi sakosta on sovittu. Tällöin sopimusosapuolet ymmärtävät ehdon merkityksen samalla tavalla. Esimerkiksi työsopimuksissa salassapitovelvollisuuden sisällöksi voidaan määritellä työntekijän tietoon tulleet luottamukselliset tiedot, kuten tiedot sopimuksista, hinnoista, tuotteista, tuotekehityksestä, salasanoista, strategiasta ja organisaatiosta. Kirjaus osaltaan ehkäisee sopimusrikkomusten syntymistä sekä helpottaa mahdollisten sopimusrikkomusten näyttämistä toteen.

Sakon määrässä kannattaa muistaa myös kohtuus

Sakon määrä kannattaa asettaa riittävän suureksi, jolloin se toimii hyvänä tehosteena sopimuksen noudattamiselle. Vielä tätäkin tehokkaampi versio on, että jokaisesta sopimusrikkomuksesta tulee maksaa sakko erikseen. Viivästystilanteiden osalta voidaan sopia juoksevasta sakosta esimerkiksi niin, että sopimusta rikkonut osapuoli joutuu maksamaan tietyn summan jokaiselta alkavalta päivältä tai viikolta, kun toimitus on myöhässä. Muissa tapauksissa, esimerkiksi salassapidon tai kilpailukiellon kyseessä ollessa, on yleensä tapana sopia kiinteästä summasta.

Osapuolet voivat sopia sakon määrästä vapaasti, ja siten osapuolten yksimielisyyden perusteella maksettavaksi voi tulla merkittäväkin rahasumma. Ehtoa laadittaessa kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että kohtuuttomia sopimusehtoja voidaan joutua jälkikäteen sovittelemaan tai ne voidaan jopa joutua jättämään kokonaan huomiotta. Lisäksi on huomattava, että työsopimukseen otetun kilpailukiellon rikkomisesta johtuva sopimussakko saa olla suuruudeltaan enintään työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa vastaava.

Docuen palvelun lukuisissa asiakirjamalleissa on mallisisällöt tilanteeseen soveltuvista sopimussakkoehdoista. Lue tarkemmin esimerkiksi seuraavista sopimuksistamme:

• Palvelusopimus

• Salassapitosopimus

• Työsopimusmalli

• Kilpailukieltosopimus

• Osakassopimus

• Osakekauppakirjapohja