Kilpailukieltosopimus – laki rajoittaa voimakkaasti siitä sopimista

Tiivistelmä: kilpailukieltosopimus laki huomioiden

• Erityisen painava syy: Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain erityisen painavasta syystä. Kriteerin täyttymistä arvioidaan muun muassa työntekijän aseman ja tehtävien perusteella.

• Kilpailukiellon enimmäispituus: Kilpailukiellon enimmäispituus on lähtökohtaisesti yksi vuosi työntekijän työsuhteen päättymisestä.

• Sopimussakon enimmäismäärä: Kilpailukiellon rikkomisen sanktioksi asetettava sopimussakko saa lähtökohtaisesti olla enintään työntekijän kuuden kuukauden palkkaa vastaava.

• Laadi kilpailukieltosopimus laki huomioiden:

  • Kilpailukieltosopimuksen malli

  • Työsopimusmalli (valitse kohta "Kilpailukielto")

Kilpailukieltosopimuksella kilpailukielto voidaan ulottaa työsuhteen jälkeiseen aikaan

Kilpailukielto työsuhteen aikana: Työntekijällä on suoraan lain nojalla velvollisuus olla harjoittamatta kilpailevaa toimintaa työnantajansa kanssa aina työsuhteen aikana. Kilpailevaa toimintaa voivat olla paitsi kilpailevassa yrityksessä työskentely, myös oma yritystoiminta sekä esimerkiksi kilpailevan yrityksen hallituksessa toimiminen.

Kilpailukielto työsuhteen jälkeen: Työsuhteen aikainen kilpailukielto on usein riittämätön suoja työnantajalle, varsinkin jos kyseessä on avaintyöntekijä tai yrityksen liikeidea on ainoa laatuaan. Kilpailukiellon ulottaminen työsuhteen jälkeiseen aikaan on mahdollista kilpailukieltosopimuksen avulla.

Kilpailukieltosopimus edellyttää erityisen painavaa syytä – huomioi ainakin seuraavat 4 tekijää

Työsuhteen jälkeen jatkuvalle kilpailukiellolle tulee aina olla erityisen painava syy. Tällaisen painavan syyn täyttymistä arvioidaan muun muassa seuraavien seikkojen perusteella:

1. Työntekijän asema ja työtehtävät: Mitä keskeisempi tai korkeampi tehtävä työntekijällä on yrityksessä, sitä todennäköisemmin kilpailukieltosopimusta voidaan pitää perusteltuna. Sopimus tuleekin usein kyseeseen johtajien ja muiden avaintyöntekijöiden kohdalla. Sen sijaan pelkästään suorittavaa työtä tekevän työntekijän kanssa ei lähtökohtaisesti saa tehdä kilpailukieltosopimusta.

2. Työnantajan liiketoimintaympäristö: Kilpailukieltosopimukset voivat olla tarpeen esimerkiksi startup- ja teknologiayrityksissä, joissa työntekijöille karttuu yrityksen menestyksen kannalta kullanarvoista tietotaitoa.

3. Työnantajan tarve liikesalaisuuksien säilyttämiselle: Onko työnantajalla käytössään sellaista tietoa, jota kilpailijoilla ei yleisesti ole? Jos vastaus on kyllä ja työntekijälle suodaan pääsy näihin liikesalaisuuksiin, voi kilpailukielto olla perusteltu. Huomioi kuitenkin mahdollisuutesi liikesalaisuuksien suojaamiseen muilla keinoin, kuten salassapitosopimuksen avulla. → Ks. salassapitosopimuksen malli

4. Työntekijälle annettu erityiskoulutus: Työnantajan kustantama erityiskoulutus voi niin ikään olla peruste kilpailukieltosopimukselle. Sopimus on tällöin keino suojata työnantajan työntekijänsä kouluttamiseen uhraamaa panosta.

Perustele huolellisesti: Kilpailukielto on syytä perustella huolellisesti jo kilpailukieltosopimuksessa, jotta perusteiden olemassaolosta on vahvemmat todisteet. Kirjaa perusteet totuudenmukaisesti ja juuri sinun yritykseksi näkökulmasta.

Kilpailukiellon enimmäispituus – pääsääntöisesti yksi vuosi

Pääsääntö: Koska kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän oikeutta hankkia vapaasti toimeentulonsa, on laissa asetettu kilpailukiellolle enimmäispituus. Pääsääntö on, että kilpailukieltosopimus saa olla voimassa enintään yhden vuoden ajan työntekijän työsuhteen päättymisestä.

Johtajat ovat poikkeus: Edellä mainittu enimmäispituus ei koske johtajia. Johtajalla tarkoitetaan johtavassa asemassa tai tällaiseen asemaan rinnastettavassa itsenäisessä asemassa olevaa työntekijää. Pelkkä johtajan titteli ei tee työntekijästä juridisessa mielessä johtajaa – keskeistä on lopulta valta ja vastuu. Johtajan merkittävän aseman vuoksi johtajan kilpailukielto voi olla kestoltaan pidempi kuin muiden työntekijöiden, kunhan pituus on kohtuullinen.

Huomioi työnantajan korvausvelvollisuus: Kilpailukiellon pituus kannattaa harkita tarkoin, koska työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta koko sen ajan, jonka kilpailukielto on työsuhteen päättymisen jälkeen voimassa. Korvauksen suuruus on joko 40 tai 60 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta riippuen siitä, kuinka pitkästä kilpailukiellosta on sovittu.

Sopimussakon enimmäismäärä – pääsääntöisesti 6 kuukauden palkkaa vastaava määrä

Sopimussakko vahingonkorvauksen vaihtoehtona: Jos työntekijä rikkoo kilpailukieltosopimusta, laki määrää, että työntekijän tulee korvata siitä työnantajalle aiheutunut vahinko. Vahingonkorvauksen vaatiminen oikeusteitse on kuitenkin hidasta ja vaivalloista, minkä vuoksi kilpailukieltosopimuksessa kannattaa aina sopia vahingonkorvauksen sijasta maksettavasta sopimussakosta.

Sopimussakko on tehokas motivaattori: Sopimussakko on sanktioluonteinen maksu, joka tulee maksettavaksi, jos työntekijä rikkoo kilpailukieltosopimusta. Merkitystä ei ole sillä, kärsiikö työnantaja sopimuksen rikkomisesta tosiasiallista vahinkoa vai ei. Sopimussakko toimii ikään kuin vakuutena, jolla työntekijä motivoidaan pysymään hyväksymänsä sopimuksen ehdoissa.

Sopimussakon enimmäismäärä: Kilpailukiellon rikkomisesta aiheutuva sopimussakko saa pääsääntöisesti olla enintään työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa vastaava.

• Esimerkki: Työntekijän säännöllinen palkka ennen työsuhteen päättymistä oli 3 000 €/kk. Kilpailukiellon rikkomisesta maksettava sopimussakko saa olla enintään 18 000 € (6 × 3 000 €/kk).

Poikkeus edelliseen: Vastaavasti kuin kilpailukiellon pituutta koskeva raja, myöskään sopimussakon määrää koskeva raja ei koske johtajia. Kilpailukiellon rikkomisesta johtajalle aiheutuva sopimussakko voi siis olla suurempi kuin muilla työntekijöillä. Sopimussakon määrän on kuitenkin oltava kohtuullinen johtajan vastuuseen ja ansaintaan nähden.

Miten laadin kilpailukieltosopimuksen helpoiten?

Kirjallinen muoto kannattaa: Kilpailukieltosopimus on ensiarvoisen tärkeää tehdä kirjallisesti, jotta molemmat osapuolet ovat varmasti tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Minkä tahansa sopimuksen sisällön jälkikäteinen setviminen on tunteita kuohuttavaa ja aikaa vievää.

Juristien laatimat malliehdot: Kilpailukieltosopimus laki huomioiden syntyy helpoiten Docuen älykkäällä kilpailukieltosopimuksen mallilla. Malli sisältää juristien laatimat ja pikavalinnoin muuntuvat mallilausekkeet, joita käytetään vakiintuneesti kilpailukieltosopimuksissa. Palvelu sisältää myös tarkempaa ohjeistusta siitä, mitä ottaa huomioon eri vaihtoehdoissa. Lopputuloksena syntyy juridisesti pätevä, tasapainoinen ja laadukas sopimus.

Tutustu myös muihin malleihimme: Docuen palvelussa laadit kilpailukieltosopimusten ohella myös muut työsuhteen asiakirjat ja sopimukset helposti pikavalinnoin. Tutustu esimerkiksi työsopimusmalliin ja nollatuntisopimuksen pohjaan, jotka ovat palvelumme suosituimpia. Työsopimuspohja-artikkelistamme löydät tärkeimmät kohdat, jotka sinun kannattaa työnantajana muistaa työsopimusta laatiessasi.

Tags: kilpailukieltosopimus laki, kilpaileva toiminta