Kilpailukieltosopimus – laki rajoittaa voimakkaasti siitä sopimista

Kilpailukieltosopimuksella työntekijä pidättäytyy kilpailevasta toiminnasta työnantajansa kanssa määrätyn ajan työsuhteensa jälkeen – tyypillisesti 3–12 kuukauden ajan. Kilpailukieltosopimus on tarkoitettu työnantajan suojaksi. Sopimus on kuitenkin sen verran järeä työkalu, että laki rajoittaa voimakkaasti siitä sopimista.

Kirjoittaja Docue
Päivitetty 13.10.2021
Arvioitu lukuaika 7 minuuttia

Tiivistelmä: kilpailukieltosopimus laki huomioiden

  • Erityisen painava syy: Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain erityisen painavasta syystä. Kriteerin täyttymistä arvioidaan muun muassa työntekijän aseman ja tehtävien perusteella.
  • Kilpailukiellon enimmäispituus: Kilpailukiellon enimmäispituus on lähtökohtaisesti kuusi kuukautta työntekijän työsuhteen päättymisestä.
  • Sopimussakon enimmäismäärä: Kilpailukiellon rikkomisen sanktioksi asetettava sopimussakko saa lähtökohtaisesti olla enintään työntekijän kuuden kuukauden palkkaa vastaava.
  • Laadi kilpailukieltosopimus laki huomioiden:

----

Kilpailukieltosopimuksella kilpailukielto voidaan ulottaa työsuhteen jälkeiseen aikaan

Kilpailukielto työsuhteen aikana: Työntekijällä on suoraan lain nojalla velvollisuus olla harjoittamatta kilpailevaa toimintaa työnantajansa kanssa aina työsuhteen aikana. Kilpailevaa toimintaa voivat olla paitsi kilpailevassa yrityksessä työskentely, myös oma yritystoiminta sekä esimerkiksi kilpailevan yrityksen hallituksessa toimiminen.

Kilpailukielto työsuhteen jälkeen: Työsuhteen aikainen kilpailukielto on usein riittämätön suoja työnantajalle, varsinkin jos kyseessä on avaintyöntekijä tai yrityksen liikeidea on ainoa laatuaan. Kilpailukiellon ulottaminen työsuhteen jälkeiseen aikaan on mahdollista kilpailukieltosopimuksen avulla. 

Kilpailukieltosopimus edellyttää erityisen painavaa syytä – huomioi ainakin seuraavat 4 tekijää

Työsuhteen jälkeen jatkuvalle kilpailukiellolle tulee aina olla erityisen painava syy. Tällaisen painavan syyn täyttymistä arvioidaan muun muassa seuraavien seikkojen perusteella:

  1. Työntekijän asema ja työtehtävät: Mitä keskeisempi tai korkeampi tehtävä työntekijällä on yrityksessä, sitä todennäköisemmin kilpailukieltosopimusta voidaan pitää perusteltuna. Sopimus tuleekin usein kyseeseen johtajien ja muiden avaintyöntekijöiden kohdalla. Sen sijaan pelkästään suorittavaa työtä tekevän työntekijän kanssa ei lähtökohtaisesti saa tehdä kilpailukieltosopimusta.

  2. Työnantajan liiketoimintaympäristö: Kilpailukieltosopimukset voivat olla tarpeen esimerkiksi startup- ja teknologiayrityksissä, joissa työntekijöille karttuu yrityksen menestyksen kannalta kullanarvoista tietotaitoa.

  3. Työnantajan tarve liikesalaisuuksien säilyttämiselle: Onko työnantajalla käytössään sellaista tietoa, jota kilpailijoilla ei yleisesti ole? Jos vastaus on kyllä ja työntekijälle suodaan pääsy näihin liikesalaisuuksiin, voi kilpailukielto olla perusteltu. Huomioi kuitenkin mahdollisuutesi liikesalaisuuksien suojaamiseen muilla keinoin, kuten salassapitosopimuksen avulla. → Ks. salassapitosopimuksen malli

  4. Työntekijälle annettu erityiskoulutus: Työnantajan kustantama erityiskoulutus voi niin ikään olla peruste kilpailukieltosopimukselle. Sopimus on tällöin keino suojata työnantajan työntekijänsä kouluttamiseen uhraamaa panosta.

Perustele huolellisesti: Kilpailukielto on syytä perustella huolellisesti jo kilpailukieltosopimuksessa, jotta perusteiden olemassaolosta on vahvemmat todisteet. Kirjaa perusteet totuudenmukaisesti ja juuri sinun yritykseksi näkökulmasta.

Kilpailukiellon enimmäispituus – pääsääntöisesti 6 kuukautta

Pääsääntö: Koska kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän oikeutta hankkia vapaasti toimeentulonsa, on laissa asetettu kilpailukiellolle enimmäispituus. Pääsääntö on, että kilpailukieltosopimus saa olla voimassa enintään kuusi kuukautta työntekijän työsuhteen päättymisestä.

Kaksi poikkeusta: On olemassa kuitenkin kaksi poikkeustapausta, joissa kilpailukielto voi olla pidempi kuin kuusi kuukautta.

  1. Työntekijälle maksetaan kohtuullinen korvaus: Kilpailukiellon voidaan poikkeuksellisesti sopia olevan voimassa enintään vuoden, jos työntekijä saa kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukiellosta aiheutuvasta haitasta. Laki jättää avoimeksi, mitä kohtuullisella korvauksella tarkoitetaan. Lähtökohtana voidaan pitää, että sovitun korvauksen tulee jollain tavalla vastata työntekijän ansionmenetystä kuusi kuukautta ylittävältä kilpailukieltoajalta.

  2. Työntekijä on johtavassa asemassa: Kilpailukiellon pituutta koskevat rajoitukset eivät koske johtajia. Johtajalla tarkoitetaan johtavassa asemassa tai tällaiseen asemaan rinnastettavassa itsenäisessä asemassa olevaa työntekijää. Pelkkä johtajan titteli ei tee työntekijästä juridisessa mielessä johtajaa – keskeistä on lopulta valta ja vastuu. Johtajan merkittävän aseman vuoksi johtajan kilpailukielto voi olla kestoltaan pidempi kuin muiden työntekijöiden, kunhan pituus on kohtuullinen. 

Sopimussakon enimmäismäärä – pääsääntöisesti 6 kuukauden palkkaa vastaava määrä

Sopimussakko vahingonkorvauksen vaihtoehtona: Jos työntekijä rikkoo kilpailukieltosopimusta, laki määrää, että työntekijän tulee korvata siitä työnantajalle aiheutunut vahinko. Vahingonkorvauksen vaatiminen oikeusteitse on kuitenkin hidasta ja vaivalloista, minkä vuoksi kilpailukieltosopimuksessa kannattaa aina sopia vahingonkorvauksen sijasta maksettavasta sopimussakosta.

Sopimussakko on tehokas motivaattori: Sopimussakko on sanktioluonteinen maksu, joka tulee maksettavaksi, jos työntekijä rikkoo kilpailukieltosopimusta. Merkitystä ei ole sillä, kärsiikö työnantaja sopimuksen rikkomisesta tosiasiallista vahinkoa vai ei. Sopimussakko toimii ikään kuin vakuutena, jolla työntekijä motivoidaan pysymään hyväksymänsä sopimuksen ehdoissa.

Sopimussakon enimmäismäärä: Kilpailukiellon rikkomisesta aiheutuva sopimussakko saa pääsääntöisesti olla enintään työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa vastaava.

  • Esimerkki: Työntekijän säännöllinen palkka ennen työsuhteen päättymistä oli 3 000 €/kk. Kilpailukiellon rikkomisesta maksettava sopimussakko saa olla enintään 18 000 € (6 × 3 000 €/kk).

Poikkeus edelliseen: Vastaavasti kuin kilpailukiellon pituutta koskevat rajat, myöskään sopimussakon määrää koskevat rajat eivät koske johtajia. Kilpailukiellon rikkomisesta johtajalle aiheutuva sopimussakko voi siis olla suurempi kuin muilla työntekijöillä. Sopimussakon määrän on kuitenkin oltava kohtuullinen johtajan vastuuseen ja ansaintaan nähden.

Huom: kilpailukiellot maksullisiksi 1.1.2022 alkaen

Korvausvelvollisuus: Kilpailukieltosääntely muuttuu vuoden 2022 alusta alkaen siten, että työnantaja on velvollinen maksamaan korvausta jokaisesta työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuvasta kilpailukiellosta, kilpailukiellon pituudesta tai työntekijän asemasta riippumatta. Nykyään työnantaja on korvausvelvollinen vain, jos ei-johtavassa asemassa olevalle työntekijälle on asetettu yli kuuden kuukauden pituinen kilpailukielto.

Uudessa laissa säädetään korvausvelvollisuuden lisäksi korvauksen suuruudesta, maksuajankohdasta ja työnantajan oikeudesta irtisanoa kilpailukieltosopimus.

Siirtymäaika: Uusi laki astuu voimaan 1.1.2022, ja sitä sovelletaan vuonna 2022 tehtäviin kilpailukieltosopimuksiin saman tien. Ennen vuotta 2022 tehtyihin sopimuksiin uutta lakia sovelletaan vasta vuoden siirtymäajan jälkeen, eli 1.1.2023 alkaen. Siksi vuoden 2021 aikana laadittavat kilpailukieltosopimukset kannattaa tehdä vielä nykyisen lain mukaisesti. 

Miten laadin kilpailukieltosopimuksen helpoiten?

Kirjallinen muoto kannattaa: Kilpailukieltosopimus on ensiarvoisen tärkeää tehdä kirjallisesti, jotta molemmat osapuolet ovat varmasti tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Minkä tahansa sopimuksen sisällön jälkikäteinen setviminen on tunteita kuohuttavaa ja aikaa vievää.

Juristien laatimat malliehdot: Kilpailukieltosopimus laki huomioiden syntyy helpoiten Docuen älykkäällä kilpailukieltosopimuksen mallilla. Malli sisältää juristien laatimat ja pikavalinnoin muuntuvat mallilausekkeet, joita käytetään vakiintuneesti kilpailukieltosopimuksissa. Palvelu sisältää myös tarkempaa ohjeistusta, mitä ottaa huomioon eri vaihtoehdoissa. Lopputuloksena syntyy juridisesti pätevä, tasapainoinen ja laadukas sopimus.

Docuen palvelussa laadit kilpailukieltosopimuksen ohella myös muut työsuhteen asiakirjat ja sopimukset. Tutustu kaikkiin työsuhteen asiakirjamalleihimme täällä.

----

Tags: kilpailukieltosopimus laki, kilpaileva toiminta

Mikä on Docue?

Docuen avulla hoidat elämän ja yritystoiminnan asiakirjojen laatimisen, sähköisen allekirjoittamisen sekä arkistoinnin tasokkaasti, helposti ja kustannustehokkaasti ihan itse.
Lue lisää

Docue on käyttäjien suosittelema palvelu

100.000 Käyttäjää
30.000 Yritystä
400 Älykästä asiakirjaa

Valmis kokeilemaan?

Kokeile asiakirjan laatimista ilman sitoutumista. Saat palvelun käyttöön heti.

Kokeile ilmaiseksi