Säännöllinen työaika – mitä se tarkoittaa ja miten siitä voidaan sopia?

TIIVISTELMÄ: Säännöllinen työaika tarkoittaa tätä

• Säännöllisen työajan enimmäismäärä: Työntekijän säännöllinen työaika saa pääsääntöisesti olla enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

• Keskimääräinen viikkotyöaika: Työnantaja voi työnjohto-oikeutensa perusteella järjestää viikoittaisen säännöllisen työajan keskimääräisenä niin, että se tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin enintään 52 viikon (= vuoden) tasoittumisjakson aikana. Tässä järjestelyssä työpäivät eivät kuitenkaan saa olla yli kahdeksantuntisia.

• Sopimusperusteiset säännöllisen työajan järjestelyt: Työnantaja ja työntekijä voivat sopia seuraavista säännöllisen työajan järjestelyistä:

  • Vuorokautisen työajan pidentäminen

  • Liukuva työaika

  • Joustotyöaika

• Työajan tasoittuminen: Edellä mainituissa järjestelyissä vuorokautinen tai viikoittainen työaika voi vaihdella huomattavastikin niin, että se kuitenkin tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana.

• Huomioi erityissäännöt: Työehtosopimukset sisältävät usein laista poikkeavia työaikamääräyksiä. Lisäksi on tiettyjä erityisaloja, joissa lakisääteisestä säännöllisestä työajasta voidaan poiketa niin sanotulla jaksotyöajalla.

• Miten sovin helpoiten?: Näistä ja muista työaikajärjestelyistä sovit helpoiten Docuen juristien laatimilla asiakirjamalleilla:

  • Työsopimus

  • Sopimus liukuvasta työajasta

  • Joustotyösopimus

Kuinka pitkä säännöllinen työaika voi olla?

Työaikalain yleissääntö: Työaikalain yleissäännön mukaan työntekijän säännöllinen työaika saa olla enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työaikaa on aika, jonka työntekijä käyttää työtehtäviensä suorittamiseen tai jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Osa-aikatyö: Yleissääntö ei luonnollisesti estä työnantajaa ja työntekijää sopimasta lyhyemmästä, esimerkiksi 20 viikkotunnin pituisesta, työajasta.

Helpoin tapa sopia: Työsopimuksen työaikaehtoon kannattaa kiinnittää erityistä huomiota silloin, kun työsuhde on osa-aikainen. Ehdon tärkeyttä ei pidä vähätellä myöskään kokoaikaisissa työsuhteissa, joissa epäselvyyksiä voi aiheutua esimerkiksi siitä, onko säännöllinen työaika 37,5 vai 40 tuntia viikossa. Docuen laadukas työsopimusmalli sisältää muuntuvan työaikaehdon ja kymmeniä muita ehtoja, joilla vähennät riskejäsi työnantajana.

Työnantaja voi halutessaan järjestää viikoittaisen säännöllisen työajan keskimääräisenä

Keskimääräinen viikkotyöaika: Työnantaja voi työnjohto-oikeutensa perusteella järjestää viikoittaisen säännöllisen työajan keskimääräisenä niin, että se voi välillä ylittää 40 tunnin enimmäismäärän. Sen sijaan vuorokautinen työaika ei voi minään päivänä ylittää kahdeksan tunnin enimmäismäärää. Käytännössä tämä merkitsee, että työviikko voi välillä olla kuusipäiväinen. Viikoittaisen säännöllisen työajan tulee tässä järjestelyssä tasoittua keskimäärin 40 tuntiin enintään 52 viikon (= vuoden) tasoittumisjakson aikana.

• Esimerkki: Työntekijän säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Ellei työ- tai työehtosopimuksesta muuta johdu, työnantaja voi määrätä, että työntekijä tekee puoli vuotta töitä kuutena päivänä viikossa (säännöllinen työaika 48 h/vko) ja toiset puoli vuotta neljänä päivänä viikossa (säännöllinen työaika 32 h/vko). Tämä on sallittua, koska työntekijän viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin vuoden tasoittumisjakson aikana.

Mistä säännöllisen työajan järjestelyistä työnantaja ja työntekijä voivat sopia?

1. Vuorokautisen työajan pidentäminen – mahdollistaa pidemmät työpäivät tarpeen mukaan

Keskimääräinen vuorokautinen työaika: Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuorokautisen säännöllisen työajan (yleensä 8 h/vrk) pidentämisestä enintään kahdella tunnilla, jollei mahdollisesti sovellettavasta työehtosopimuksesta muuta johdu. Viikoittaisen säännöllisen työajan tulee tällöin tasoittua keskimäärin 40 tuntiin neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana. Viikoittainen säännöllinen työaika ei saa kuitenkaan ylittää 48 tuntia.

• Esimerkki: Työntekijän säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työntekijän kanssa voidaan sopia, että hän tekee kaksi kuukautta töitä 9 h/vrk (säännöllinen työaika 45 h/vko) ja toiset kaksi kuukautta 7 h/vrk (säännöllinen työaika 35 h/vko). Tämä on sallittua, koska työntekijän viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana.

Älä sekoita keskimääräiseen viikkotyöaikaan: Työnantajan ja työntekijän sopimukseen perustuvaa keskimääräistä vuorokautista työaikaa ei pidä sekoittaa aiemmin käsiteltyyn työnantajan työnjohto-oikeuteen perustuvaan keskimääräiseen viikkotyöaikaan. Järjestelyt eroavat toisistaan siinä, että sopimus mahdollistaa sekä vuorokautisen että viikoittaisen säännöllisen työajan pidentämisen, kun taas työnjohto-oikeus mahdollistaa vain viikoittaisen säännöllisen työajan pidentämisen. Jos siis työnantaja haluaa pidentää nimenomaan vuorokautista työaikaa, on siitä aina sovittava erikseen työntekijän kanssa.

Mihin järjestely sopii?: Keskimääräinen työaika sopii erityisesti tilanteisiin, joissa työajan vaihtelulle on tarvetta ja tarve voidaan arvioida etukäteen. Jos arviot työpanoksen kohdentumisesta osuvat oikeaan, ei synny ylityötä, josta työnantajan olisi maksettava korotettua palkkaa. Lisä- ja ylityötä syntyy nimittäin ainoastaan silloin, kun työtä tehdään työvuoroluetteloon merkittyjen työvuorojen lisäksi.

2. Liukuva työaika – antaa työntekijälle vapauden päättää työpäivänsä pituudesta ja sijoittelusta

Liukuva työaika: Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta eli järjestelystä, jossa työntekijä voi sovituissa rajoissa päättää päivittäisen työaikansa alkamis- ja päättymishetken sekä pituuden. Järjestelyssä säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka saa olla enintään neljä tuntia.

• Esimerkki: Työntekijän säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työntekijän kanssa voidaan sopia sellaisesta liukuvasta työajasta, jossa työpäivän enimmäispituus on 12 tuntia ja vähimmäispituus neljä tuntia.

Liukumia säännellään tarkasti: Myös liukuvassa työajassa viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. Tämä määrä on kuitenkin mahdollista ylittää tai alittaa liukumarajojen puitteissa. Seurantajakson päättyessä plussaldon kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja miinussaldon kertymä enintään 20 tuntia. Laki ei sääntele saldon käyttäytymistä jakson aikana, vaan ainoastaan jakson lopussa. Käytännössä tämä merkitsee, että plus- tai miinussaldo voi ylittää sallitun enimmäismäärän seurantajakson aikana, kunhan saldo tasoittuu sallittuun määrään jakson loppuun mennessä.

Mihin järjestely sopii?: Liukuva työaika sopii erityisesti töihin, joissa työtehtävät eivät edellytä läsnäoloa työpaikalla koko työpäivää. Järjestely onkin käytössä miltei kaikissa asiantuntijatehtävissä.

Helpoin tapa sopia: Liukuvasta työajasta sopimista rajoittavat monet säännöt, jotka voi olla vaikea hallita. Sopimista helpottamaan Docuen juristit ovat luoneet liukuvan työajan sopimusmallin. Malli sisältää kattavat malliehdot, jotka muuntuvat älykkään teknologian avulla juuri sinun tilanteeseesi sopiviksi.

3. Joustotyöaika – antaa työntekijälle vapauden päättää työnsä ajasta ja paikasta

Joustotyöaika: Työnantaja ja työntekijä voivat sopia joustotyöajasta eli järjestelystä, jossa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä saa päättää itsenäisesti. Käytännössä joustotyöaika on etätyön laajennettu ja säännelty muoto. Myös joustotyöajassa viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin 40 tuntia neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana.

• Esimerkki: Työntekijän säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työntekijän kanssa voidaan sopia sellaisesta joustotyöajasta, jossa työntekijän on oltava työpaikalla kahtena päivänä viikossa kello 9–15. Lopun työaikansa sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä saa päättää itse, kunhan työaika tasoittuu keskimäärin 40 viikkotuntiin neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana.

Mihin järjestely sopii?: Joustotyöaika on tarkoitettu erityisesti vaativaan asiantuntijatyöhön, jossa työtä ei ole syytä sitoa tiettyyn aikaan tai paikkaan. Tällaisissa tehtävissä työnantajan johto ja valvonta eivät kohdistu niinkään työn suorittamiseen, vaan saavutettuihin tuloksiin.

Helpoin tapa sopia: Lain vaatimukset täyttävän joustotyösopimuksen laadit helpoiten Docuen joustotyösopimuksen mallilla. Mallia sisältää juristiemme laatimat malliehdot, joiden avulla voit varmistua siitä, että sopimuksesi on laadukas ja ajantasaisen lainsäädännön mukainen.

Tiettyjä aloja voivat koskea erityissäännöt

Työehtosopimusten rajoitukset: Työehtosopimuksissa määrätään yleensä lain yleissääntöä lyhyemmästä säännöllisestä työajasta (esim. 37,5 h/vko). Lisäksi niissä voidaan määrätä keskimääräisen työajan, liukuvan työajan ja joustotyöajan rajoista eri tavalla kuin laissa. Jos työsuhteeseen sovelletaan työehtosopimusta, on työehtosopimuksen määräyksiä yleensä noudatettava lain yli.

Erityisalat: Lisäksi on olemassa tiettyjä erityisaloja (esim. majoitus- ja ravitsemispalvelut, turvallisuusala), joissa lakisääteisestä säännöllisestä työajasta voidaan poiketa niin sanotulla jaksotyöajalla.

Sovi etukäteen, vältä riitely jälkikäteen

Turvaa selustasi laadukkailla sopimuksilla: Epäselvät työaikaehdot aiheuttavat helposti riitoja, joiden selvittely on tunteita kuohuttavaa ja aikaa vievää. Työsuhderiidassa työnantaja on lisäksi heikommassa asemassa, sillä epäselvää ehtoa tulkitaan herkästi työntekijän eduksi. Riitojen välttämiseksi työaikajärjestelyistä kannattaa sopia kirjallisesti niin, että molemmat osapuolet ymmärtävät varmasti järjestelyn merkityksen. Tietyissä tilanteissa kirjallinen muoto on myös lain edellyttämä vaatimus.

Laadukkaat asiakirjamallit: Säännöllisen työajan järjestelyistä sovit helpoiten Docuen laadukkailla asiakirjamalleilla:

• Työsopimusmalli (lue työsopimuspohja-artikkelistamme, mistä muista seikoista työsopimuksessa kannattaa sopia työajan ohella)

• Sopimus liukuvasta työajasta

• Joustotyösopimus

Asiakirjamallit ovat juristiemme laatimia ja perustuvat ajantasaiseen lainsäädäntöön. Docuen palvelussa laadit edellä mainittujen sopimusten ohella myös muut työsuhteen asiakirjat ja sopimukset. Tutustu kaikkiin työsuhteen asiakirjamalleihimme täällä.

Tags: mitä tarkoittaa säännöllinen työaika, säännöllinen työaika tarkoittaa