Työsopimuksen esimerkki – huomioi nämä 7 kohtaa

TIIVISTELMÄ: Työsopimus, esimerkki – huomioi nämä 7 kohtaa

1. Työsuhteen kesto: Vakituinen työsopimus on työsopimuksen päätyyppi. Perustellusta syystä työsopimus voidaan solmia määräajaksi.

2. Työehtosopimus: Jos työsuhteeseen soveltuu jokin työehtosopimus, on se mainittava työsopimuksessa.

3. Koeaika: Työsopimuksessa voidaan sopia koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan purkaa kumman tahansa aloitteesta.

4. Työtehtävät ja työntekopaikka: Työtehtävät ja työntekopaikka kannattaa määritellä väljästi, jotta työnantaja voi tarpeen tullen tehdä niihin muutoksia.

5. Työaika: Noudatettava työaika voi olla kiinteä (esim. 40 h/vko) tai vaihteleva (esim. 0–20 h/vko). Vaihtelevasta työajasta saa sopia vain, jos työvoiman tarve todellisuudessa vaihtelee.

6. Palkka: Työsopimuksessa on sovittava ainakin palkasta ja palkanmaksukaudesta.

7. Salassapito: Salassapitoehdolla tarkennetaan, mitkä tiedot ovat salassa pidettäviä sekä jatketaan salassapitovelvollisuutta työsuhteen jälkeiseen aikaan.

Tarpeisiisi sopivan työsopimuksen laadit helpoiten Docuen helppokäyttöisellä työsopimusmallilla.

Aluksi: miten laadin työsopimuksen helpoiten?

Tutustu seuraaviin asiakirjamalleihimme ("työsopimus esimerkki"):

• Työsopimusmalli

• Nollatuntisopimus, pohja

• Johtajasopimus, pohja

Työsopimuslomakkeet sisältävät juristiemme laatimat esimerkkiehdot muun muassa kaikkiin tässä artikkelissa käsiteltäviin kohtiin. Malleissa on myös tarkempaa ohjeistusta, mitä ottaa huomioon sopimuksen eri kohdissa.

1. Työsuhteen kesto – tärkeä kohta, jos kyseessä määräaikaisuus

Vakituinen / määräaikainen työsuhde: Työsopimuksissa mainitaan tavanomaisesti työn alkamisajankohta ja kesto. Työsuhde voi olla kestoltaan joko toistaiseksi voimassa oleva (ns. vakituinen työsuhde) tai määräaikainen.

Määräaikaisuus edellyttää perusteltua syytä: Määräaikaisen työsopimuksen solmiminen työnantajan aloitteesta edellyttää aina perusteltua syytä. Mikäli tällaista syytä ei ole, katsotaan työsopimuksen olevan voimassa toistaiseksi. Perusteltu syy määräaikaisuudelle on esimerkiksi työn projektiluonteisuus, kausiluonteisuus tai sijaisuus. Perustele määräaikaisuus tarkasti ja juuri sinun työvoimatarpeesi näkökulmasta – siihen edes paras työsopimuksen esimerkki ei pysty. Jos taas työsopimus solmitaan työntekijän aloitteesta määräaikaiseksi, ei perusteltua syytä edellisestä poiketen edellytetä.

2. Työehtosopimus – soveltuuko mikään?

Määrittää työsuhteen vähimmäisehdot: Työehtosopimuksissa sovitaan työsuhteessa noudatettavista vähimmäisehdoista, kuten palkoista, työajoista, lomista ja muista eduista. Työsopimuksen ehtoja ei saa sopia työntekijän kannalta sovellettavaa työehtosopimusta huonommiksi – edullisemmiksi kylläkin.

Soveltuminen ei ole aina selvää: Aina ei ole itsestään selvää, mitä työehtosopimusta työsuhteessa noudatetaan. Työehtosopimukseen kannattaakin varmuuden vuoksi viitata työsopimuksessa. Toisaalta jos mitään työehtosopimusta ei osapuolten näkemyksen mukaan sovelleta, on sekin monesti viisasta kirjata.

3. Koeaika – siitä on aina sovittava nimenomaisesti

Koeaika on työsuhteen testausaikaa: Työsopimuksessa voidaan sopia työnteon aloittamisesta alkavasta koeajasta, jonka kuluessa kummallakin osapuolella on oikeus purkaa työsopimus välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Työnantajan näkökulmasta koeaika on otollinen aika selvittää työntekijän soveltuvuus työhönsä. Työsopimuksen purkaminen koeajalla on vapaampaa kuin muulloin, sillä se ei edellytä erityistä syytä. Purkua ei kuitenkaan saa tehdä syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.

Koeajan enimmäiskesto: Koeaika saa olla toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa enintään kuuden kuukauden pituinen. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Jos työsuhteeseen sovelletaan työehtosopimusta, siinä on voitu sopia kuutta kuukautta lyhyemmästäkin koeajan enimmäispituudesta.

Sovittava nimenomaisesti: Koeaika ei tule osaksi työsopimusta automaattisesti, vaan työnantajan ja työntekijän tulee aina sopia siitä nimenomaisesti. Samalla on sovittava täsmällisesti koeajan pituudesta, joka on sama kummallekin osapuolelle. Koeajasta sopiminen ei ole pakollista, mutta usein työnantajan kannalta suositeltavaa.

4. Työtehtävät ja työntekopaikka – varaa itsellesi riittävä joustovara niiden muuttamiseen

Joustavat ehdot suojaavat työnantajaa: Työtehtäviä ja työntekopaikkaa koskevista ehdoista kannattaa sopia suurpiirteisesti ja niin, että työnantaja voi tarpeen tullen työnjohto-oikeutensa nojalla määrätä työntekijää tekemään muitakin tehtäviä tai työskentelemään toisessa paikassa. Osapuolten välille voi syntyä riitaa ehdoista, mikäli ne on kirjattu liian yksiselitteisesti ja yrityksessä tapahtuu muutoksia, joiden seurauksena työnantajalle syntyy tarve työn uudelleenorganisointiin. Turvaa siis selustasi joustavilla sopimusehdoilla.

5. Työaika – onko työvoiman tarpeesi kiinteä vai vaihteleva?

Kiinteä työvoimatarve: Työnantajan työvoiman tarve sanelee, millaista työaikaehtoa työsopimuksessa voidaan käyttää. Mikäli työvoimatarve on kiinteä, myös työaikaehdon on oltava kiinteä. Kokoaikaisissa työsuhteissa noudatetaan aina kiinteää työaikaa, joka on lähtökohtaisesti enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Myös osa-aikaisissa työsuhteissa noudatettava työaika on useimmiten kiinteä, joskin lyhyempi (esim. 30 h/vko).

Vaihteleva työvoimatarve: Jos sen sijaan työnantajan työvoimatarve vaihtelee, työaikakin voidaan määritellä vaihtelevaksi. Vaihteleva työaika tarkoittaa järjestelyä, jossa työntekijän työaika vaihtelee työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä (esim. 10–20 h/vko) tai työntekijä sitoutuu tekemään työtä töihin kutsuttaessa. Kun työn vähimmäismääräksi on sovittu nolla tuntia viikon tai pidemmän tarkastelujakson aikana, kyseessä on niin sanottu nollatuntisopimus. Vaihtelevasta työajasta saa työnantajan aloitteesta sopia ainoastaan, jos työvoiman tarve todellisuudessa vaihtelee. Työntekijän pyynnöstä vaihtelevasta työajasta saa sopia ilman tarkempia perusteita.

Näin laadit: Docuen älykäs työsopimusmalli taipuu niin kokoaikaisiin kuin osa-aikaisiin sopimuksiin. Mikäli olet laatimassa nimenomaan vaihtelevan työajan työsopimusta, onnistuu se helpoiten palvelumme erillisellä nollatuntisopimuspohjalla. Mallit ovat juristiemme laatimia ja ylläpitämiä – tästä ei työsopimuslomake parane!

6. Palkka – mitä tarkemmin erittelet, sen parempi

Ilmoita ainakin palkka ja palkanmaksukausi: Työsopimuksesta tulisi ilmetä palkka, sen määräytymisperuste ja palkanmaksukausi. Työsuhteeseen mahdollisesti sovellettavassa työehtosopimuksessa on voitu sopia vähimmäispalkasta, jota ei saa työsopimuksessa alittaa.

Erittele tarvittaessa nämä seikat: Rahapalkan ohella työsopimuksessa kannattaa eritellä mahdolliset luontoisedut, joita ovat esimerkiksi ravinto-, puhelin- ja autoetu. Lisäksi voi olla tarpeen sopia esimerkiksi ylityökorvauksista, lomarahasta, työmatkakustannuksista tai bonuksista. Jos jostain ei ole nimenomaisesti sovittu, sitä ei lähtökohtaisesti tarvitse maksaa. Huomioon kannattaa kuitenkin ottaa toimialasi tapa ja työntekijäsi odotukset.

7. Salassapito – turvaa kullanarvoiset liikesalaisuutesi

Lakisääteinen suoja on suppea: Työntekijän salassapitovelvollisuudella tarkoitetaan kieltoa käyttää hyväksi tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Työntekijällä on tietyntasoinen salassapitovelvollisuus suoraan lain nojalla. Lain mukainen salassapitovelvollisuus on kuitenkin suppea ja rajoittuu lähtökohtaisesti vain työsuhteen kestoaikaan. Liikesalaisuuksien suojaaminen on niin keskeistä, että osapuolten kannattaa aina sopia erikseen laajemmasta salassapitovelvollisuudesta, joka jatkuu myös työsuhteen päätyttyä.

Tehosta sopimussakolla: Salassapitovelvoitetta on ensiarvoisen tärkeää tehostaa sopimussakolla, koska ulos vuodettujen tietojen aiheuttamia vahinkoja on vaikea näyttää toteen ja mitata rahassa. Sopimussakon teho perustuu siihen, että se tulee lähtökohtaisesti maksettavaksi aina vahingon määrästä riippumatta – ainoastaan sopimusrikkomuksen perusteella.

Näin sovit: Työsopimukseen otettavan salassapitoehdon sijasta voit tehdä erillisen salassapitosopimuksen, johon työsopimuksessa vain viitataan. Kattavan ja juuri sinun tarpeisiisi sopivan salassapitosopimuksen laadit helposti Docuen salassapitosopimuksen mallilla.

Mitä jäi mainitsematta?

Loput työsopimuksen esimerkkiehdot: Lisäksi työsopimuksessa voi olla järkevää sopia esimerkiksi kilpailukiellosta, vuosilomasta, irtisanomisajasta, sairausajan palkasta ja työvälineistä.

Juristien kehittämä työsopimuslomake: Kaikista näistä seikoista sovit vaivattomasti Docuen älykkäällä työsopimusmallilla. Sillä laadit allekirjoitusvalmiin sopimuksen parhaimmillaan hiirenklikkauksin – tarkkaan kehitetyt malliehtomme muuntuvat tilanteesi mukaan. Kyseessä ei siis ole perinteinen työsopimuslomake vaan moderni teknologia, jonka avulla laadit laadukkaan työsopimuksen vähemmällä vaivalla.

Tags: työsopimus esimerkki, työsopimus lomake