Testamentti – 5 kysymystä ja vastausta

TIIVISTELMÄ: Testamentilla ilmaiset viimeisen tahtosi

• Testamentin tekeminen kannattaa: Testamentti on ainoa tapa, jolla voit vaikuttaa omaisuutesin jakautumiseen kuolemasi jälkeen. Elämän yllätyksellisyyden vuoksi testamentti on viisasta tehdä hyvissä ajoin.

• Edellytykset testamentin pätevyydelle: Testamentti on tehtävä kirjallisesti. Testamentin tekijän lisäksi kahden esteettömän todistajan on allekirjoitettava se.

• Lakiosa huomioitava: Testamentilla omaisuudesta voidaan määrätä hyvin vapaasti. Lähtökohtaisesti rintaperillisillä on kuitenkin oikeus saada lakiosansa eli laissa turvattu vähimmäismäärää perinnöstä.

• Keskinäinen testamentti: Puolisot voivat turvata eloonjääneen osapuolen aseman määräämällä, että ensin kuolleen omaisuus menee joko kokonaan tai osittain eloonjääneelle.

• Laadi tilanteeseesi sopiva testamentti:

  • Testamentti

  • Keskinäinen testamentti (puolisoiden yhteinen)

1. Miksi testamentin tekeminen kannattaa?

Päätät itse kenelle omaisuutesi päätyy: Jos lakisääteinen perimysjärjestys ei vastaa tahtoasi, testamentti on ainoa keino vaikuttaa omaisuutesi jakautumiseen kuolemasi jälkeen. Luonnollisesti voit tehdä testamentin, vaikka määräämäsi perimysjärjestys vastaisi lain oletussääntöjä, jos haluat korostaa juuri kyseistä perimysjärjestystä viimeisenä tahtonasi. Testamentin tekeminen antaa sinulle mielenrauhaa – olethan ilmaissut tahtosi siitä, mitä omaisuudellesi tapahtuu kuolemasi jälkeen.

Voit minimoida perintöveron määrän: Moni siirtää testamentilla omaisuuttaan esimerkiksi suoraan lapsenlapsilleen. Tällä vältetään yhden sukupolven perintövero, koska omaisuus ei missään vaiheessa kuulu välissä olevalle lapselle. Perintöveron määrään voidaan vaikuttaa myös määräämällä, että testamentin saaja saa omaisuuten vain hallintaoikeuden (eli käyttöoikeuden) omistusoikeuden sijaan. Pelkän hallintaoikeuden saaja ei joudu maksamaan perintöveroa saamastaan oikeudesta, sillä perintöveron maksaa omistusoikeuden saaja.

Takaat perinnön pysymisen suvussa: Ilman testamentissa tehtyä määräystä perillisten aviopuolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus kaikkeen perintönä saatuun omaisuuteen.  Yleensä testamentissa määrätään, ettei testamentinsaajien puolisoilla ei ole oikeutta perintönä saatuun omaisuuteen. Näin voidaan välttää esimerkiksi, että suvun rakkaan kesämökin omistajaksi tulisi perijän avioeron seurauksena hänen entinen puolisonsa. Omaisuuden säilyminen suvussa voidaan taata myös toissijaismääräyksillä, eli määräämällä kenelle omaisuutta menee ensisijaisen perijän kuoltua.

2. Millainen testamentti on juridisesti pätevä?

Testamentti on tehtävä kirjallisesti: Testamentin sisältöä ei rajoiteta laissa juurikaan, mutta itse asiakirja ja sen todistaminen oikeaksi ovat varsin tarkkaan säänneltyjä. Pääsääntöisesti testamentin on oltava kirjallinen eli se tulee tehdä paperille.

Allekirjoitus ja todistajat: Testamentin tekijän tulee joko allekirjoittaa testamentti kahden esteettömän todistajan yhtä aikaa läsnä ollessa tai tunnustaa näille allekirjoituksensa oikeaksi. Testamentin tekijä voi siis allekirjoittaa testamentin jo ennen todistajien läsnäoloa, mutta heidän pitää erikseen tunnustaa näille allekirjoituksensa oikeellisuus. Myös todistajat allekirjoittavat testamentin.

Valitse todistajat huolella: Todistajien valinnassa kannattaa olla erityisen tarkkana, sillä todistajan esteellisyys johtaa pahimmassa tapauksessa testamentin pätemättömyyteen. Todistaja ei saa olla testamentin tekijän lähisukulainen. Testamentin todistajiksi voidaan pyytää esimerkiksi kaksi ystävää tai naapuria, jotka eivät hyödy testamentista millään tavalla. Todistajien tulee allekirjoitustilaisuudessa olla tietoisia ainoastaan siitä, että heidän oikeaksi todistamansa asiakirja on testamentti. Heille ei kuitenkaan tarvitse näyttää testamentin sisältöä.

3. Mitä rintaperillisen oikeus lakiosaan tarkoittaa?

Lakiosa: Lakiosalla tarkoitetaan rintaperillisille varattua vähimmäismäärää perinnöstä. Lakiosaan oikeutettuja rintaperillisiä ovat perittävän lapset, ja mikäli joku heistä on kuollut, hänen lapsensa. Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, joka hänelle ilman testamenttia kuuluisi.

Esimerkkejä:

• Jos perittävällä on yksi rintaperillinen, joka ilman testamenttia perisi kaiken, on lakiosa tällöin puolet koko jäämistön arvosta. Jos koko jäämistön arvo on 100 000 e, hänen lakiosansa on tällöin 50 000 e.

• Jos perittävällä on neljä rintaperillistä, on kunkin lakiosa ⅛ koko jäämistön arvosta. Jos koko jäämistön arvo on 400 000 e, kunkin rintaperillisen lakiosa on 50 000 e.

Määräys lakiosasta testamentissa: Testamentissa on mahdollista määrätä, että testamentin tekijän rintaperilliset saavat ainoastaan lakiosansa. Tällöin lakiosa jaetaan heille perinnönjaon yhteydessä.

Lakiosan saaminen ilman määräystä testamentissa: Rintaperillisen voi vain harvoissa tapauksissa tehdä kokonaan perinnöttömäksi, vaikkakin hänet voidaan jättää testamentin ulkopuolelle. Tässä tapauksessa rintaperillisellä on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaansa. Lakiosa ei tule testamentin ulkopuolelle jätetylle rintaperilliselle automaattisesti, vaan hänen tulee vaatia sitä oikeusteitse.

4. Miksi puolisoiden kannattaa tehdä keskinäinen testamentti?

Eloonjääneellä puolisolla ei usein ole oikeutta perintöön: Aviopuolisot perivät toisensa lähtökohtaisesti vain siinä tapauksessa, ettei ensiksi kuolleella puolisolla ole lapsia. Avopuolisot taas eivät milloinkaan peri toisiaan ilman testamenttia. Jos puolisot haluavat jättää perintöä eloonjääneelle osapuolelle, on testamentti ainoa keino tähän.

Keskinäinen testamentti turvaa eloonjääneen puolison aseman: Keskinäisellä testamentilla voidaan turvata puolison asema toisen puolison kuollessa määräämällä, että ensin kuolleen omaisuus menee joko kokonaan tai osittain eloonjääneelle. Myöhemmin kummankin kuoltua omaisuus siirtyy eteenpäin joko lakimääräisen perimysjärjestyksen tai testamentin määräysten mukaisesti. Yleensä testamenttiin kirjoitetaan määräykset siitä, kenelle omaisuuden halutaan lopulta päätyvän.

Leskelle omistus- tai hallintaoikeus: Keskinäisessä testamentissa puolisot voivat antaa toisilleen joko täyden omistusoikeuden tai hallintaoikeuden (eli käyttöoikeuden) omaisuuteensa. Omistusoikeuden saaja maksaa perinnöstä myös perintöveron. Hallintaoikeuden saaja taas ei ole velvollinen maksamaan omaisuudesta perintöveroa, ja myös omistusoikeuden saajien, tyypillisesti lasten, perintöveron määrä on käyttöoikeuden seurauksena pienempi.

Esimerkkejä tilanteista, joissa keskinäisestä testamentista on hyötyä:

• Aviopuolison kuollessa leskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin. Eloonjääneellä ei kuitenkaan ole lähtökohtaisesti oikeutta myydä asuntoa ja ostaa tilalle esim. pienempää kerrostaloasuntoa, ellei tätä oikeutta ole annettu testamentissa.

• Avopuolisoilla taas ei ole laissa turvattua oikeutta jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin. Jos vainajan perilliset saavat esim. puolet asunnosta perintönä, heillä on oikeus sen myymiseen. Eloonjääneen puolison asumisoikeus voidaan kuitenkin turvata testamentissa.

5. Mikä on helpoin tapa laatia testamentti?

Docuen palvelussa testamentin laatiminen sujuu vaivattomasti – laadusta tinkimättä. Docuen testamenttimallit ovat juristien kehittämiä ja ylläpitämiä. Kyse ei ole vain täytettävistä lomakepohjista, vaan modernista teknologiasta, joka avustaa sinua tärkeän asiakirjasi laatimisessa.

Tutustu malleihimme (yritysasiakkaille):

• Testamentti

• Keskinäinen testamentti (puolisoiden yhteinen)

Tags: testamentti, testamentit, testamenttaus, perintö, jäämistö