Asiakirjamallit

Perukirja, lesken kuoltua

Tämä malli soveltuu tilanteeseen, jossa perukirja tehdään lesken kuoleman jälkeen. Perukirja on luettelo vainajan varoista ja veloista perintöverotusta varten. Lue lisää
Lainsäädäntö FI
Kieli fi suomi
Aiheet
Hinta

39,95 € kertamaksulla

Hinta sisältää arvonlisäveron sekä sähköiset allekirjoitukset.

Juristin päivittämä 31.12.2025

Perukirja on omaisuusselvitys verottajalle

Perukirja on luettelo kuolinpesän varoista ja veloista, ja se laaditaan perunkirjoituksen tuloksena. Perukirjalla voi olla huomattava informaatioarvo esimerkiksi tulevan pesänjaon suunnittelussa. Pääasiassa se kuitenkin palvelee perintöverotusta, joka määräytyy perukirjassa lasketun varallisuuden mukaan.

Perunkirjoitustilaisuuteen on kutsuttava kaikki kuolinpesän osakkaat

Perunkirjoituksen järjestämisestä on vastuussa se, joka tuntee vainajan varallisuuden parhaiten. Käytännössä vainajan lähipiiri sopii yleensä, kuka tilaisuuden järjestää – tyypillisesti lapsi, jos vainajalla oli lapsia. Järjestäjää nimitetään pesän ilmoittajaksi.

Perunkirjoitustilaisuuteen on kutsuttava kaikki kuolinpesän osakkaat, eli lakimääräiset perilliset ja yleistestamentinsaajat. Itse tilaisuus on parhaimmillaan muodollisuus, jossa perukirjan luonnos käydään kohta kohdalta läpi ja allekirjoitetaan lopuksi. Huomaa, että perunkirjoitustilaisuuden kutsu on erillisenä asiakirjamallinaan Docuen palvelussa.

Uskotut miehet arvioivat kuolinpesän varat ja velat

Pesän ilmoittajan on valittava perunkirjoituksen toimittajiksi kaksi uskottua miestä. Uskotut miehet arvioivat omaisuuden arvon, selvittävät vainajan velat ja merkitsevät nämä tiedot perukirjaan. Kirjatuksi tulee siis vainajan koko nettovarallisuus, jonka pohjalta perintövero jaetaan maksettavaksi kaikkien perijöiden kesken.

Uskottuna miehenä voi olla kuka tahansa täysi-ikäinen ja oikeustoimikelpoinen henkilö, myös pesän osakas tai pesän ilmoittaja itse. Se, että uskotuista miehistä ainakin toinen olisi täysin ulkopuolinen henkilö, voi kuitenkin olla osakkaiden oman edun mukaista ja lisätä perukirjan uskottavuutta myös Verohallinnon silmissä.

Mitä tämä perukirjamalli sisältää?

Docuen palvelu avustaa sinua laadukkaan ja juridisesti pätevän perukirjan laatimisessa. Tässä artikkelissa tarkoitettu perukirjamalli soveltuu tilanteeseen, jossa vainajan puoliso oli kuollut jo aiemmin, eli kyseessä on perukirja lesken kuoleman jälkeen. Docue tarjoaa vakiolausekkeet ohjeineen muun muassa näihin kohtiin:

  • perunkirjoitustilaisuus
  • vainajan ja lesken tiedot
  • kuolinpesän osakkaat
  • pesän ilmoittaja & uskotut miehet
  • avio-oikeuden huomiointi avioliiton purkauduttua
  • kuolinpesän varat ja velat erittelyineen
  • liiteasiakirjat (esim. tiliotteet, perinnönjakokirja)
  • allekirjoitusmuodollisuudet

Voit hiirenklikkauksin valita perukirjaasi sopivat juristiemme laatimat mallisisällöt tai kirjoittaa omia sisältöjäsi. Asiakirjaan ei päädy näin ollen mitään sellaista, joka ei sovellu tilanteeseesi. Perukirjamallissamme ei ole siis kysymys yksittäisestä perukirjapohjasta, vaan älykkäästä monikäyttöisestä pohjasta, joka muuntuu käyttötarpeittesi mukaan.

Docuen palvelussa on erilliset perukirjan mallit ensin kuolleelle puolisolle ja naimattomana kuolleelle.

Miten perukirja lesken kuoleman jälkeen eroaa ensiksi kuolleen puolison perukirjasta?

Lesken perukirja ei välttämättä eroa juuri mitenkään ensiksi kuolleen puolison perukirjasta. Ratkaisevaksi nousee kaksi kysymystä: oliko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ja jos oli, onko avioliiton purkautumisesta johtuva ositus ehditty toimittaa ennen lesken kuolemaa. Jos ositus on kokonaisuudessaan tehty tai avio-oikeutta ei alun alkaenkaan ollut, leskeys ei käytännössä vaikuta perukirjan sisältöön.

Jos ensin kuolleen puolison ja lesken välillä ei ollut toimitettu ositusta, on lesken perukirjassa lueteltava hänen oman omaisuutensa lisäksi myös ensin kuolleen puolison kuolinpesään kuuluva omaisuus, johon leskellä oli avio-oikeus.

Perunkirjoitus ei tarkoita pesän jakamista

On tärkeä ymmärtää ero perunkirjoituksen ja varsinaisen perinnönjaon välillä. Perukirja palvelee perintöverotuksen tarkoituksia – sillä ei jaeta kuolinpesää osakkaiden kesken. Kuolinpesän osakkaat voivat ilman aikarajaa miettiä, miten itse perinnönjako toimitetaan. Mikään ei toki estä jakamasta pesää jo perunkirjoituksen yhteydessä, jos kaikki on osakkaiden kesken selvää. Perinnönjakokirja tulee silti laatia erikseen, ja Docuen palvelussa on erikseen oma asiakirjamallinsa siihen.

Jos perinnönjako on toimitettu ennen perukirjan lähettämistä Verohallinnolle, jakokirja tulee lähettää Verohallinnolle perukirjan liitteenä.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Perunkirjoituksen tuloksena laadittu perukirja on vuorostaan toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Määräaikoihin voi hakemuksesta saada pidennystä Verohallinnolta, jos kyseessä on esimerkiksi hyvin laaja kuolinpesä, joka vaatii huomattavaa selvitystyötä.

Aikarajojen tai perukirjaan liittyvien muodollisuuksien laiminlyönti voidaan sanktioida veronkorotuksin. Jos perukirjaa ei ole annettu tai se on huomattavan vajavainen, koko verotus saatetaan toimittaa arvioverotuksena.

Lainsäädäntö FI
Kieli fi suomi
Aiheet
Hinta

39,95 € kertamaksulla

Hinta sisältää arvonlisäveron sekä sähköiset allekirjoitukset.

Juristin päivittämä 31.12.2025

Docuesta löydät Suomen kattavimman valikoiman juridisia asiakirjamalleja – juristien ylläpitämiä. Meihin luottaa jo yli 100 000 yritystä.

"Enää ei tarvitse koluta sopivia sopimuspohjia ympäri nettiä tai tilata niitä erikseen juristilta. Docue haukkuu helposti hintansa takaisin säästyneen työajan ansiosta jo muutaman sopimuksen laatimisen jälkeen."

Perttu Paukkeri

Toimitusjohtaja, Markkinointitoimisto WDS

"Docue toimii mainiona kulmakivenä kasvuyhtiön hallinnossa, kuten työsopimuksissa ja hallituksen kokouspöytäkirjoissa. Valmiit juridiset sisällöt nopeuttavat ja laadullistavat laadintaa."

Mattipekka Kronqvist

Founder, Nsion

Ajankohtaista

Siirry uutisiin

Edunvalvontavaltuutusta koskeva uudistus pyrkii edistämään valtuuttajan tahdon toteutumista

Edunvalvontavaltakirjalla voit etukäteen valtuuttaa läheisesi edustamaan itseäsi tilanteessa, jossa et sairauden, vanhuuden tai vastaavan syyn vuoksi pysty enää itse hoitamaan asioitasi. Edunvalvontavaltuutusta koskevaan lainsäädäntöön on 1.5.2026 alkaen tulossa muutoksia, joilla helpotetaan valtuutetun mahdollisuuksia noudattaa valtakirjan määräyksiä. Lue alta, mikä muuttuu ja miten voit varautua muutoksiin.

Senja Paldanius

14.4.2026

Määräaikaisen työsopimuksen voi pian tehdä vuodeksi ilman perusteltua syytä

Työlainsäädäntöön on tulossa 1.4.2026 alkaen lukuisia merkittäviä muutoksia, joista eniten keskustelua on herättänyt määräaikaisten työsopimusten joustavoittaminen. Muutosten tavoitteena on helpottaa rekrytointia ja vahvistaa erityisesti pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Lue alta, mikä muuttuu ja miten hoidat työsuhdeasiat laadukkaasti muutosten jälkeenkin.

Senja Paldanius

13.2.2026

Satojen yhtiökokousten kevät on nykyään kevyempi – Taloushallinta Uniikki ei laadi pöytäkirjojaan enää Wordilla

Tilitoimiston vuosikellossa kevättalvi on ruuhkahuippua. Siihen kuuluvat pöytäkirjat, jotka tilitoimisto tavallisesti laatii asiakkailleen osana tilinpäätösprosessia. Kun asiakkaita on satoja, toistoa on paljon ja prosessin tehokkuudella on väliä. Taloushallinta Uniikki on valjastanut avukseen Docuen, jolla pöytäkirjat syntyvät perinteisiä Word-pohjia nopeammin ja laadukaammin.

Jaakko Laukia

Jaakko Laukia

11.1.2026