Mikä on keskinäinen testamentti?
Testamentilla voit määrätä omaisuudestasi kuolemasi jälkeen. Jos lakisääteinen perimysjärjestys ei vastaa tahtoasi, on testamentti ainoa tapa muuttaa sitä.
Keskinäisellä testamentilla kaksi henkilöä, tyypillisesti puolisot, testamenttaavat omaisuutensa toisilleen. Ensin kuolleen henkilön omaisuus menee siis ensin joko kokonaan tai osittain eloon jääneelle. Tähän liittyvistä testamenttimääräyksistä puhutaan ensisijaisina määräyksinä. Myöhemmin molempien kuoltua omaisuus siirtyy eteenpäin joko lakimääräisen perimysjärjestyksen tai testamentin määräysten mukaisesti. Yleensä määräykset siitä, kenelle omaisuuden halutaan lopulta päätyvän, kirjoitetaan testamenttiin (ns. toissijaiset määräykset).
Miksi puolisoiden kannattaa tehdä keskinäinen testamentti?
Keskinäinen testamentti soveltuu niin avio- kuin avopuolisoillekin. Mikäli puolisot haluavat jättää perintöä eloonjääneelle osapuolelle, on testamentti yleensä ainoa keino tähän. Aviopuolisot perivät toisensa lähtökohtaisesti ainoastaan siinä tapauksessa, ettei ensiksi kuolleella puolisolla ole lapsia. Avopuolisot sen sijaan eivät milloinkaan peri toisiaan ilman testamenttia.
Toisin kuin aviopuolisoilla, avopuolisoilla ei ole laissa turvattua oikeutta jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin puolisonsa kuoleman jälkeen. Mikäli vainajan perilliset saavat esimerkiksi puolet asunnosta perintönä, on heillä oikeus myydä osuutensa. Avolesken asumisoikeus on kuitenkin mahdollista turvata keskinäisessä testamentissa.
Omistusoikeus vai hallintaoikeus eloon jääneelle?
Keskinäinen testamentti voi olla tyypiltään joko keskinäinen omistusoikeustestamentti tai keskinäinen hallintaoikeustestamentti (toiselta nimitykseltään keskinäinen hallintatestamentti).
Keskinäisellä omistusoikeustestamentilla testamentin tekijä antaa toiselle testamentin tekijälle täyden määräämisoikeuden omaan omaisuuteensa, jos kuolee tätä ennen. Omaisuuden saaja – tyypillisesti leski – voi silloin käyttää omaisuutta hyväkseen kaikin tavoin, esimerkiksi kuluttaa, myydä, vaihtaa ja kiinnittää sitä. Jos asetat keskinäisessä testamentissa toissijaisia määräyksiä siitä, mitä ensimmäisenä kuolleen omaisuudelle tapahtuu siinä vaiheessa, kun jälkimmäinenkin testamentin tekijä on kuollut, ei eloon jäänyt testamentin tekijä voi lähtökohtaisesti testamentata tätä omaisuutta jälkikäteen omin päin. Oikeustila tietynlaisten lahjoitusten suhteen ei ole yhtä selvä. Sen vuoksi ei ole haitaksi kirjata nimenomaista testamenttaus- ja lahjoituskieltoa keskinäiseen testamenttiin.
Keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla testamentin tekijät antavat toisilleen oikeuden käyttää testamentilla saamaansa ensin kuolleen osapuolen omaisuutta elinaikanaan kuin omaansa ja saada siitä tuleva tuotto. Oikeutta esimerkiksi myydä tai testamentata omaisuutta eteenpäin ei ole. Molempien testamentin laatijoiden kuoltua kuuluu hallintaoikeuden alainen omaisuus rajoituksitta ensiksi kuolleen laatijan laillisille perillisille.
Mitä tapahtuu molempien keskinäisen testamentin tekijöiden kuoltua?
Usein keskinäinen testamentti sisältää määräykset siitä, kenelle omaisuus kuuluu molempien testamentin laatijoiden kuoleman jälkeen. Tällaisia määräyksiä kutsutaan toissijaisiksi määräyksiksi. Mikäli keskinäinen testamentti ei ole tehty sellaisten puolisoiden kesken, joilla on yhteisiä lapsia, kannattaa omaisuudenjakoon usein kiinnittää erityisen suurta huomiota.
Jos toissijaisia määräyksiä ei anneta, siirtyy omaisuus molempien keskinäisen testamentin laatijoiden kuoltua viimeksi kuolleen laillisille perillisille. Toki jos hän sai ensimmäisen testamentin laatijan kuoltua tämän omaisuuteen ainoastaan hallintaoikeuden, kuuluu omaisuus edelleen sille, jolle sen omistus alun perin määrättiin, mutta hallintaoikeudesta vapaana.
Mahdollistaako keskinäinen testamentti omaisuudesta määräämisen vapaasti?
Testamentilla voit määrätä omaisuudestasi varsin vapaasti – vaikkapa esinekohtaisesti, jos haluat. Keskeinen rajoite omaisuudesta määräämisen vapauteen on lakiosa, johon testamentin tekijän lapsilla tai muilla rintaperillisillä on pääsääntöisesti vahva oikeus. Keskinäinen testamentti ei poista rintaperillisten oikeutta heidän lakiosaansa ensimmäisen testamentin tekijän kuollessa. Tavanomaisesti keskinäiseen testamenttiin kirjataan kuitenkin toive, että rintaperilliset eivät vaatisi lakiosaansa tässä vaiheessa.
Keskinäistä testamenttia tehdessä kannattaa huomioida myös verotuskysymykset. Monet siirtävät omaisuuttaan esimerkiksi suoraan lapsenlapsilleen. Näin vältetään yhden sukupolven perintövero, koska omaisuus ei missään vaiheessa kuulu välissä olevalle polvelle. Sekä lapset että lapsenlapset kuuluvat samaan veroluokkaan perintöverotuksessa, joten veron suuruus on sama.
Miten Docuen keskinäisen testamentin malli toimii?
Docuen älykkäällä keskinäisen testamentin pohjalla voit laatia joko keskinäisen omistusoikeustestamentin tai keskinäisen hallintaoikeustestamentin. Malli muuntuu valintojesi perusteella siistiksi asiakirjaksi, joka sisältää juristiemme laatimat malliehdot eikä mitään ylimääräistä. Palvelumme ohjeistaa sinua eri vaihtoehtojen merkityksestä asiakirjaa laatiessasi. Kysymys ei ole siis yksittäisestä pohjasta vaan modernista suomalaisesta teknologiasta, joka avustaa sinua tärkeän asiakirjasi laatimisessa.
Docuen keskinäisen testamentin mallissa voit kirjata varsinaisten omaisuudenjakomääräysten ohella sitovat tahdonilmaisut muun muassa aiemman testamenttisi peruuttamisesta, jäämistön rajaamisesta testamentin saajien puolisoiden ulottumattomiin, testamentin toimeenpanijan valinnasta, kannanotostasi tietyn rintaperillisen lakiosaan tai jonkun rintaperillisesi tekemisestä kokonaan perinnöttömäksi.
Mikäli keskinäinen testamentti ei sovellu tilanteeseesi ja haluat laatia sen sijaan yhden henkilön testamentin, on siihen palvelussamme oma asiakirjamallinsa.
Miten keskinäinen testamentti tulee laatia, jotta se on juridisesti pätevä?
Testamentin sisältöä ei rajoiteta laissa juurikaan, mutta itse asiakirja ja sen todistaminen oikeaksi ovat varsin tarkkaan säänneltyjä. Testamentti on tehtävä kirjallisesti, minkä katsotaan edellyttävän paperille laadittua tahdonilmaisua.
Testamentin tekijöiden tulee joko allekirjoittaa testamentti kahden esteettömän todistajan yhtä aikaa läsnä ollessa tai tunnustaa näille allekirjoituksensa oikeaksi. Testamentin tekijät voivat siis allekirjoittaa testamentin jo ennen todistajien läsnäoloa, mutta heidän pitää erikseen tunnustaa näille allekirjoituksensa oikeellisuus. Myös todistajat allekirjoittavat testamentin.
Testamentin todistajien tulee olla vähintään 15-vuotiaita. He eivät saa olla kummankaan testamentin tekijän lähisukulaisia, testamentissa edunsaajaksi merkittyjä tai tällaisen lähisukulaisia. Todistajien tulee allekirjoitustilaisuudessa olla tietoisia, että heidän oikeaksi todistamansa asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijät voivat olla ilmaisematta heille sen sisältöä.
Docuen keskinäisen testamentin mallissa otetaan huomioon todistajat ja heihin kohdistuvat muodollisuudet.
Miten testamentteja tulkitaan?
Testamentteja tulkittaessa keskeistä on testamentin tekijän tahto. Vaihtoehtoisista tulkinnoista tulee päätyä siihen, jonka voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa parhaiten. Varmistamalla, että keskinäinen testamentti on yksiselitteinen ja käyttämällä siinä mahdollisimman täsmällisiä kielellisiä ilmaisuja, voidaan vaikeat tulkintatilanteet välttää jo etukäteen.
