Viivästyskorko – näin se määräytyy

TIIVISTELMÄ: korkolaki & viivästyskorko

• Korkolaki määrää viivästyskoron, ellei muuta sovittu: Korkolain mukainen viivästyskorko on elinkeinonharjoittajien välillä aina vähintään 8 %, muissa velvoitteissa 7 %. Mainittujen perusprosenttien päälle tulee viitekorko, joka vaihtelee.

• Osapuolet saavat määrätä viivästyskoron myös itse: Viivästyskorosta on mahdollista sopia korkolaista poiketen. Velallisen tulee olla nimenomaisesti hyväksynyt viivästyskorko, jotta se sitoisi häntä.

• Viivästyskorkoa ei voi välttää kaupallisissa sopimuksissa: Elinkeinonharjoittajien välinen sopimusehto, jonka mukaan velkojalla ei olisi lainkaan oikeutta viivästyskorkoon, on tehoton.

• Kuluttajalta ei voi vaatia liikaa: Jos velallisena on kuluttaja, viivästyskoron enimmäismäärä on korkolain yleinen viivästyskorko (7% + viitekorko).

Viivästyskorko on automaatio – korkolaki suojaa velkojaa kaikissa tilanteissa

Viivästyskorko on lisämaksu, joka velallisen tulee suorittaa velkojalle, jos velkoja ei saa alkuperäistä suoritustaan sovittuna ajankohtana eli eräpäivänä. Viivästyskorko on siis viivästyneen rahan hinta.

Korkolaki soveltuu, elleivät osapuolet sopineet toisin: Yksityisessä kaupankäynnissä sovellettavasta viivästyskorosta määrätään korkolaissa. Tätä viivästyskorkoa sovelletaan, jos velkoja ja velallinen eivät ole sopineet muusta korkokannasta. Erillisiä viivästyskorkoja saattaa olla tiettyihin julkisoikeudellisiin saamisiin (elatusavut, tapaturmavakuutukset jne.), mutta niihin emme keskity tässä esityksissä.

Viivästyskorko korkolain mukaan (%): Korkolain mukainen viivästyskorko on elinkeinonharjoittajien välillä aina vähintään 8 % vuodessa, muissa velvoitteissa (esim. yksityishenkilöiden väliset saatavat, kuluttajaluotot) 7 %. Nämä ovat kiinteitä korkokantoja, joihin lisätään vielä viitekorko. Viitekorko perustuu Euroopan keskuspankin vaihtuvaan ohjauskorkoon, ja sen voi tarkistaa esimerkiksi Suomen Pankin sivuilta.

Korkolaista voi poiketa sopimuksella – mutta mikä muodostaa sopimuksen?

Sopimus tai kauppatapa: Viivästyskorko voi korkolain sijasta perustua osapuolten väliseen sopimukseen tai yleiseen kauppatapaan. Molemmissa tapauksissa todistustaakka poikkeavan viivästyskoron olemassaolosta on velkojalla, joten käytännössä käytetään kirjallisia sopimuksia.

Sopimukselle tulee olla velallisen hyväksyntä: Tyypillisesti viivästyskorko ei ole minkään sopimuksen keskiössä, vaan sen voi löytää esimerkiksi “yleisistä sopimusehdoista” sopimuksen lopusta tai sen liitteistä. Jotta sopimukseen voisi vedota, tulee molempien osapuolten antaa ilmaisulle kuitenkin jonkinlainen hyväksyntä, kuten muissakin sopimuksissa.

Esimerkkejä ei-sitovasta viivästyskorosta: Sopimusta ei katsota muodostuvan esimerkiksi tilanteessa, jossa velkoja on kirjannut viivästyskoron nettisivuilleen, mutta velallinen ei ole hyväksynyt kyseisen sivun sisältöä missään. Koron kirjaaminen varsinaisen sopimuksenteon jälkeiseen tilausvahvistukseen tai laskuun ei myöskään muodosta riittävää yhteisymmärrystä, joka velvoittaisi velallista.

Kaupalliset sopimukset sisältävät monesti oman viivästyskoron

Kaupallisella sopimuksella tarkoitetaan tässä sopimusta tavaroiden tai palveluiden myynnistä, jossa osapuolina ovat:

1. kaksi elinkeinonharjoittajaa; tai

2. elinkeinonharjoittaja ja julkisen sektorin toimija (esim. valtio tai kunta) niin, että elinkeinonharjoittaja on velkoja ja julkisen sektorin toimija velallinen.

Elleivät osapuolet ole muuta sopineet, on viivästyskorko edellä mainitulla tavalla korkolain mukainen (8 % + viitekorko). Varsin tavallista kuitenkin on on, että 8 %:n kiinteää osuutta korotetaan sopimukseen perustuen muutamalla prosentilla. Korko voidaan sitoa korkolain tapaan tiettyyn viitekorkoon taikka asettaa vaihtoehtoisesti kiinteäksi.

Sopimisen rajoitukset: Yleisestä sopimusvapaudesta huolimatta viivästyskorosta sopiminen ei ole täysin vapaata edes kaupallisissa sopimuksissa – sitä rajoittavat seuraavat säännöt:

1. Viivästyskorko ei saa olla kohtuuton.

2. Sopimusehto, jonka mukaan velkojalla ei olisi lainkaan oikeutta viivästyskorkoon, on tehoton.

3. Julkisen sektorin toimijan tulee maksaa aina vähintään korkolain mukaista viivästyskorkoa.

Kohtuuton viivästyskorko: Viivästyskorkoa on mahdollista sovitella kuten mitä tahansa muitakin sopimusehtoja. Kohtuullisen koron suuruus riippuu suuresti velallisen riskisyydestä ja markkinatilanteesta, joten kohtuuttomuudelle on vaikea asettaa tarkkoja rajoja. Jos viivästyskorko menee kolminumeroiseksi, on paikallaan pohtia kohtuuttomuutta. On syytä pitää mielessä, että kaupallisissa sopimuksissa sopimusvapaudelle asetetaan kuitenkin suuri painoarvo, joten kevein perustein sovittelua ei tehdä.

Viivästyskorkoa ei voi välttää: Viivästyskorko on tarkoitettu velkojan kohtuulliseksi suojaksi. On siis erikseen kielletty sopimusehdot, joiden mukaan elinkeinonharjoittajan ei tarvitsisi viivästystilanteessa maksaa lainkaan viivästyskorkoa sopimuskumppanilleen. Sääntelyn taustalla on huoli epätasapainoisesta neuvotteluasemasta, jossa suuri yritys voisi sanella pienemmälle yritykselle kohtuuttomat maksuehdot tämän toimituksista.

Sopiva viivästyskorko: Sääntely ja kauppatapa huomioon ottaen kohtuullinen viivästyskorko on kaupallisissa sopimuksissa tyypillisesti muutamista prosenteista noin 20 %:iin. Mitä pienempi ja riskisempi velallinen on, sitä suurempaan viivästyskorkoon on yleisesti perusteet.

Kuluttajasopimuksissa viivästyskorosta saa sopia vain kuluttajan eduksi

Kuluttajan määritelmä: Kuluttajana pidetään yksityishenkilöä, joka hankkii tuotteen tai palvelun pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten.

Korkolaki asettaa enimmäiskoron: Jos velallisena on kuluttaja, kapenee sopimusvapaus viivästyskorosta huomattavasti: koron enimmäismäärä on korkolain yleinen viivästyskorko (7% + viitekorko). Vain tätä alhaisemmasta viivästyskorosta on siis mahdollista sopia. Jos elinkeinonharjoittaja haluaa maksimoida oikeutensa, on myös merkityksetöntä, onko viivästyskorosta nimenomaisesti sovittu vai ei, koska yleinen viivästyskorko soveltuu ilman sopimustakin. Yleiseksi informaatioksi viivästyskorko on toki viisasta merkitä sopimukseen.

Poikkeus enimmäiskorosta: Ainoa poikkeus, jossa kuluttajalta voi periä suurempaa viivästyskorkoa kuin korkolaissa säädetään, on tilanne, jossa kuluttajaa on jo ennen eräpäivää luototettu korkolain mukaista viivästyskorkoa suuremmalla korolla. Tällöin viivästyskorko on eräpäivää seuraavat 180 päivää sama kuin sopimuksen mukainen yleinen korko ennen eräpäivää (180 päivän jälkeen korkolain mukainen viivästyskorko). Jos luoton korko on siis esim. 12 % ja korkolain mukainen viivästyskorko 9 %, saa viivästyskorko rajatun ajan olla 12 %.

Viivästyksen oheismaksut: Viivästyskorkoon rinnastetaan sen enimmäismäärää laskettaessa provisiot ja muut palkkiot, jotka kuluttajan tulee sopimukseen perustuen viivästystilanteissa suorittaa. Korkolain mukaista viivästyskoron enimmäismäärää ei ole siis mahdollista kiertää. Poikkeuksena tässä kohdassa tarkoitetuista palkkioista ovat perintäkulut (ks. seuraava kohta).

Viivästyskoron suhde perintäkuluihin

Viivästyskorosta on syytä erottaa perintäkulut, joista säädetään erikseen. Kirjallisesta maksumuistutuksesta on mahdollista periä kuluttajasaatavissa 5 euron perintäkulu, muissa saatavissa 10 euroa. Perintätoimiston toimenpiteille on lisäksi omat veloituksensa. Nämä kulut eivät vaikuta viivästyskoron määrään – ne voidaan ajatella siis puhtaasti perinnästä aiheutuvien kulujen ja vaivan kattamiseen.

Ajanjakso, jolta viivästyskorko lasketaan

Saatavalla on määrätty eräpäivä: Tyypillisesti saataville on sovittu nimenomainen eräpäivä (esim. 29.1.2020). Viivästyskorko alkaa kertyä eräpäivää seuraavasta päivästä eikä katkea esimerkiksi viikonloppujen tai pyhien ajaksi niin kauan kuin alkuperäinen saatava on maksamatta.

Saatavalla ei ole ennalta määrättyä eräpäivää: Jos nimenomaisesta eräpäivästä ei ole sovittu, velallinen on velvollinen maksamaan velan, kun velkoja sitä vaatii. Velalliselle suodaan kuitenkin noin kuukauden reagointiaika: viivästyskorkoa on maksettava vasta siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut siitä päivästä, jona velkoja lähetti velalliselle laskun tai muutoin vaati saatavan suorittamista.

Miten sovin viivästyskorosta ja muista maksuehdoista helpoiten?

Maksuehdot ovat monesti minkä tahansa sopimuksen tärkeimpiä kohtia. Jos tarvitset mallisisällöt sopimuksiisi, saatat olla kiinnostunut esimerkiksi seuraavista asiakirjamalleistamme:

• Tavaran kauppakirja

• Osamaksusopimus

• Toimeksiantosopimus

• Osakkeiden kauppakirja

• Tavallinen velkakirja, pohja

Kaikkiaan palvelumme sisältää yli 400 muuntuvaa asiakirjamallia. Mallisisällöt ovat yritysjuridiikan asiantuntijoiden laatimia ja soveltuvat tuhansiin eri kaupankäynnin tilanteisiin.

Tags: korkolaki viivästyskorko, viivästyskorko korkolain mukaan, viivästyskorko korkolaki, kaupallinen sopimus, viivästyskoron sovittelu, kuluttajakauppa, kulutusluotto, viivästyskorkolaki, perusrahoitus­operaatioiden korko