Määräaikainen työsopimus – muista nämä viisi seikkaa

1. Sopimuksen muoto – kirjallinen sopimus antaa parhaan turvan

Kirjaa erityisesti määräaikaisuuden peruste: Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Määräaikaisessa työsopimuksessa erityisesti määräaikaisuuden peruste kannattaa kirjata jo sopimukseen huolellisesti. Näin työnantajalla on vahvemmat todisteet perusteen olemassaolosta ja sen molemminpuolisesta hyväksymisestä jo sopimusta tehtäessä.

Jos määräaikaisuuden peruste jää epäselväksi työntekijälle, voi hän äärimmäisessä tapauksessa riitauttaa asian ja vaatia työnantajalta vahingonkorvausta.

Miten laadin: Docuen palvelussa laadit kaikki työsopimuksesi ohjatusti juristien laatimia mallisisältöjä hyödyntäen:

• Työsopimusmalli – soveltuu tilanteeseen kuin tilanteeseen

• Nollatuntisopimus (pohja) – kehitetty vaihtelevan työajan tilanteisiin

• Johtajasopimus (pohja) – kun työntekijä tulee olemaan johtavassa asemassa

2. Määräaikaisuuden syy – perustele selväsanaisesti

Perusteltu syy tarvitaan lähes aina

Määräaikaisen työsopimuksen solmiminen edellyttää lähes aina perusteltua syytä. Mikäli tällaista syytä ei ole, katsotaan työsopimuksen olevan voimassa toistaiseksi.

Työsopimuksen voi solmia määräaikaiseksi, jos sopimuksentekohetkellä on hyvin todennäköistä, että sopimuksessa määriteltyä työtä on tarjolla vain rajoitetun ajan. Perusteltu syy määräaikaisuudelle on siten esimerkiksi työn projektiluonteisuus, kausiluonteisuus tai sijaisuus. Sen sijaan pelkkä epävarmuus työn määrästä ei lähtökohtaisesti ole riittävä syy.

On ensiarvoisen tärkeää kirjata määräaikaisuuden peruste työsopimukseen. Perustele määräaikaisuus tarkasti ja juuri sinun työvoimatarpeesi näkökulmasta – siihen edes paras työsopimuspohja ei pysty.

Kaksi poikkeustapausta, joissa perusteltua syytä ei tarvita

1. Määräaikaisen sopimuksen tekeminen työntekijän aloitteesta: Jos työsopimus solmitaan työntekijän aloitteesta määräaikaiseksi, ei perusteltua syytä tarvita – pelkkä työntekijän halu riittää. Aloitteen tulee tulla aidosti työntekijältä ja työsopimuksen muutenkin olla työntekijän edun mukainen.

2. Määräaikaisen sopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa: Työnantaja ei tarvitse perusteltua syytä, jos hän tekee määräaikaisen työsopimuksen pitkäaikaistyöttömän kanssa. Pitkäaikaistyöttömänä pidetään henkilöä, joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnhakija. Pitkäaikaistyöttömän kanssa tehtävän työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi.

3. Päättymisajankohta – määrittele mahdollisimman tarkasti

Päättymisajankohta on ilmoitettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Määräaikainen työsopimus päättyy automaattisesti sovitun määräajan päättyessä (=tiettynä päivänä), sovitun työn valmistuessa tai muun ennalta sovitun tapahtuman perusteella. Sopimuksen päättymisajankohta on mahdollisuuksien mukaan mainittava heti työsopimuksessa.

Tarkka päättymisajankohta ei kuitenkaan aina ole sopijapuolten tiedossa sopimusta solmittaessa. Näin on esimerkiksi silloin, kun sopimuksen kesto sidotaan tietyn työn valmistumiseen tai sijaistettavan työntekijän työhön paluuseen.

Jotta sopimuksen päättyminen ei tulisi edellisen kaltaisissa tilanteissa työntekijälle yllätyksenä, työnantajan on ilmoitettava sopimuksen päättymisajankohta työntekijälle viipymättä ajankohdan tultua hänen tietoonsa. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti ei vaikuta sopimuksen päättymiseen, mutta työnantajalle voi syntyä velvollisuus korvata ilmoituksen laiminlyönnistä työntekijälle aiheutunut vahinko.

Päättyminen ei vaadi kummempia toimenpiteitä

Sopimuksen päättyminen sovittuna ajankohtana ei vaadi kummempia toimenpiteitä kummaltakaan osapuolelta. Jos sopimus on ollut pitkään voimassa, on selvyyden vuoksi suositeltavaa, että työnantaja ja työntekijä toteavat olevansa yhteisymmärryksessä sopimuksen päättymisestä.

Tarvittaessa osapuolet voivat myös sopia työsuhteen muuttamisesta toistaiseksi voimassa olevaksi. Työsopimuksen ehtojen päivittäminen onnistuu helpoiten juristiemme kehittämällä asiakirjamallilla:

• Sopimus tai ilmoitus työsopimuksen ehtojen muuttamisesta

4. Irtisanominen – ei yleensä mahdollista ilman irtisanomisehtoa

Määräaikainen sopimus sitoo lähtökohtaisesti koko määräajan

Määräaikaista työsopimusta ei voi pääsääntöisesti irtisanoa, koska tehdessään sopimuksen määräaikaisena sopijapuolet sitoutuvat täyttämään sopimuksesta johtuvat velvoitteensa koko sovitun määräajan. Työnantajalla on siten velvollisuus tarjota työtä ja maksaa palkkaa koko sopimuskauden ajan, ja työntekijällä vastaavasti työntekovelvollisuus. → Harkitse painokkaasti erityisesti pitkää määräaikaista sopimusta suunnitellessasi, missä tilanteissa sopimus saattaa koitua taakaksi kesken sopimuskauden. Pitkä määräaikaisuus ei ole varsinkaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä suositeltava vaihtoehto.

Määräaikaisen sopimuksen voi yleensä päättää ennenaikaisesti vain purkamalla tai sopimalla. Työsopimuksen purkaminen on äärimmäinen toimenpide, joka tulee kyseeseen vain erittäin vakavissa rikkomustilanteissa. Työsuhteen päättäminen sopimusteitse taas on varteenotettava vaihtoehto silloin, kun osapuolilla on yhteinen halu päättää työsuhde.

Tutustu seuraaviin asiakirjamalleihin sen varalta, että työsopimuksen purkaminen tai päättäminen sopimusteitse tulee ajankohtaiseksi:

• Työsopimuksen purkamisilmoitus, työnantaja purkajana

• Työsuhteen päättämissopimus

Irtisanominen voi tulla kyseeseen eräissä poikkeustapauksissa

Työnantaja ja työntekijä voivat liittää määräaikaiseen sopimukseen irtisanomisehdon, jolloin sopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa sopimuskauden ajan. Irtisanomisehdosta tulee sopia nimenomaisesti työsopimuksessa.

Irtisanominen on mahdollista myös eräissä poikkeustapauksissa, kuten työnantajan konkurssissa, saneerausmenettelyssä, liikkeen luovutuksen yhteydessä ja lomautuksen aikana. Erityinen irtisanomisoikeus koskee tilanteesta riippuen joko työnantajaa tai työntekijää taikka molempia.

Lisäksi viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty sopimus on viiden vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Sovittu määräaika pysyy sinänsä voimassa, mutta sopimus muuttuu irtisanomisenvaraiseksi. Säännön tarkoituksena on estää, ettei hyvin pitkäksi ajaksi tehty määräaikainen sopimus rajoita osapuolten toimintavapauksia liiaksi.

Jos irtisanominen tulee ajankohtaiseksi, juridisesti pätevän irtisanomisilmoituksen laadit helpoiten seuraavalla mallilla:

• Työsopimuksen irtisanomisilmoitus, työnantaja irtisanojana

5. Sopimusten ketjuttaminen – ole tarkka jokaisen sopimuksen kohdalla

Ketjuttaminen on sallittua kolmen edellytyksen täyttyessä

Määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa samojen osapuolten välillä solmitaan useita peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia. Ketjuttaminen on työnantajan aloitteesta sallittua seuraavien edellytysten täyttyessä:

1. Kullekin määräaikaiselle sopimukselle on perusteltu syy. Vaatimus koskee jo ensimmäistä sopimusta. Jos työnantaja on solminut esimerkiksi kolme peräkkäistä määräaikaista työsopimusta eikä ensimmäiselle sopimukselle ole ollut perusteltua syytä, on koko työsuhdetta pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Näin on siinäkin tapauksessa, että myöhempien sopimusten määräaikaisuus olisi ollut perusteltua.

2. Tarkoituksena ei ole kiertää irtisanomissuojaa. Irtisanomissuoja tarkoittaa toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin liittyvää työntekijän oikeutta irtisanoutua. Yleensä on nimenomaan työnantajan intressissä solmia työsopimus määräaikaiseksi muun ohella siksi, ettei työntekijä voi irtisanoutua kesken sopimuskauden. Tämä ei kuitenkaan saa olla määräaikaisuuden pääasiallinen syy.

3. Työvoimatarve ei ole pysyvä. Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun sopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. Arviointi on tehtävä kussakin yksittäistapauksessa erikseen.

Edellisestä poiketen määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen työntekijän omasta aloitteesta on sallittua rajoituksetta.

Työsuhde-etuuksien kertyminen riippuu työsuhteen yhdenjaksoisuudesta

Työsuhteen kestosta riippuvien työsuhde-etuuksien (esim. vuosiloma) kertyminen ketjusopimustilanteessa riippuu siitä, katsotaanko työsuhteen jatkuneen “yhdenjaksoisena” vai ei. Jos työsuhteen katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisena, työntekijälle kertyy työsuhde-etuuksia kuten toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, vaikka työsuhdetta ei pidetä toistaiseksi voimassa olevana. Jos taas työsuhteen ei katsota jatkuneen yhdenjaksoisena, työntekijälle kertyy työsuhde-etuuksia normaalisti kuten muutoinkin määräaikaisessa työsuhteessa.

Työsuhteen katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisena silloin, kun se perustuu useisiin peräkkäisiin, toisiaan välittömästi tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin seuraaviin määräaikaisiin työsopimuksiin. Keskeytysten sallittu pituus on ratkaistava kussakin työsuhteessa kunkin työsuhde-etuuden osalta erikseen.

Sovi etukäteen, älä riitele jälkikäteen

Hyvä työsopimus voi pelastaa monelta riidalta. Samalla se on näyte työsuhteen ammattimaisesta hoidosta.

Docuen palvelussa laadit ohjatusti asiakirjat satoihin eri työsuhteen tilanteisiin. Tutustu esimerkiksi seuraaviin juristiemme kehittämiin asiakirjamalleihin:

• Työsopimusmalli

• Nollatuntisopimus – pohja

• Johtajasopimus

• Työtodistus

• Sopimus työsopimuksen ehtojen muuttamisesta

Tags: työsopimus määräaikainen, irtisanomisehto määräaikainen työsopimus