AJANKOHTAISTA: Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan 1.1.2022
Uuden 1.1.2022 voimaan tulleen yhteistoimintalain myötä yt-neuvotteluja kutsutaan nykyään muutosneuvotteluiksi. Neuvotteluprosessi on uudessa laissa pääasiassa samansisältöinen kuin vanhassa laissa. Keskeisin prosessia koskeva uudistus on, että nykyään neuvotteluihin osallistuvalla henkilöstön edustajalla tai työntekijällä on nimenomainen oikeus esittää kirjallisia ehdotuksia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja neuvotteluissa käsiteltäväksi. Mikäli työnantaja suhtautuu ehdotuksiin kielteisesti, on hänen ilmoitettava syyt sille kirjallisesti – esimerkiksi kirjaamalla ne pöytäkirjaan.
Muutosneuvottelut on käytävä organisaatiomuutosten yhteydessä
Muutosneuvottelut (eli yt-neuvottelut) on käytävä tiettyjen organisaatiomuutosten yhteydessä, jos työnantaja kuuluu yhteistoimintalain piiriin. Lakia sovelletaan yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää.
Muutosneuvottelut voivat koskea joko 1) työvoiman käytön vähentämistä tai 2) yritystoiminnan muutoksista aiheutuvia henkilöstövaikutuksia, jotka toteutuvat muina kuin työvoiman vähentämisinä. Neuvotteluprosessi on aiheesta riippumatta pääasiassa sama. Vähentämisneuvottelujen osalta säädetään kuitenkin eräistä lisävaatimuksista koskien esimerkiksi neuvotteluaikaa ja käsiteltäviä asioita.
Työvoiman käytön vähentäminen
Muutosneuvottelut tulee ensinnäkin käydä, jos työnantaja harkitsee työvoiman käytön vähentämistä taloudellisin ja tuotannollisin perustein. Työvoiman käytön vähentämisellä tarkoitetaan yhden tai useamman työntekijän irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista.
Yritystoiminnan muutoksista aiheutuvat henkilöstövaikutukset
Muutosneuvottelut tulee käydä myös, jos työnantaja harkitsee sellaisia yritystoiminnan muutoksia, joilla voi olla muita kuin työvoiman vähentämiseen johtavia henkilöstövaikutuksia. Tällaisia henkilöstövaikutuksia voivat olla esimerkiksi muutokset työntekijöiden työtehtävissä tai -menetelmissä.
Neuvotteluista on laadittava pöytäkirja pyydettäessä
Muutosneuvottelujen käyminen on työnantajalle säädetty velvollisuus. Työnantajan tulee riitatilanteessa pystyä todistamaan, että neuvottelut on käyty sisällöllisesti ja menettelyllisesti yt-lain ja asian luonteen vaatimalla tavalla. Laissa ei ole asetettu työnantajalle automaattista velvollisuutta pitää neuvotteluista pöytäkirjaa, vaan velvollisuus syntyy vain, jos joku neuvottelijoista sitä pyytää. Pöytäkirja kannattaa kuitenkin laatia myös silloin, kun sitä ei pyydetä, sillä sen avulla työnantaja voi jälkikäteen osoittaa käyneensä neuvottelut asianmukaisesti.
- Docue-vinkki: Laadi pöytäkirja aina, kun neuvottelet henkilöstösi kanssa, ja saat todisteen siitä, että olet käynyt neuvottelut asianmukaisesti.
Kattava pöytäkirja antaa parhaan suojan
Pöytäkirjan vähimmäissisällöstä säädetään laissa. Lain mukaan pöytäkirjasta tulee ilmetä ainakin seuraavat seikat:
- Neuvottelujen ajankohta;
- Neuvotteluihin osallistuneet henkilöt;
- Neuvottelujen tulokset; sekä
- Mahdolliset eriävät mielipiteet.
Pöytäkirja kannattaa aina laatia tätä laajempana. Sisällöllisesti kattava pöytäkirja on käytännössä vahvin todiste siitä, miten neuvottelut ovat edenneet.
Pöytäkirja on tarkastettava ja allekirjoitettava
Neuvotteluihin osallistuneiden on tarkastettava ja allekirjoitettava pöytäkirja, jollei toisin sovita. Mahdollisesti läsnä olleiden asiantuntijoiden tai muiden ulkopuolisten henkilöiden ei tarvitse allekirjoittaa pöytäkirjaa.
Jos neuvotteluihin osallistuneita henkilöitä on paljon, voi pöytäkirjan tarkastaminen olla käytännössä hankalaa. Neuvotteluosapuolet voivat tällöin sopia, että vain osa neuvottelijoista tarkastaa ja allekirjoittaa pöytäkirjan.
- Docue-vinkki: Jos neuvottelijoita on paljon, sopikaa, että pöytäkirjan tarkastaa ja allekirjoittaa yksi henkilö työnantajapuolelta ja yksi henkilö työntekijäpuolelta.
Miten laadin muutosneuvottelujen pöytäkirjan Docuella?
Docue on palvelu, jolla laadit muutosneuvotteluihin ja muihin HR-asioihin liittyvät asiakirjat helpommin. Yt-pöytäkirjamallimme sisältää juristiemme laatimat mallikirjaukset yli kymmeneen eri asiakohtaan. Voit valita omaan pöytäkirjaasi juuri ne kohdat, jotka itse haluat. Kysymys ei siis ole yksittäisestä pöytäkirjapohjasta, vaan kymmenien pohjien yhdistelmästä, joka muuntuu pikavalintojen avulla allekirjoitusvalmiiksi pöytäkirjaksi.
Tarjoamme mallikirjaukset muun muassa seuraaviin kohtiin:
- Pöytäkirjan laatimisesta ja tarkastamisesta päättäminen
- Salassapito
- Toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot
- Toimintasuunnitelma tai -periaatteet
- Neuvotteluaika
- Neuvotteluista tiedottaminen
- Neuvotteluissa esitetyt ehdotukset ja vaihtoehtoiset ratkaisut
Voit halutessasi muokata mallikirjauksiamme tai kirjoittaa vapaasti omia sisältöjäsi.
Yt-pöytäkirjamallimme taipuu tilanteeseen kuin tilanteeseen. Se soveltuu niin työvoiman käytön vähentämistä kuin muitakin henkilöstövaikutuksia koskeviin neuvotteluihin – niin ensimmäiseen kuin myöhempäänkin neuvottelukertaan.
Miten pöytäkirjan allekirjoittaminen ja arkistointi onnistuu Docuella?
Kaikki Docuella laaditut asiakirjat tallentuvat automaattisesti palvelun suojattuun arkistoon, josta ne löytyvät kätevästi myöhemmin. Kun pöytäkirja on valmis, voit lähettää asianosaisille sähköpostilla tai tekstiviestillä linkin, jonka kautta he pääsevät tarkastelemaan pöytäkirjaa. Pöytäkirjan allekirjoittaminen onnistuu helpoiten hyödyntämällä palvelumme sähköistä allekirjoitusta. Jos sähköistä allekirjoitusta ei jostain syystä voida käyttää, on tulostaminenkin toki mahdollista.
Tags: yt neuvottelut pöytäkirja, yt pöytäkirja
