Mikä on provisiopalkka ja 6 muuta kysymystä provisiosta

TIIVISTELMÄ: Mikä on provisiopalkka ja 6 muuta kysymystä provisiosta

1. Mikä on provisiopalkka? Provisiopalkka on palkka, joka määräytyy kokonaan tai osittain muun kuin työhön käytetyn ajan perusteella.

2. Miten provisiopalkka lasketaan? Provisiopalkka lasketaan siten kuin osapuolet ovat sopineet. Provisioksi voidaan sopia esimerkiksi tietty prosenttiosuus työntekijän kuukausittain tekemästä verottomasta myynnistä.

3. Milloin työntekijän oikeus provisioon syntyy? Provisio-oikeuden syntyhetki voidaan sopia esimerkiksi kaupantekohetkeksi, laskutushetkeksi tai vasta kauppahinnan maksuhetkeksi.

4. Kuinka usein provisiopalkka tulee maksaa? Jos palkka muodostuu kokonaan provisiosta, provisiopalkka tulee maksaa kerran kuussa. Muussa tapauksessa maksukausi voi olla enintään 12 kuukauden mittainen.

5. Voiko työnantaja muuttaa provisiota yksipuolisesti? Työnantaja voi lähtökohtaisesti muuttaa provisiota yksipuolisesti vain, jos muutosoikeudesta on sovittu työsopimuksessa.

6. Mikä on jälkiprovisio ja milloin työntekijä on oikeutettu siihen? Jälkiprovisio on provisio sellaisesta kaupasta, joka syntyy vasta töysuhteen päätyttyä. Työntekijä on oikeutettu jälkiprovisioon, jos hän kuuluu kauppaedustajalain piiriin tai jos jälkiprovisiosta on sovittu työsopimuksessa.

7. Miten sovin provisiopalkasta helpoiten? Laadukkaan työsopimuksen provisiopalkkaiselle työntekijälle laadit helpoiten Docuen dynaamisella työsopimusmallilla.

1. Mikä on provisiopalkka?

Tulospalkkauksen muoto: Provisiopalkka on yksi tulospalkkauksen muoto. Sillä tarkoitetaan palkkaa, joka määräytyy muun kuin työhön käytetyn ajan perusteella. Provisiopalkan tarkoituksena on tyypillisesti sitouttaa ja motivoida työntekijää parempiin suorituksiin. Se onkin yleinen myyntityössä, jossa työntekijä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa maksettavan provision suuruuteen.

Kaksi provisiopalkkamallia: Provisiopalkkamalleja on yksinkertaistettuna kaksi: pelkkä provisiopalkka ja yhdistelmäpalkka.

1. Pelkkä provisiopalkka: Tässä mallissa työntekijällä ei ole oikeutta kiinteään palkanosaan, vaan palkka muodostuu yksinomaan provisiosta. Mikäli työsuhteeseen sovelletaan työehtosopimusta ja se sisältää määräyksen vähimmäispalkasta, ei työsopimuksessa ole mahdollista sopia pelkästä provisiopalkasta. Tällöin nimittäin vaarana olisi, että palkka ei joinain kuukausina yltäisi vähimmäispalkkaan.

2. Yhdistelmäpalkka: Tässä mallissa työntekijän palkka muodostuu kiinteästä palkanosasta ja muuttuvasta provisio-osasta. Kiinteä palkka voidaan sopia maksettavaksi kaikkina kuukausina riippumatta ansaitun provision määrästä, jolloin se toimii pohjapalkkana. Vaihtoehtoisesti kiinteä palkka voidaan sopia maksettavaksi vain niinä kuukausina, joina maksettava provisio ei ylitä kiinteän palkan määrää. Tällöin kiinteä palkka toimii turvana huonojen myyntikuukausien varalle ja sitä kutsutaan takuupalkaksi.

   Molemmissa tapauksissa kiinteän palkanosan maksamiselle voidaan asettaa erityisehtoja. Voidaan esimerkiksi sopia, että kiinteän palkan saa vain, jos saavuttaa tietyn tavoitteen (esim. soittomäärän) tai että sitä maksetaan vain tietyn ajan työsuhteen alussa.

Eri asia kuin bonus: Puhekielessä provisiopalkka sekoitetaan usein bonukseen, mutta nämä ovat eri asioita. Bonuksella tarkoitetaan yleisesti kertaluonteista erää, joka ei ole provision tavoin suoraan sidoksissa yksittäisen työntekijän työhön.

2. Miten provisiopalkka lasketaan?

Riippuu osapuolten sopimuksesta: Provisio lasketaan niin sanotusta provisioperusteesta, joka on osapuolten välisen sopimuksen varassa. Provisioperusteena voi esimerkiksi myyntityössä olla myynti (veroton/verollinen), asiakaskontaktien määrä tai yrityskäyntien määrä. Myyntityön ohella provisiosta voidaan sopia monissa muissakin töissä, jolloin provisioperuste voi olla melkeinpä mitä vain. Tärkeintä on, että siitä on sovittu selkeästi, jotta molemmille osapuolille on selvää, mistä provisio lasketaan.

Provision suuruus: Provisioksi voidaan sopia esimerkiksi tietty prosenttiosuus työntekijän kuukausittain tekemästä verottomasta myynnistä tai tietty euromäärä per asiakaskontakti. Kiinteän palkan ja provisiopalkan yhdistelmästä sovittaessa provisioprosentin suuruuteen vaikuttaa yleensä kiinteän palkan määrä. Mitä suurempi kiinteä palkka, sitä pienempi provisioprosentti ja toisin päin. Pelkästä provisiopalkasta sovittaessa provisioprosentti taas on malliin liittyvien riskien vuoksi tyypillisesti suurempi kuin yhdistelmäpalkassa.

3. Milloin työntekijän oikeus provisioon syntyy?

Provisio-oikeuden syntyhetki: Provisio-oikeuden syntyhetkellä on merkitystä sen suhteen, mitkä provisiot maksetaan minkäkin maksukauden aikana. Provisio-oikeuden syntyminen voidaan kytkeä esimerkiksi kaupantekohetkeen, laskutushetkeen tai vasta siihen hetkeen, jolloin asiakas maksaa kauppahinnan. Provisio-oikeuden kytkemistä kauppahinnan maksuhetkeen kannattaa kuitenkin harkita tarkasti, koska esimerkiksi luottotappioriskin kantamisen tulisi kuulua työnantajalle eikä työntekijälle. Tässä mallissa työnantaja siirtää työntekijälle työnantajalle kuuluvaa yrittäjäriskiä, mitä ei oikeudellisesti välttämättä pidetä hyväksyttävänä.

4. Kuinka usein provisiopalkka tulee maksaa?

Riippuu provisiomallista: Provisiopalkan maksutiheys riippuu siitä, onko kyseessä pelkkä provisiopalkka vai yhdistelmäpalkka.

1. Pelkkä provisiopalkka – maksukausi: Jos palkka muodostuu kokonaan tai lähes kokonaan provisiosta, maksukausi saa lain mukaan olla enintään kuukauden mittainen.

2. Yhdistelmäpalkka – maksukausi: Jos provisiopalkka maksetaan kiinteän palkanosan päälle, provisiopalkalle on lain mukaan mahdollista sopia enintään 12 kuukauden maksukausi.

Palkanmaksupäivä: Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Monesti sovitaan, että palkka maksetaan vasta maksukauden jälkeen tiettynä päivänä. Näin kannattaa tehdä varsinkin provisiopalkan kanssa, jotta työnantajalla on riittävästi aikaa provisioiden laskemiseen ja maksuunpanoon.

Palkanmaksu työsuhteen päättyessä: Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Tämä merkitsee, että kaikki työsuhteesta johtuvat saatavat (ns. lopputili) erääntyvät maksettavaksi työsuhteen päättymispäivänä. Työnantaja ja työntekijä voivat tämänkin osalta sopia, että loppupalkka maksetaan vasta myöhemmin, kuten yrityksen seuraavana palkanmaksupäivänä. Tämä onkin suositeltavaa provisiopalkan kohdalla.

Työehtosopimusten vaikutus: Myös joissain työehtosopimuksissa on määräyksiä palkanmaksusta, joita tulee noudattaa, jos työnantaja kuuluu kyseisen työehtosopimuksen piiriin.

5. Voiko työnantaja muuttaa provisiota yksipuolisesti?

Edellyttää nimenomaista ehtoa: Palkkaa koskevia ehtoja pidetään työsopimuksen olennaisina ehtoina. Työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa niitä yksipuolisesti, ellei työsopimukseen ole otettu asiaa koskevaa varausta. Työsopimukseen kannattaakin aina kirjata, että työnantajalla on oikeus tarkistaa provisio säännöllisesti, esimerkiksi vuosittain. Tarkistuksessa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi muutokset tuotevalikoimassa, myyntihinnoissa, asiakaskunnassa ja yleisessä taloudellisessa tilanteessa.

Tasapuolisen kohtelun vaatimus: Työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimus edellyttää, että samasta työstä maksetaan sama palkka, ellei erisuuruisille palkoille ole hyväksyttävää syytä. Osaltaan tämän vuoksi on tärkeää, että työnantajalla on oikeus muuttaa provisioita ja näin mahdollistaa työntekijöiden sama ansiotaso. Muussa tapauksessa ulkoiset tekijät, kuten tietyn tuotteen raju kysynnän muutos, saattaisivat vääristää palkkasuhteita ja johtaa työntekijöiden epätasapuoliseen kohteluun.

Kannustavuuden säilyttäminen: Provision säännöllinen tarkistaminen on tärkeää myös yksittäisen työntekijän kannalta palkkauksen kannustavuuden säilyttämiseksi.

Harvinainen poikkeus: Nimenomaisen ehdon puuttuessa työnantaja voi muuttaa provisiota yksipuolisesti huonommaksi vain yhdessä ainoassa poikkeustapauksessa: irtisanomisperusteen täyttyessä. Tällöin provision muuttaminen rinnastuu siihen, että työntekijän nykyinen työsopimus irtisanotaan ja hänelle tarjotaan uutta työsopimusta uusin palkkaehdoin. Tällaisen muutoksen on oltava välttämätön yrityksen toimintaedellytysten turvaamiseksi, ja sen toteuttamisessa on noudatettava normaalia irtisanomismenettelyä.

6. Mikä on jälkiprovisio ja milloin työntekijä on oikeutettu siihen?

Jälkiprovision määritelmä: Jälkiprovisiolla tarkoitetaan provisiota sellaisista kaupoista, jotka syntyvät työntekijän myötävaikutuksesta mutta vasta työsuhteen päätyttyä.

Myyntimiehen ehdoton jälkiprovisio-oikeus: Työntekijällä on lakiin perustuva oikeus jälkiprovisioon vain siinä tapauksessa, että hän kuuluu kauppaedustajista ja myyntimiehistä annetun lain piiriin. Lakia sovelletaan myyntimieheen, joka on sitoutunut työnantajan lukuun edistämään tämän tavaroiden myyntiä käymällä tapaamassa asiakkaita ja joka ei kuljeta myytäviä tavaroita mukanaan. Lakia ei sovelleta puhelinmyyjään tai muuhun sellaiseen myyjään, joka ei tee asiakaskäyntejä. Jos työntekijä kuuluu sanotun lain piiriin, hän ei voi työsopimuksen solmimisvaiheessa sitovin vaikutuksin luopua oikeudestaan jälkiprovisioon.

Voidaan sopia työsopimuksessa: Jos taas työntekijä jää sanotun lain ulkopuolelle, hänellä ei ole lakisääteistä oikeutta jälkiprovisioon. Jälkiprovisio-oikeudesta voidaan kuitenkin sopia työsopimuksessa.

7. Miten sovin provisiopalkasta helpoiten?

Hyödyntämällä Docueta: Laadukas työsopimus voi pelastaa monelta riidalta. Samalla se on näyte työsuhteen ammattimaisesta hoidosta. Turvaa siis selustasi ja laadi työsopimuksesi Docuen palvelussa. Palvelun älykäs työsopimusmalli sisältää laadukkaat malliehdot muun muassa työajasta, salassapidosta ja palkasta – provisiopalkkaa unohtamatta. Malli muuntuu niin toistaiseksi voimassaolevaksi kuin määräaikaiseksi työsopimukseksi, ottaen juuri sinun yrityksesi yksilölliset tarpeet huomioon.

Siirry sopimisen uudelle aikakaudelle ja kokeile Docueta heti:

• Työsopimusmalli

• Nollatuntisopimuksen pohja

• Johtajasopimuksen pohja

• Työsopimuksen muuttamisen malli

Kaikki Docuen mallit ovat juristiemme laatimia, ja niitä päivitetään säännöllisesti vastaamaan ajantasaista lainsäädäntöä.

Lue myös työsopimuspohjaa käsittelevästä artikkelistamme tärkeimmät kohdat, jotka sinun kannattaa työnantajana muistaa työsopimusta laatiessasi. Samat lainalaisuudet pätevät, olipa sitten kyseessä tavallinen työsopimus, nollatuntisopimus tai johtajasopimus.

Tags: provisiopalkka, pelkkä provisiopalkka, mikä on provisiopalkka, jälkiprovisio