Lisenssisopimus lyhyesti – käyttöoikeus rahaa vastaan
Lisenssisopimuksella immateriaalioikeuden (aineettoman oikeuden) haltija antaa lisenssinsaajalle lisenssin eli käyttöluvan oikeuteen. Vastavuoroisesti lisenssinsaaja maksaa rahallisen korvauksen saamastaan lisenssistä. Lisenssi antaa siis mahdollisuuden lisäansaintaan yksinoikeuden avulla.
Lisenssi voi olla yksinomainen tai rinnakkainen sen mukaan, voiko lisenssinantaja myöntää samanlaisia käyttöoikeuksia muille. Lisenssi voi olla myös ns. sole-lisenssi, jolloin lisenssinantaja myöntää lisenssinsaajalle yksinomaisen käyttöoikeuden, mutta pidättää itsellään oikeuden hyödyntää sopimuksen kohteena olevaa oikeutta.
Yleisimmät immateriaalioikeudet – näihin lisenssisopimus yleensä kohdistuu
Patentti
Patentti on rekisteröity yksinoikeus, jolla voit kieltää muilta teollisesti hyödynnettävän keksintösi ammattimaisen hyväksikäytön. Patentit tulee rekisteröidä.
Hyödyllisyysmalli
Hyödyllisyysmalli on patenttiin verrattavissa oleva yksinoikeus, jonka voi saada tekniseen ratkaisuun, jota voidaan käyttää teollisesti. Hyödyllisyysmalli tulee rekisteröidä. Hyödyllisyysmalli on helpompi saada kuin patentti, mutta hyödyllisyysmallille myönnettävä suoja on ei ole yhtä vahva.
Tietotaito
Tietotaitolisenssissä annetaan käyttöoikeus osaamiseen, joka voi liittyä esimerkiksi patentin hyödyntämiseen. Kyseessä ei siis ole rekisteröity immateriaalioikeus, vaan käytännössä liikesalaisuus.
Tavaramerkki
Tavaramerkki on tunnusmerkki (esim. nimi, logo), joka erottaa yrityksen valmistamat tai tuottamat tavarat ja palvelut muiden yritysten vastaavista. Tavaramerkki toimii markkinoilla eräänlaisena erottautumisvälineenä. Pääsääntöisesti yksinoikeus tavaramerkkiin saadaan rekisteröimällä.
Tekijänoikeus
Tekijänoikeus tarkoittaa tekijän lähtökohtaista yksinoikeutta määrätä luovan työnsä tuloksena syntyneestä teoksesta. Tekijänoikeus voi syntyä vaikkapa sanomalehtiartikkeliin, maalaukseen, valokuvaan tai musiikkikappaleeseen. Myös tietokoneohjelmissa käytettävä koodi saa tekijänoikeuden. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti sinä hetkenä, kun teos luodaan – sitä ei tarvitse rekisteröidä.
Mallioikeus
Mallioikeus on teollisen muotoilun keskeisin oikeudellinen suojakeino. Muotoilu suojataan rekisteröimällä malli, jolloin mallioikeuden hakija saa itselleen yksinoikeuden luomiinsa ulkomuotoihin (esim. ruukun tai tuotepakkauksen muoto).
Laaja sopimusvapaus
Lähtökohtaisesti osapuolilla on laaja vapaus sopia juuri heille sopivista lisenssin ehdoista. Kilpailuoikeudellisista syistä lisenssisopimuksen osapuolet eivät kuitenkaan saa keskenään sopia esimerkiksi hinnoista, jotka lisenssinsaaja saa veloittaa asiakkailtaan.
Huomioi suoja-ajat
Aineettomien oikeuksien suoja-aika on määritelty lainsäädännössä. Suoja lakkaa siis viimeistään tämän määräajan päättyessä. Esimerkiksi patentti voi pääsääntöisesti olla voimassa enintään 20 vuotta, minkä jälkeen patentoitu menetelmä on kaikkien käytössä ilman lisenssiäkin. Siten lisenssisopimuksen voimassaolo on syytä sopia korkeintaan laissa säädetyn suoja-ajan mittaiseksi.
Kirjallinen lisenssisopimus mahdollistaa lisenssin rekisteröinnin
Lisenssisopimus on syytä tehdä kirjallisesti jo sen sisältämien yksityiskohtaisten ehtojen vuoksi. Näin osapuolet todennäköisimmin ymmärtävät sopimusehdot samoin ja heillä on myös keino jälkikäteen tarkistaa, mitä sopimuksessa on sovittu.
Kirjallisen lisenssisopimuksen etuna on myös mahdollisuus oikeuden rekisteröintiin. Mikäli lisenssisopimuksen kohteena on rekisteröity immateriaalioikeus, voidaan myös siihen annettavasta lisenssistä tehdä pyynnöstä merkintä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään rekisteriin. Rekisteröinti ei ole välttämätön, mutta voi parantaa lisenssinsaajan asemaa rekisteröimättömiin tai myöhemmin rekisteröitäviin oikeuksiin nähden.
Lisenssisopimuksen malli, joka muuntuu juuri sinun tarpeisiisi
Lisenssisopimuksen ehdot voivat vaihdella osapuolten tarkoituksen ja lisensoitavan oikeuden mukaan. Docuen lisenssisopimuksen malli sisältää juristien laatimat tekstisisällöt kymmeniin eri tilanteisiin ja opastaa sinua askel askeleelta sopimuksen eri kohdissa.
Kysymyksessä ei ole siis yksittäinen lisenssisopimuksen pohja, vaan yhdistelmä kymmeniä eri pohjia.
Ohjelmistolisenssiä koskeva erityissääntely
Suomessa ohjelmistot saavat lain mukaan tekijänoikeussuojaa. Ohjelmistolisenssiä (“softalisenssi”) tehtäessä sopimusvapaus on kuitenkin hieman muita lisenssisopimuksia rajoitetumpi.
Lisenssisopimuksella ei voi rajoittaa lisenssinsaajan oikeutta valmistaa ohjelmasta varmuuskappale, jos se on tarpeen ohjelman käytön kannalta. Lisenssinsaajalla on myös oikeus tarkastella, tutkia tai kokeilla tietokoneohjelman toimintaa niiden ideoitten ja periaatteiden selvittämiseksi, jotka ovat ohjelman osan perustana, jos hän tekee sen ohjelman tietokoneen muistiin lukemisen tai ohjelman näyttämisen, ajamisen, siirtämisen tai tallentamisen yhteydessä. Näitä oikeuksia rajoittava sopimusehto on lain mukaan tehoton. Ohjelmistojen osalta voidaan sopia esimerkiksi, että niiden käyttöä koskevat rajoitukset eivät rajoita käyttöoikeutta enemmän kuin pakottava lainsäädäntö sallii.
Tekijänoikeuslaissa on myös ohjelman dekompilointia (tällä tarkoitetaan ohjelman ”avaamista” sen koodin kääntämiseksi tai muuntamiseksi lähdekieliseen muotoon) koskeva rajoitussäännös. Dekompilointi on sallittua, mikäli sen tarkoituksena on hankkia tarvittavia tietoja ohjelman yhteensopivuudesta. Sopimuksella ei voi rajoittaa käyttäjän oikeutta tehdä tällaisia toimenpiteitä lain edellyttämällä tavalla.
Tags: lisenssisopimus malli, lisenssisopimus pohja, lisenssisopimus, lisenssisopimukset, aineettomat oikeudet, IP-oikeudet, IPR, immateriaalioikeus
