Toimitusjohtajan vastuu osakeyhtiössä – sanktiot voivat olla ankarat

TIIVISTELMÄ: toimitusjohtajan vastuu osakeyhtiössä

• Vahingonkorvausvastuu: toimitusjohtaja voi olla korvausvastuussa vahingosta, jonka hän on aiheuttanut rikkomalla a) osakeyhtiölain mukaista huolellisuusvelvoitettaan; b) osakeyhtiölain muuta säännöstä; tai c) yhtiöjärjestyksen määräystä. Korvausvastuun syntyminen edellyttää tahallisuutta tai huolimattomuutta.

• Korvauskanteen nostaminen: yhtiön nimissä ajettavasta korvauskanteesta päättää lähtökohtaisesti hallitus. Kanne on nostettava viiden vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana kanteen perusteena oleva toimi tai laiminlyönti tapahtui.

• Rikosoikeudellinen vastuu: vakavissa tapauksissa toimitusjohtaja voi olla rikosoikeudellisessa vastuussa toimistaan. Rikosoikeudellinen vastuu konkretisoituu useimmiten konkurssin yhteydessä yhtiön johdon syyllistyessä velkojien etua loukkaaviin toimiin.

• Päätöksenteon dokumentointi: hallituksen kokoukseen osallistuvalla toimitusjohtajalla on oikeus kirjauttaa eriävä mielipiteensä haitalliseksi katsomastaan päätöksestä hallituksen kokouspöytäkirjaan. Näin toimitusjohtaja voi monesti välttää vahingonkorvausvastuunsa. Yleisemminkin johdon kannattaa dokumentoida päätöksensä huolellisesti osoittaakseen harkintansa. → Laadi juristien suunnittelemiin mallisisältöihin perustuva hallituksen kokouspöytäkirja.

1) TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET JA LAKISÄÄTEISET TEHTÄVÄT

1.1 Toimitusjohtajan vastuut ja velvollisuudet määritellään pääpiirteissään osakeyhtiölaissa – vastaa yhtiön päivittäisestä toiminnasta

Osakeyhtiölain mukaan toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Tähän vastuuseen viitataan toimitusjohtajan yleistoimivaltana, jonka sisältöä on mahdotonta määritellä tyhjentävästi. Tavallisesti siihen lukeutuvat ainakin myynnin toiminnot, henkilöstöhallinto, neuvottelut yhteistyökumppanien kanssa ja yleinen “operatiivinen” johtaminen. Epätavallisiin ja laajakantoisiin sopimuksiin ja muihin toimiin toimitusjohtaja tarvitsee kuitenkin hallituksen valtuutuksen.

Juoksevan hallinnon ohella toimitusjohtajalle kuuluu myös eräitä muita lakisääteisiä tehtäviä. Toimitusjohtaja vastaa esimerkiksi kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon järjestämisestä luotettavalla tavalla. Toimitusjohtajan ei siis tarvitse lain mukaan henkilökohtaisesti hoitaa yhtiön kirjanpitoa ja varainhoitoa, mutta jos nämä tehtävät delegoidaan, toimitusjohtajan on varmistettava, että tehtävät siirretään tahoille, joilla on asianmukaiset edellytykset tehtävien hoitamiseen.

Hallituksen riittävä tiedonsaanti on pyritty turvaamaan toimitusjohtajan raportoimisvelvollisuudella – toimitusjohtajallahan on asemansa puolesta usein paras tietämys yhtiön asioista. Osakeyhtiölaki velvoittaa toimitusjohtajan antamaan hallitukselle ja sen jäsenelle kaikki sellaiset tiedot, jotka ovat hallituksen tehtävien hoitamiseksi tarpeellisia.

1.2 Vastuita ja velvollisuuksia saatetaan täsmentää toimitusjohtajasopimuksella

Vaikka toimitusjohtajan asemasta ja tehtävistä säädetäänkin pääpiirteissään osakeyhtiölaissa, voidaan lainmukaisia vastuita ja toimintatapoja kuitenkin täydentää ja tarkentaa niin sanotussa toimitusjohtajasopimuksessa (kutsutaan myös toimisopimukseksi). Sopimuksen avulla voidaan luoda molemminpuolista sopimusoikeudellista turvaa siitä, mitä toimisuhteessa saa ja pitää tehdä. Usein sopimuksen laatiminen onkin suositeltavaa niin toimitusjohtajan kuin yhtiön etujen kannalta.

Docuen palvelusta löydät älykkään asiakirjamallin toimitusjohtajasopimuksen laatimiseksi. Malliehtojen avulla voit varautua kaikkiin tyypillisimpiin tilanteisiin, ja sopimuksen sisältö muuntuu helposti tarpeittesi mukaan. Tutustu sopimusmalliimme tarkemmin täällä:

• Toimitusjohtajasopimus

2) TOIMITUSJOHTAJAN VAHINGONKORVAUSVASTUU OSAKEYHTIÖSSÄ

2.1 Vahingonkorvausvastuu voi syntyä, jos toimitusjohtaja menettelee osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti

Osakeyhtiölakiin sisältyy säännöt toimitusjohtajan yhtiöoikeudellisesta vahingonkorvausvastuusta. Toimitusjohtaja voi joutua vastuuseen vahingosta, jonka hän on tehtävässään aiheuttanut rikkomalla:

1. osakeyhtiön lain mukaista huolellisuusvelvoitetta; taikka

2. osakeyhtiölain muuta säännöstä tai yhtiöjärjestyksen määräystä.

1) Vastuu huolellisuusvelvoitteen rikkomisesta

Toimitusjohtajan vastuu osakeyhtiössä on laaja: johdon jäsenenä hänen on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Tästä velvollisuudesta säädetään osakeyhtiölaissa, ja sitä nimitetään yleisesti johdon huolellisuusvelvoitteeksi. Jos toimitusjohtaja toimii tehtävissään huolellisuusvelvoitteensa vastaisesti ja aiheuttaa näin vahinkoa yhtiölle, hän on velvollinen korvaamaan näin aiheuttamansa vahingon. Rikkomuksen tulee olla tahallinen tai huolimaton, jotta toimitusjohtaja voidaan tuomita korvausvastuuseen. Käytännössä huolimattomuus tarkoittaa toimia – tai toimimattomuutta – ilman vaihtoehtoisten toimintamallien asianmukaista selvitystä ja arviointia.

2) Vastuu osakeyhtiölain muun säännöksen tai yhtiöjärjestyksen rikkomisesta

Toimitusjohtaja voi lisäksi joutua korvausvastuuseen vahingosta, joka on aiheutettu toimimalla vastoin osakeyhtiölain muuta säännöstä taikka yhtiöjärjestyksen määräystä. Toimitusjohtajan vastuu näin syntyneestä vahingosta ei rajoitu ainoastaan yhtiötä kohtaan (kuten huolellisuusvelvoitteen osalta), vaan hän vastaa myös osakkeenomistajalle ja muulle henkilölle aiheuttamastaan vahingosta. Vahingonkorvausvastuun syntymisen edellytyksenä on kuitenkin toimitusjohtajan tahallisuus tai huolimattomuus.

2.2 Kenellä on näyttötaakka, että on menetelty väärin?

1) Tarkkarajaisen osakeyhtiölain säännöksen tai yhtiöjärjestyksen määräyksen rikkominen

Osakeyhtiölaissa säädetään toimitusjohtajaa koskevasta tuottamusolettamasta. Laissa lähdetään siitä, että toimitusjohtajan katsotaan oletusarvoisesti menetelleen huolimattomasti, jos vahinko on aiheutettu:

a) rikkomalla osakeyhtiölakia (pl. yleiset periaatteet, ks. seuraava kohta);
b) rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä; tai
c) toimella, joka on tehty yhtiön lähipiiriin kuuluvan hyväksi.

Vastuusta vapautuakseen toimitusjohtajan on pystyttävä itse osoittamaan, että hän on menetellyt huolellisesti. Näyttötaakka huolellisuudesta on siis hänellä itsellään.

2) Osakeyhtiölain yleisten periaatteiden (esimerkiksi em. huolellisuusvelvoite) rikkominen

Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla “vain” osakeyhtiölain yleisiä periaatteita (esim. johdon huolellisuusvelvoitetta tai osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta) määräytyy todistustaakka vahingonkorvausoikeudellisten ”perussääntöjen” mukaan. Todistustaakka on siis vahingonkorvausta vaativalla; hänen on näytettävä, että vahinko on johtunut toimitusjohtajan huolimattomasta menettelystä.

Vahingonkorvausta vaativalla on todistustaakka myös aina silloin, jos hän väittää toimitusjohtajan menettelyn olleen tahallista. Hänen on siis osoitettava tahallisuuden olemassaolo – olipa kysymyksessä sitten yhdenvertaisuusperiaatteen tai yhtiöjärjestysmääräyksen rikkominen taikka lähipiirin hyväksi tehty toimi.

2.3 Toimitusjohtajan vastuu osakeyhtiössä on useimmin hallituksen jäsentä laajempi

Toimitusjohtajan vahingonkorvausvastuuta arvioidaan samoilla perusteilla kuin yhtiön hallituksen jäsenten. Käytännössä toimitusjohtajan vastuu tekemistään päätöksistä ja laiminlyönneistä muodostuu usein kuitenkin laajemmaksi kuin hallituksen jäsenen. Tätä voidaan perustella toimitusjohtajan asemalla: hänellä on tyypillisesti paras ja kokonaisvaltaisin tietämys yhtiön asioista, kun taas yksittäisellä hallituksen jäsenellä on monesti tietoa vain yhtiön päälinjoista. Yhtiön koolla ja toimialalla on arvioinnissa toki huomattava merkitys.

2.4 Räikeät rikkomukset voivat johtaa jopa rikosoikeudelliseen vastuuseen

Äärimmäisissä tapauksissa toimitusjohtajan vastuu ei välttämättä rajoitu vain vahingonkorvaukseen – myös rikosoikeudellinen vastuu saattaa konkretisoitua. Toimitusjohtaja saattaa esimerkiksi syyllistyä rikosoikeudellisesti rangaistavaan luottamusaseman väärinkäyttämiseen, jos hän ylittää toimivaltansa rajat.

2.5 Erityistilanne: toimitusjohtajan vastuu konkurssissa – velkojien etu keskeisessä asemassa

Vahingonkorvausvastuu

Käytännössä merkittävä osa osakeyhtiölakiin perustuvista vahingonkorvausvaateista toteutetaan konkurssien yhteydessä. Korvausvastuun edellytykset ovat samat, olipa kysymys konkurssitilanteesta tai ei. Vastuun perusteena olevan vahingon on siis tullut aiheutua osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkomisesta. Yrityksen varallisuusaseman heikkeneminen ja maksukyvyn menettäminen eivät siten itsessään merkitse korvauskelpoisen vahingon syntymistä – liiketoiminnan harjoittamiseen liittyy luonnollisena osana taloudellinen riskin ottaminen.

Yhtiön ajautuessa konkurssiin päätösvalta korvauskanteen nostamiseen yhtiölle aiheutuneesta vahingosta siirtyy hallitukselta konkurssihallinnolle. Konkurssipesän asiavaltuus ei kuitenkaan ole täysin ehdoton; velallisyhtiöllä on nimittäin oikeus nostaa kanne konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta, jos konkurssipesä on siitä kieltäytynyt. Velallisyhtiö voi siten tarvittaessa nostaa vahingonkorvauskanteen toimitusjohtajaa vastaan, jos pesä ei siihen ryhdy.

Rikosvastuu

Myös rikosoikeudellinen vastuu konkretisoituu tavallisimmin silloin, kun yhtiö ei selviä velvoitteistaan velkojiaan kohtaan ja maksukyvyttömyysmenettely joudutaan aloittamaan.

Kuten edellä, konkurssiin ajautuminen ei ole itsessään rikosoikeudellisesti rangaistavaa. Konkurssikypsissä yrityksissä saatetaan kuitenkin syyllistyä velkojien asemaa heikentäviin järjestelyihin. Tällaiset järjestelyt saattavat tulla arvioitaviksi velallisen rikoksina, kuten:

• velallisen epärehellisyytenä (esim. jos toimitusjohtaja salaa konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta);

• velkojien suosintana (esim. jos jonkun velkojan saatava maksetaan epätavallisella maksuvälineellä tai ennenaikaisesti); taikka

• velallisen petoksena (esim. jos ilmoitetaan perusteeton velka).

3) MITEN VAHINGONKORVAUSKANTEEN VOI NOSTAA YHTIÖN PUOLESTA?

3.1 Hallitus päättää tavallisesti korvauskanteen ajamisesta yhtiön nimissä – otathan kuitenkin esteellisyyssäännöt huomioon

Korvauskanteen nostamisesta ja ajamisesta yhtiön nimissä päättää pääsääntöisesti hallitus. Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että tämä oikeus kuuluu yksinomaisesti yhtiökokoukselle. Yhtiökokouksella on lisäksi aina hallituksen kanssa rinnakkainen oikeus päätöksen tekemiseen; yhtiökokous saa siten päättää kanteen ajamisesta, vaikka yhtiöjärjestykseen ei olisikaan otettu asiasta määräystä.

Kanteesta päätettäessä hallituksen kokouksessa on syytä kiinnittää huomiota hallituksen jäsenten mahdolliseen esteellisyyteen. Hallituksen riippumattomuus voi nimittäin vaarantua, vaikka päätöksenteon kohteena olisi toimitusjohtajan aiheuttama vahinko; hallitushan on saattanut myötävaikuttaa vahingon syntymiseen laiminlyömällä valvontavelvollisuutensa. Tällaisissa tilanteissa hallituksen jäsenen tulee jäävätä itsensä kanneasian käsittelystä.

3.2 Korvauskanne on nostettava viiden vuoden määräajassa

Osakeyhtiölain mukainen vahingonkorvauskanne toimitusjohtajaa vastaan tulee nostaa viiden vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana vahingonkorvausvelvollisuuden aiheuttavaan toimeen ryhdyttiin tai jonka aikana päätös tehtiin. Määräaika on sama siitä riippumatta, kuka kanteen nostaa.

4) TOIMITUSJOHTAJA, NÄIN VÄLTÄT MONET SUDENKUOPAT

4.1 Milloin vastuu voi konkretisoitua? – Esimerkkejä

Toimitusjohtajan vastuu saattaa konkretisoitua hyvin monenlaisten päätösten tai laiminlyöntien seurauksena. Oikeus vahingonkorvaukseen voi syntyä esimerkiksi, jos toimitusjohtaja on:

• rikkonut esteellisyyssäännöksiä (esim. järjestänyt yhtiön ja itsensä välisen merkittävän kaupan);

• laiminlyönyt varainhoidon tai kirjanpidon asianmukaisen järjestämisen;

• tehnyt osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta loukkaavan päätöksen;

• jättänyt yhtiön veroilmoituksen myöhässä;

• jakanut yhtiön varoja laittomasti (esim. lahjoituksilla tai lahjanluonteisilla kaupoilla); tai

• päättänyt hallituksen toimivaltaan kuuluvasta asiasta ilman asianmukaista valtuutusta.

4.2 Kirjaa eriävä mielipiteesi hallituksen pöytäkirjaan

Toimitusjohtajalla on lähtökohtaisesti läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa (usein toimitusjohtaja myös käyttää tätä oikeuttaan). Tämän takia toimitusjohtajalle on uskottu hallituksen jäseniä vastaava oikeus eriävän mielipiteen jättämiseen. Toimitusjohtaja voi siten saada eriävän mielipiteensä merkityksi hallituksen kokouksen pöytäkirjaan tilanteessa, jossa hän katsoo, että hallitus on tekemässä lainvastaista päätöstä. Suositeltavaa on, että toimitusjohtaja turvautuisi oikeuteensa, koska sillä voi merkitystä hänen mahdollista korvausvastuutaan arvioitaessa. Myös rikosvastuun kohdentumisen kannalta on tärkeä pystyä paikantamaan, ketkä ovat tehneet lainvastaiseksi osoittautuneen päätöksen.

Yleisemminkin kaikki suuret päätökset kannattaa dokumentoida huolellisesti, tehtiinpä päätös hallituksessa tai esimerkiksi johtoryhmässä. Hallituksen kokouksista tulee laatia pöytäkirjat jo lain mukaan. Huolellisesti tehdyillä päätöskirjauksilla on myös todistusarvoa sen puolesta, että johto on asianmukaisesti harkinnut päätöksiään ja pohtinut vaihtoehtoja.

Docuen palvelusta löydät älykkään Hallituksen kokouspöytäkirja -mallin, jonka avulla voit vaivattomasti dokumentoida johdon tekemät päätökset harkintoineen ja eriävine mielipiteineen. Malli sisältää juristien laatimat vakiosisällöt kymmeniin eri päätöksentekotilanteisiin. Hallituksen ilman kokousta tekemät päätökset (esim. puhelimitse) pystyt puolestaan dokumentoimaan Hallituksen päätös kokousta pitämättä -asiakirjamallilla.

Tutustu myös muihin Docuen pöytäkirjoihin:

• Yhtiökokouspöytäkirja (varsinainen yhtiökokous)

• Ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja, malli

Tags: toimitusjohtajan velvollisuudet, toimitusjohtajan vastuut ja velvollisuudet, toimitusjohtajan vastuu osakeyhtiössä, toimitusjohtajan vastuu konkurssissa, osakeyhtiölaki toimitusjohtajan vastuu, tuottamusolettama