Aluksi: Periaatteet täydentävät tarkkarajaisia sääntöjä
Sopimusoikeuden yleiset periaatteet soveltuvat kaikkiin sopimuksiin, olipa kysymyksessä kauppa, työsopimus tai osakassopimus. Periaatteet ovat luonteeltaan lakeihin kirjattuja sääntöjä väljempiä. Niiden tehtävä on tarkkojen rajojen sijaan ohjata sopimusten tulkintaa – erityisesti tilanteissa, joihin ei sovellu mikään tarkka lain säännös.
Periaatteet ovat vakiintuneet oikeuskäytännössä (=tuomioistuimissa), mutta monet niistä on kirjattu myös lakiin.
Sopimusoikeuden yleisten periaatteiden lisäksi eri oikeudenaloilla on myös omia periaatteita; esimerkiksi työntekijän suojelun periaate on keskeinen periaate työoikeudessa.
Oikeusperiaatteiden painoarvo määräytyy tapauskohtaisesti eri tilanteissa. Samaan tilanteeseen saattaa soveltua monia ja jopa keskenään ristiriitaisia periaatteita, jolloin periaatteita on punnittava suhteessa toisiinsa.
1. Sopimusvapaus & sopimusten sitovuus
Lähtökohtaisesti osapuolet ovat pakottavien lain säännösten rajoissa vapaita tekemään haluamansa sisältöisiä sopimuksia. Sopimusvapauden periaate sisältää useita osa-alueita. Pääasiassa se kuitenkin tarkoittaa, että yksittäinen osapuoli on vapaa päättämään, missä muodossa, millä ehdoin ja kenen kanssa se tekee sopimuksia.
Sopimusvapauteen liittyy keskeisesti se, että sopimukset sitovat osapuolia. Sopimusten yksipuolinen muuttaminen tai peruuttaminen ei ole siis mahdollista, elleivät osapuolet ole tästä nimenomaisesti sopineet. Toisinaan sopimus saatetaan poikkeuksellisesti katsoa sitomattomaksi – joko osittain tai kokonaan. Tällöin perusteena voi olla esimerkiksi sopimuksen räikeä kohtuuttomuus (ks. seuraava kohta).
2. Kohtuusperiaate
Sopimusehto ei sido, ellei se ole kohtuullinen. Esimerkiksi törkeän alihintainen vastike tietystä omaisuudesta tai suorituksesta ei ole yleensä kohtuullinen. Myös vain toista sopijapuolta suosivat ehdot saattavat olla kohtuuttomia – esimerkiksi tavattoman pitkä irtisanomisaika, joka soveltuu vain toiseen osapuoleen.
Konkreettisen ilmauksen kohtuusperiaate on saanut oikeustoimilaissa, jossa säädetään kohtuuttomien sopimusehtojen sovittelusta. Kohtuuttomat sopimusehdot saatetaan jättää jopa kokonaan huomiotta.
3. Lojaliteettiperiaate
Lojaliteettiperiaatteen mukaan sopijaosapuolen tulee tietyssä määrin huomioida myös vastapuolen etu. Lojaliteettiperiaatteen käytännön ilmentymiä voivat olla esimerkiksi tiedonantovelvollisuus sopimussuhteeseen vaikuttavista seikoista sekä sopimuksen toteuttamiseen liittyvien toimien toteuttaminen, esimerkiksi sopimukseen kuuluvan suorituksen vastaanottaminen. Lojaliteettiperiaatteen merkitys ja tarkka sisältö määrittyvät kuitenkin kussakin yksittäistapauksessa erikseen.
4. Heikomman osapuolen suoja
Sopimussuhteen kuuluu olla luonteeltaan vastavuoroinen, ei alisteinen tai pakkoon perustuva. Näin ollen esimerkiksi osapuolten kokemuksen, taloudellisen aseman tai ammattietietojen aiheuttamaa epätasavertaisuutta pyritään pienentämään. Perinteisesti ajatellaan, että esimerkiksi kuluttajat ja vuokralaiset ovat sopimussuhteiden heikompia osapuolia ja siten erityisen suojan tarpeessa.
Kuluttajia suojataan kuluttajansuojalaissa, vuokralaisia asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa. Lisäksi oikeustoimilaissa säädetään yleisluontoisesti, että sopimus on pätemätön, mikäli se on saatu aikaan käyttämällä hyväksi toisen osapuolen pulaa, ymmärtämättömyyttä, “kevytmielisyyttä” tai riippuvaista asemaa.
5. Vilpittömän mielen suoja
Yleensä vilpittömällä mielellä tarkoitetaan, ettei sopijaosapuoli tiennyt eikä sen pitänytkään tietää tietyn seikan olemassaolosta. Arvioitavaksi tulee siten paitsi se, mitä osapuoli tosiasiassa tiesi myös se, mistä seikoista huolellisesti harkitsevan osapuolen olisi pitänyt olla tietoinen.
Yleensä esimerkiksi julkisissa rekistereissä olevan tai muuten helposti tarkistettavan tiedon voidaan olettaa olevan osapuolen tiedossa. Esimerkiksi auton kaupan osalta on katsottu, että ostajan pitäisi olla tietoinen seikoista, jotka selviävät myytävän auton rekisteriotetta tutkimalla.
Perusteltu vilpittömän mielen suoja ilmaistaan esimerkiksi oikeustoimilain valtuuttamista koskevissa säännöksissä. Niissä säädetään, että jos valtuutettu on tehnyt oikeustoimen toimivaltansa ylittäen kolmannen henkilön kanssa, ei tämä toimi sido valtuuttajaa, jos kolmas henkilö tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että valtuutettu ylitti toimivaltansa. Mikäli siis kolmas henkilö on ollut vilpittömässä mielessä, saa hän suojaa lain nojalla, kun oikeustoimi on pätevä.
Juristien laatimat malliehdot sopimuksiin
Docue tarjoaa malliehdot satoihin eri oikeustoimiin. Palvelu myös neuvoo sinua sopimustesi laatimisessa. Tutustu esimerkiksi seuraaviin suosittuihin asiakirjamalleihimme:
Tags: sopimusoikeuden yleiset periaatteet, sopimusvapaus, kohtuusperiaate, lojaliteettiperiaate, heikomman osapuolen suoja, vilpitön mieli, vilpittömän mielen suoja
Liittyvät artikkelit
Liittyvät asiakirjamallit
Tietoa Docuesta
Docueta käyttävät niin yhden henkilön toiminimet kuin pörssiyhtiötkin.
Valmis kokeilemaan?
Docuella jopa yli 1 000 euron arvoisten asiakirjojen laatiminen onnistuu 10 minuutissa.
