Prorogaatiosopimus määrittää, miten sopimusriidat ratkotaan

TIIVISTELMÄ: Prorogaatiosopimus & erimielisyyksien ratkaiseminen

• Missä ja miten riidat ratkaistaan: Lähtökohtaisesti sopijapuolet saavat vapaasti sopia heille sopivasta tavasta ratkaista tiettyyn sopimukseen tai sopimuksiin liittyvät erimielisyydet. Tällaisia riidanratkaisuehtoja nimitetään kokonaisuutena prorogaatiosopimukseksi (myös oikeuspaikkasopimus).

• Sopimukseton tila: Erimielisyyksien ratkaisemisesta ei ole pakko sopia ennakoivasti. Mikäli osapuolet eivät ole erikseen määrittäneet, miten heidän keskinäistä sopimustaan koskevat erimielisyydet ratkaistaan, tulevat lain oletussäännökset sovellettaviksi.

• Miksi sopia? a) Haluat varmistua, että oikeuspaikka on esim. kotikuntasi käräjäoikeus

  b) Haluat ratkoa mahdolliset riidat nopeasti ja luottamuksellisesti → aseta riidanratkaisutavaksi välitysmenettely (ts. välimiesmenettely)

• Valinnainen oikeuspaikka: Huomioi, että esimerkiksi kuluttajasopimusten osalta laissa on määritelty kaksi vaihtoehtoista tuomioistuinta riidanratkaisulle. Osapuolten valinnanvapaus ulottuu vain näihin vaihtoehtoihin.

• Ehdoton oikeuspaikka: Tiettyjä perhe- ja perintöoikeudellisia tilanteita koskee ehdoton oikeuspaikka, josta osapuolet eivät voi sopia toisin.

• Malliehdot: Docuen sopimusmallit sisältävät laadukkaat, juristien laatimat riidanratkaisuehdot satoihin eri tilanteisiin. Tutustu esimerkiksi kauppakirjoihimme ja toimeksiantosopimuksiimme.

Milloin erimielisyyksien ratkaisemisesta kannattaa sopia?

Yleensä erimielisyyksien ratkaisemisesta sovitaan ennakoivasti jo ennen kuin edes tiedetään, mistä mahdollisesti riidellään. Asiasta voidaan toki sopia vasta silloin, kun erimielisyys on jo syntynyt – jos päästään yksimielisyyteen.

Miksi riidanratkaisusta kannattaa sopia ennakoivasti?

Moni saattaa pohtia, miksi riitelystä pitäisi ennakoivasti sopia jo varsinaista sopimusta tehtäessä. Lähtökohtaisesti kukaan ei luonnollisesti halua riidellä. Jos erimielisyyksiä kuitenkin tulee, monet pattitilanteet voidaan välttää, jos askelmerkit erimielisyyksien ratkaisemiseksi on asetettu ennakkoon.

Riidanratkaisuehdot ovat yleisiä varsinkin taloudellisesti merkittävissä sopimuksissa. Harvemmin niiden olemassaoloa siis kyseenalaistetaan. Joku saattaa toki kyseenalaistaa, onko vaikkapa välitysmenettely oikea forum riidanratkaisuun (jos sopimuksen laatija on näin esittänyt). Riidat nähdään kuitenkin yleensä sen verran epätodennäköisinä, ettei fiksu osapuoli tee tällaisista kiistakysymystä.

Erimielisyydet kannattaa ensisijaisesti pyrkiä ratkaisemaan neuvotteluin tai sovittelumenettelyssä

Osapuolet voivat sopia, että erimielisyyksien ratkaisemisessa turvaudutaan ensisijaisesti neuvottelu- tai sovittelumenettelyyn. Yleensä kaikkien etu on, että ristiriidat ratkaistaan mahdollisimman ripeästi ja kevyin menettelyin.

Vapaamuotoisten neuvotteluiden etuina ovat joutuisuus sekä osapuolten mahdollisuus aktiivisesti vaikuttaa lopputulokseen. Neuvotteluita voidaan tarvittaessa täydentää tuomioistuinsovittelulla. Tällöin sovittelijana toimii tuomioistuimen tuomari, jonka tehtävänä on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu, jonka kumpikin osapuoli voi hyväksyä. Tuomioistuinsovittelu soveltuu laajasti erilaisiin riitatilanteisiin, mutta tuomioistuin tekee lopullisen päätöksen siitä, voidaanko asiaa sovitella.

Mikäli ratkaisua ei saada neuvotteluissa tai sovintomenettelyssä aikaan, tulee asia viime kädessä tuomioistuimen tai välitysoikeuden käsiteltäväksi.

Käräjäoikeus vai välitysmenettely – mikä sopii omaan tilanteeseeni?

Oikeuspaikka- eli prorogaatiosopimus ei ole läheskään aina erillinen sopimusasiakirja, vaan tyypillisesti oikeuspaikasta ja muista erimielisyyksien ratkaisemiseen liittyvistä ehdoista sovitaan varsinaisessa sopimuksessa (=sopimuksessa, josta myös mahdollinen riita syntyy). Sisällöltään riidanratkaisuehdot ovat varsin vakiomuotoisia – muotoiluihin ei yleensä tarvitse käyttää liiemmin aikaa.

Osapuolet voivat sopia, että riita ratkaistaan tietyssä käräjäoikeudessa, esimerkiksi Helsingin käräjäoikeudessa. Yleisen tuomioistuimen etuna ovat alhaiset kustannukset. Toisaalta prosessit kestävät yleensä pitkään. Erityistuomioistuinten, kuten työtuomioistuimen ja markkinaoikeuden, lailla määriteltyä toimivaltaa ei kuitenkaan voida sopimuksin sivuuttaa.

Välitysmenettely on puolestaan luottamuksellinen ja perinteistä tuomioistuinmenettelyä nopeampi tapa ratkaista riitoja, ja sitä käytetään vakiintuneesti liike-elämässä. Näin asia saadaan käsiteltyä ripeästi ja osapuolet saavat pidettyä salassa kaikki yritykseensä ja esimerkiksi tuotteidensa valmistukseen liittyvät tiedot.

Prorogaatiosopimus tulee laatia kirjallisesti ja yksityiskohtaisesti

Prorogaatiosopimuksen on oltava kirjallinen ja se on yksilöitävä koskemaan vain tiettyä riitakysymystä tai tietystä oikeussuhteesta aiheutuvia riitoja. Lisäksi valittu tai poissuljettava oikeuspaikka on yksilöitävä.

Esimerkiksi ehto siitä, että sopimusta koskevat riidat käsitellään kantajan määrittelemässä tuomioistuimessa, ei ole riittävällä tavalla yksityiskohtainen. Sen sijaan esimerkiksi ehto, jonka mukaan sopimusta koskevat riidat käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa, täyttää yksilöintivaatimuksen.

Osapuoli ei noudata riidanratkaisuehtoa – miten toimia?

Osapuolten välinen prorogaatiosopimus perustaa tietylle käräjäoikeudelle toimivallan käsitellä yksilöityä riita-asiaa tai vastaavasti poistaa toimivallan. Mikäli kuitenkin osapuoli jostain syystä nostaa kanteen sopimuksen vastaisesti jossain toisessa tuomioistuimessa ja vastaaja vastaa siihen, ottaa tuomioistuin jutun käsiteltäväkseen sopimuksesta huolimatta.

Vastaajan on siten ensi kertaa vastatessaan kanteeseen vedottava toimivaltaista tuomioistuinta koskevaan sopimukseen tai sopimusehtoon, jotta tuomioistuin voisi jättää asian tutkimatta. Kantajan suostumuksella tuomioistuin voi tällaisessa tapauksessa siirtää asian toimivaltaisen käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Lainsäädäntö sisältää oletussäännöt riita-asian oikeuspaikasta

Mikäli osapuolet eivät ole erikseen sopineet erimielisyyksien ratkaisemisesta, määräytyy toimivaltainen käräjäoikeus lain oletussäännösten perusteella.

Yleinen oikeuspaikka tarkoittaa tuomioistuinta, jossa riita normaalisti käsitellään, ja se on laissa määritelty erikseen yksityishenkilöiden ja oikeushenkilöiden osalta. Lähtökohtaisesti kanne yksityishenkilöä vastaan on nostettava käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiiriin hänen kotipaikkansa tai vakituinen asuinpaikkansa kuuluu. Vastaavasti kanne oikeushenkilöä eli esimerkiksi yritystä, säätiötä tai yhdistystä vastaan on nostettava käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä on sen kotipaikka tai jossa sen hallintoa pääasiallisesti hoidetaan.

Laissa määritellään myös tiettyjä tapauksia koskien valinnaisia oikeuspaikkoja. Kyse on tällöin niin sanotusti “kilpailevasta tuomioistuimesta”, eli toimivaltaisia tuomioistuimia ovat sekä yleisen että valinnaisen oikeuspaikkasäännöksen mukaiset käräjäoikeudet. Tällaiset valinnaista oikeuspaikkaa koskevat säännökset liittyvät esimerkiksi kuluttajia ja työntekijöitä koskeviin kanteisiin.

Ehdottomasta oikeuspaikasta ei voida poiketa sopimuksella

Lainsäädännössä on määritelty tiettyjä tilanteita, joissa osapuolet itse eivät voi vaikuttaa siihen, minkä alueen tuomioistuimessa riita ratkaistaan. Kyseessä on tällöin ehdoton oikeuspaikka, eikä prorogaatiosopimus ole näissä tilanteissa mahdollinen. Ehdoton oikeuspaikka liittyy tiettyihin perhe- ja perintöoikeutta koskeviin kysymyksiin. Lain mukaan esimerkiksi lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä lapsella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

Jos ehdotonta oikeuspaikkaa ei noudateta ja kanne nostetaan väärässä tuomioistuimessa, on tämän tuomioistuimen omasta aloitteestaan jätettävä asia tutkimatta. Tuomioistuin voi kuitenkin siirtää kanteen kantajan tai hakijan suostumuksella toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Miten sovin erimielisyyksien ratkaisemisesta luotettavasti?

Docuen palvelussa voit laatia sopimukset satoihin eri yritystoiminnan tilanteisiin. Kattavista, juristiemme laatimista mallisisällöistämme voit valita omaan tilanteeseesi sopivat – näihin kuuluvat myös oikeuspaikkaa ja riidanratkaisua koskevat ehdot. Tutustu esimerkiksi seuraaviin suosittuihin asiakirjamalleihimme:

• Osakkeiden kauppakirja (malli)

• Liiketoiminnan kauppakirja

• Toimeksiantosopimus

• Osakassopimus

• Alihankintasopimus

• Yhteistyösopimus

• Salassapitosopimus

Tags: erimielisyyksien ratkaiseminen, prorogaatiosopimus, oikeuspaikkasopimus, ehdoton oikeuspaikka, yleinen oikeuspaikka, valinnainen oikeuspaikka, toimivaltainen tuomioistuin