Konserniavustuksen antaminen – näin se onnistuu

TIIVISTELMÄ: näin konserniavustuksen antaminen onnistuu

1. Varmista konserniavustuksen hyväksyttävyys

   • Antamisen edellytykset: Konserniavustuksen eli konserniyhtiöiden välillä tapahtuvan vastikkeettoman siirron hyväksyttävyyttä arvioidaan laillisen varojenjaon periaatteiden ja vähemmistöosakkeenomistajien suojan valossa.

   • Liiketaloudellinen peruste: Laillinen varojenjako edellyttää liiketaloudellista perustetta. Liiketaloudellinen peruste tarkoittaa, että konserniavustus hyödyttää sekä antaja- että vastaanottajayhtiötä ja näiden osakkeenomistajia.

   • Arvioidaan tapauskohtaisesti: Konserniavustuksen hyväksyttävyys riippuu muun muassa vastaanottajayhtiön asemasta konsernirakenteessa. Emoyhtiöltä tytäryhtiölle annettu konserniavustus muistuttaa investointia. Tällainen konserniavustus voi olla hyväksyttävä, jos se parantaa tytäryhtiön edellytyksiä tuottaa voittoa, esimerkiksi jos tytäryhtiön liiketoiminta on tappiollista.

2. Päätä konserniavustuksen antamisesta

   • Päätöksenteko: Sekä antaja- että saajayhtiön on tehtävä hallitustasoinen päätös konserniavustuksen antamisesta ja vastaanottamisesta.

   • Päätöksen sisältö: Päätöksessä on täsmennettävä konserniavustuksen enimmäismäärä ja perustelut sen antamiselle.

   • Laadi hallituksen kokouspöytäkirja.

Konserniyhtiöitä verotetaan erikseen

Konsernin määritelmä: Konserni on kahdesta tai useammasta yhtiöstä muodostuva kokonaisuus, jossa yhdellä tai useammalla emoyhtiöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa tytäryhtiössä. Konsernirakenteita hyödynnetään esimerkiksi liiketoiminnan riskien hajauttamiseen ja kustannustehokkuuden parantamiseen.

Konsernitulosta ei veroteta erikseen: Pääsääntöisesti konsernin jokaisen yhtiön verotettava tulos lasketaan ja verotetaan erikseen. Itse konsernia ei yleensä veroteta erillisenä yksikkönä. Jos osa konserniyhtiöistä tuottaa voittoa ja osa tappiota, muodostuu konsernin verorasitus käytännössä voittoa tuottavien yhtiöiden tuloksesta. Konserniyhtiöiden välisellä tuloksentasauksella voidaan saada konserniverotus vastaamaan konsernin kokonaistulosta, joka huomioi myös tappiota tuottavat yhtiöt. Tulojen tasaaminen pienentää tällöin konsernin maksamaa veroa.

Konserniavustuksen tavoitteena verosäästö

Konserniyhtiöiden välinen siirto: Konserniavustus on tyypillisesti vastikkeeton siirto, jolla siirretään verotettavaa tuloa konserniyhtiöltä toiselle. Konserniavustusta voidaan antaa emoyhtiöltä tytäryhtiölle, tytäryhtiöltä emoyhtiölle tai tytäryhtiöltä tytäryhtiölle. Verotukseen keskittyvässä konserniavustuslaissa tytäryhtiöllä tarkoitetaan yhtiötä, jonka osakepääomasta tai osakkeista toinen kotimainen yhtiö omistaa vähintään yhdeksän kymmenesosaa.

Yhtiöoikeudellinen näkökulma: Konserniavustus on pääasiassa vero-oikeudellinen käsite. Konserniavustusta sääntelee verotukseen keskittyvä konserniavustuslaki, eikä sitä ole nimenomaisesti säännelty osakeyhtiölaissa. Kuitenkin verolainsäädännön lisäksi osakeyhtiönlain yleiset voitonjakoa koskevat periaatteet ja osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimus rajoittavat konserniavustuksen käyttöä.

Konserniavustus ei saa loukata vähemmistöosakkeenomistajia

Varmista osakkeenomistajien yhdenvertaisuus: Konserniavustuksen antaminen ei saa loukata vähemmistöosakkeenomistajia. Jos antajayhtiössä on vähemmistöosakkeenomistajia, voi konserniavustuksen antaminen olla ongelmallista. Tämä johtuu siitä, että konserniavustuksen antaminen vähentää yhtiön jakokelpoisia varoja ja siten myös jaettavan vähemmistöosingon määrää. Vähemmistöosinko tarkoittaa osinkoa, jota osakkeenomistajat, jotka omistavat vähintään 10 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista, voivat tietyin edellytyksin vaatia jaettavaksi varsinaisessa yhtiökokouksessa. Vähemmistöosingon määrä on vähintään puolet tilikauden voitosta.

Kompensaatio tai vähemmistön hyväksyntä: Konserniavustuksen antamisesta johtuvaa jaettavien osinkojen määrän pienentymistä voi osakkeenomistajien yhdenvertaisuuden näkökulmasta olla tarpeen kompensoida vähemmistöosakkeenomistajille esimerkiksi suunnatulla osingonjaolla. Vähemmistö voi myös antaa hyväksyntänsä konserniavustuksen antamiselle.

Konserniavustuksen antamiseen on oltava liiketaloudellinen syy

Liiketaloudellinen peruste: Konserniavustuksen antamisen on yhtiöoikeudellisesta näkökulmasta katsottu edellyttävän laillisen varojenjaon edellytysten täyttymistä. Laillinen varojenjako edellyttää liiketaloudellista perustetta. Perusteen täyttymistä arvioidaan erikseen kussakin yksittäistapauksessa. Liiketaloudellinen peruste edellyttää, että konserniavustuksen antamisen on oltava hyödyllistä sekä sen antaneelle että vastaanottavalle yhtiölle.

Esimerkkejä – milloin liiketaloudellinen peruste täyttyy?

• Voitontuottaminen emoyhtiölle: Jos kyseessä on emoyhtiön täysin omistamalleen tytäryhtiölle antama konserniavustus, ja tytäryhtiötä hyödynnetään voiton tuottamiseksi emoyhtiölle, voi olla liiketaloudellisesti perusteltua antaa tytäryhtiön liikevaihtoa olennaisesti kasvattavaa konserniavustusta. Erityisesti näin on, mikäli konsernin verorasitus pienenee konserniavustuksen johdosta. Veroedun saaminen edellyttää käytännössä, että tytäryhtiön toiminta on tappiollista.

• Ei todellista tarvetta: Liiketaloudellinen peruste ei sen sijaan välttämättä täyty, jos emoyhtiö antaa konserniavustusta tytäryhtiölle, jonka toiminta on voitollista. Tällöin konsernin verorasituskaan ei pienene.

• Toiminnalla ei jatkamisedellytyksiä: Liiketaloudellinen peruste ei välttämättä täyty emoyhtiön antaessa konserniavustusta tytäryhtiölle, jonka toiminnalla ei ole jatkamisedellytyksiä. Näin on varsinkin jos avustus ei riitä tytäryhtiön toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.

• Jakokelpoisten varojen rajoissa: Jos suunta on päinvastainen, ja tytäryhtiö antaa konserniavustusta emoyhtiölleen, konserniavustuksen antaminen muistuttaa osingonjakoa eli voitto-osuuden jakamista. Varojen siirto voidaan lähtökohtaisesti katsoa varojenjaon näkökulmasta hyväksyttäväksi jos se tapahtuu yhtiön jakokelpoisen vapaan oman pääoman puitteissa.

Perusteen puuttumisen seuraukset: Jos liiketaloudellista perustetta konserniavustuksen antamiseen ei ole, voidaan konserniavustuksen antaminen katsoa laittomaksi varojenjaoksi. Laittoman varojenjaon seurauksena voi olla velvollisuus palauttaa varat, velvollisuus korvata syntyneet vahingot tai jopa rikosoikeudellinen rangaistus osakeyhtiörikoksesta.

Konserniavustuksen antamisesta päätetään hallituksessa

Päätetään hallituksessa: Konserniavustusta antavan yhtiön hallitus tekee konserniavustuksen antamista koskevan päätöksen. Vastaavasti konserniavustusta vastaanottavan yhtiön hallitus tekee avustuksen vastaanottamista koskevan päätöksen.

Päätös tehtävä tilikauden aikana: Konserniavustuspäätös on tehtävä sen tilikauden aikana, jonka verotettavaan tulokseen avustuksella pyritään vaikuttamaan. Päätös on tehtävä käytännössä ennen kuin tilinpäätös on laadittu. Tällöin konserniavustuksen täsmällinen määrä ei vielä ole selvillä, jolloin hallituksen päätöksessä ilmoitetaan käytännössä avustuksen enimmäismäärä.

Liiketaloudelliset syyt perusteltava: Konserniavustuksen antamisen hyväksyttävyys – käytännössä liiketaloudellisen perusteen olemassaolo ja osakkeenomistajien yhdenvertaisuuden toteutuminen – on perusteltava päätöksen yhteydessä. Näin voidaan jälkeenpäin varmistaa, että konserniavustuksen antamiseen on ollut osakeyhtiölain näkökulmasta hyväksyttävä syy.

• Docuen hallituksen kokouspöytäkirjamalli sisältää mallikirjaukset konserniavustuksesta päättämiseen ja sen vastaanottamiseen. Laadi täällä: Hallituksen pöytäkirja – pohja.

Asiakirjamallit kaikkiin tilanteisiin: Docuen avulla laadit kaikki yrityshallintoon, työsuhteisiin ja asiakassuhteisiin liittyvät asiakirjat vaivattomasti ja budjettia kaatamatta. Meiltä saat käyttövalmiit sisällöt yritystoiminnan eri vaiheissa tarvittaviin asiakirjoihin, sähköisen allekirjoituksen ja tietoturvallisen tallennuksen. Tutustu esimerkiksi seuraaviin asiakkaidemme rakastamiin asiakirjoihin:

• Yhtiökokouspöytäkirja (varsinainen yhtiökokous)

• Ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja – malli

• Velkakirjamalli

• Salassapitosopimus – malli

Tags: konserniavustus, konserniavustuksen antaminen, konserniavustuspäätös, hallituksen päätös konserniavustuksesta, konserniavustus tytäryhtiölle, malli konserniavustukseen