Kilpailukielto yrityskaupassa – näin se toimii ja näin sitä rajoitetaan

TIIVISTELMÄ: kilpailukielto & yrityskauppa

• Yrityskaupan määritelmä: Yrityskaupalla tarkoitetaan tässä osakekauppaa tai liiketoimintakauppaa. Osakekaupassa myydään kokonainen yhtiö, liiketoimintakaupassa vain tietyt sopimukset tai omaisuuserät.

• Kiellon sisältö: Kilpailukiellossa henkilö tai yritys pidättäytyy harjoittamasta kilpailevaa toimintaa myymänsä liiketoiminnan toimialalla. Kielletyiksi toimenpiteiksi katsotaan yleensä kaikki suora ja epäsuora kilpailu, esim. työsuhteet, yrittäminen ja kilpailijan rahoittaminen.

• Kilpailukiellon rajoitukset: Kilpailukielto ei saa olla yleensä 2–3 vuotta pidempi, ja sen pitää olla sisällöllisesti ja maantieteellisesti tarkkaan rajattu. Tietynlaisissa yrityskaupoissa kilpailukielto ei ole lainkaan sallittu.

• Miten sovin kilpailukiellosta: Kilpailukiellosta kannattaa sopia kauppakirjassa osana muita yrityskaupan ehtoja.

  • Osakkeiden kauppakirjamalli

  • Liiketoiminnan kauppakirjamalli

Kiellettyä yleensä kaikenlainen kilpailu

Osana yrityskauppaa sovitaan monesti, ettei myyjä saa tiettynä aikana kaupan jälkeen harjoittaa kilpailevaa liiketoimintaa kaupan kohteen kanssa. Yleensä kilpailukieltoehdoissa kielletään kaikki suorat ja välilliset toimenpiteet kilpailevan liiketoiminnan hyväksi. Käytännössä kilpailua ovat seuraavat toimet, jos ne tapahtuvat kilpailevassa yrityksessä tai kilpailevan toiminnan tukemiseksi:

• työsuhde

• toimitusjohtajana toimiminen

• hallituksen jäsenenä toimiminen

• yrittäjyys toiminimen alla

• rahoittaminen (esim. kilpailevan yhtiön osakkeiden osto)

Välillistä mutta silti kiellettyä kilpailua voi olla esimerkiksi se, että kilpailevaa yhtiötä rahoitetaan holding-yhtiön kautta.

Motiivit kilpailukiellon takana

Tarkoituksena epäreilun kilpailun ehkäiseminen: Kilpailukiellolla ostaja suojaa investointiaan. Ilman kilpailukieltoa myyjä voisi välittömästi kaupan jälkeen perustaa kilpailevan yrityksen tai viedä osaamisensa jo olemassa olevalle kilpailijalle. Ei olisi ostajan intressien tai kohtuullisten odotusten mukaista, että markkinoilla kilpailisi yhtäkkiä toimija, jolla on valtava määrä taitotietoa kaupan kohteesta ja hyvä maine samalla toimialalla.

Kilpailukieltoa puoltavat seikat: Kilpailukieltojen sallittavuuden puolesta puhuu erityisesti sopimusvapaus. Kilpailukielto voi olla myös itsessään elinehto koko yrityskaupalle – ilman kilpailukieltoa ostajaehdokas saattaisi laskea kauppaan liittyvät riskit liian suuriksi ja koko kauppa jää tekemättä.

Seuraukset kilpailukiellon rikkomisesta

Kiinteä sopimussakko: Jos myyjä rikkoo hänelle asetettua kilpailukieltoa, tyypillinen seuraus on sopimussakon maksaminen ostajalle. Sopimussakko on yleensä kiinteä rahasumma, joka tulee maksettavaksi sopimusrikkomuksen laadusta ja laajuudesta riippumatta.

Sopimussakon merkitys: Sopimussakosta ei ole pakko sopia. Kilpailukielto on ilman sakkoakin lähtökohtaisesti pätevä, ja ostaja voi vaatia tuomioistuinta antamaan myyjälle ns. kieltotuomion, jos tämä rikkoo velvollisuuksiaan. Ilman sopimussakkoa kilpailukiellon rikkomisesta aiheutuneet vahingot pitää kuitenkin pystyä näyttämään toteen, jotta ostajalla olisi mahdollisuus vahingonkorvauksiin. Sopimussakon etu on se, että sakko tulee maksettavaksi lähtökohtaisesti kaikissa sopimusrikkomuksissa, olipa näyttöä vahingoista tai ei. Sakko sopii hyvin kilpailukiellon tehosteeksi ja perustellusta syystä, koska esimerkiksi kilpailijalle menetettyä liikevaihtoa on vaikea mitata saati näyttää toteen.

Sakon suuruus: Sopimussakon tulisi olla riittävän tuntuva, jotta se toimii pelotteena sopimusrikkomuksille. Toisaalta sen tulee olla samalla kohtuullinen – kohtuutonta sopimussakkoa voidaan tarvittaessa sovitella aina oikeudessa asti. Pk-yrityksissä kohtuullinen summa on yleensä joitain kymmeniä tai satoja tuhansia euroja.

Perusteettoman kilpailukiellon vaikutus

Seurauksena kiellon sitomattomuus: Jos kilpailukielto katsotaan perusteettomaksi, se ei sido velvoitteeseen sitoutunutta osapuolta eikä tuomioistuin anna mahdollisuutta panna sitä täytäntöön. Voi myös olla, että kielto katsotaan ainoastaan joiltain osin sitomattomaksi. Kielto voi olla esimerkiksi muutoin perusteltu ja täytäntöönpanokelpoinen, mutta kestoltaan liian pitkä.

Taustalla monopolien pelko: Kilpailukiellolle on yrityskaupassa monesti hyvät perusteet. Yhteiskunta haluaa kuitenkin suojata markkinoiden toimivuutta ja esimerkiksi asiakkaiden etua kieltämällä liialliset kilpailukiellot, jotka edesauttaisivat – ääritilanteessa – monopolien syntyä.

Kilpailukiellon edellytykset ja riittävä rajaaminen

Keskiössä kokonaisarviointi: Toisin kuin työsopimukseen perustuvassa kilpailukiellossa, yrityskaupoissa kilpailukiellolle ei aseteta laissa tarkkoja rajoja. Kiellon hyväksyttävyys perustetaan kokonaisarviointiin, johon vaikuttaa erityisesti kaupan kohteen taloudellinen luonne. Jos kilpailukielto katsotaan sallituksi, sen tulee lisäksi olla ajallisesti, sisällöllisesti, maantieteellisesti ja kieltoon sitoutuneiden toimijoiden kannalta kohtuullinen.

Perusteeton kilpailukielto: Kun yrityskaupassa luovutetaan vain aineellista omaisuutta tai immateriaalioikeuksia, kilpailukielto ei ole lähtökohtaisesti sallittu. Näin voi olla, jos yrittäjä myy esimerkiksi pelkän vanhan varastonsa ja yksittäisen tavaramerkin eteenpäin.

Kesto enintään kolme vuotta: Pääsääntö on, että kilpailukielto voi olla enintään kolmen vuoden mittainen. Tällöin edellytetään, että yrityskaupan mukana siirtyy niin taitotietoa, asiakkaita kuin yleistä tunnettuutta. Jos kaupan kohde sisältää vain osan näistä, on sopiva pituus yleensä 1–2 vuotta.

Kilpailukiellon alue: Maantieteellisesti kilpailukielto on lupa rajata koskemaan ainoastaan aluetta, jolla myyjä on ennen yrityskauppaa hankkinut tuotteilleen tai palveluilleen vakiintuneen aseman. Kilpailukiellon alue voi olla siis vaikkapa Suomi tai Hämeenlinna.

Suojattava liiketoiminnan muoto: Sisällöllisesti kilpailukielto voi koskea vain kaupan kohteena olevaa liiketoimintaa – ei tuotteita tai palveluita, jotka eivät kuulu myytävän yrityksen tai liiketoiminnan tarjontaan. Liiketoiminnan sisältö kannattaa määritellä riittävän tarkkarajaisesti kilpailukieltoehdoissa.

Miten sovin kilpailukiellosta?

Kilpailukiellosta kannattaa sopia kauppakirjassa, kuten muistakin yrityskaupan ehdoista. Sopivat mallisisällöt löydät kauppakirjamalleistamme:

• Osakkeiden kauppakirjamalli

• Liiketoiminnan kauppakirjamalli

Docuen palvelu sisältää yritysjuridiikan asiantuntijoiden laatimat mallisisällöt satoihin eri yrityskaupan tilanteisiin. Kilpailukielto on yksi kaupan osatekijöistä, jotka huomioidaan sisällöissä.

Tags: kilpailukielto yrityskauppa, yrityskauppa kilpailukielto