Suullinen sopimus on yleensä pätevä, mutta huomioi riskit

TIIVISTELMÄ

• Muotovapaus: Sopimuksen voi lähtökohtaisesti tehdä niin suullisesti kuin kirjallisesti. Tähän on toki poikkeuksia, kuten avioehdot ja kiinteistökaupat.

• Samat perussäännöt: Suullista sopimusta koskevat samat yleiset säännöt kuin kirjallistakin, joten esimerkiksi pakon käyttäminen tai tietojen pimittäminen sopimukseen pääsemiseksi ei ole sallittua. Suullinen sopimus myös irtisanotaan tai puretaan samoin kuin kirjallinen.

• Todisteluriskit: Osapuolet saattavat muistaa suullisen sopimuksen eri tavalla, joko tahallaan tai tahattomasti. Kirjallinen sopimus on vahva todiste sopimuksen sisällöstä.

Osapuolet saavat päättää itse muodon, jossa sopimus tehdään

Sopimuksia solmittaessa vallitsee lähtökohtaisesti muotovapaus, jonka mukaan sopimus voidaan laatia osapuolten haluamalla tavalla – käytännössä kirjallisesti tai suullisesti. Tästä poikkeuksena ovat tietyt sopimukset, jotka on niitä erikseen koskevien lakien mukaan tehtävä kirjallisessa muodossa, jotta ne olisivat päteviä. Kirjallisuusvaatimus koskee esimerkiksi osakeyhtiön perustamissopimusta, avioehtoa sekä kiinteistön kauppakirjaa.

Suullinen sopimus – yleiset edellytykset pätevyydelle

Sekä suullinen että kirjallinen sopimus sitovat osapuolia, jos sopimus täyttää lain yleiset edellytykset. Tärkeimmistä edellytyksistä säädetään ns. oikeustoimilaissa. Sopimuksen tekemisessä ei saa käyttää esimerkiksi pakkoa. Sopimus ei ole pätevä myöskään silloin, jos toinen osapuoli on antanut virheellisiä tai vääristeltyjä tietoja taikka salannut jonkin sopimuksen tekemisen kannalta tärkeän seikan. Muutoinkin sopimukseen johtavien menettelytapojen tulee olla rehtejä, luottamuksellisia ja oikeudenmukaisia.

Sopimuksen sisällössä on lisäksi aina hyvä muistaa kohtuus, sillä kohtuuttomia sopimusehtoja voidaan joutua sovittelemaan tai ne voidaan jättää kokonaan huomiotta. Kohtuuttomuutta tarkastellaan aina tapauskohtaisesti, ja arviossa otetaan huomioon esimerkiksi sopijapuolten ymmärrys ja neuvotteluasema suhteessa toisiinsa. Kohtuuttomana on pidettävä esimerkiksi ehtoa, jossa ostaja on sidottu tarjoukseen rajoittamattoman ajan ja myyjä saa vapaasti tehdä päätöksen sen hyväksymisestä. Kohtuuton on myös esimerkiksi ehto, jonka mukaan yksin myyjä saa ratkaista, onko hänen myymässään tavarassa puutteita vai ei.

Suullisen sopimuksen irtisanominen – alkuperäinen sopimus on avainasemassa

Tyypillisesti minkä tahansa sopimuksen – kirjallisen tai suullisen – voimassaolo päättyy silloin, kun molemmat sopimusosapuolet ovat täyttäneet sovitut velvoitteet, esimerkiksi kun sovittu remontti on maksettu ja suoritettu kokonaisuudessaan. Sopimuksen voidaan myös sopia olevan voimassa vain tietyn määräajan, minkä jälkeen se päättyy. Esimerkiksi työ- tai vuokrasopimus on mahdollista solmia paitsi toistaiseksi voimassa olevana myös määräaikaisena.

Toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen voimassaolo päättyy silloin, kun osapuoli on irtisanonut sopimuksen ja irtisanomisaika on päättynyt. Määräaikaista sopimusta ei voi lähtökohtaisesti irtisanoa.

Irtisanomisilmoituksen muoto

Pääsääntöisesti sopimuksen irtisanomisilmoituksen voi tehdä haluamallaan tavalla. Toisinaan osapuolet saattavat keskinäisellä sopimuksellaan kuitenkin edellyttää kirjallista irtisanomista. Oleellista on siis perehtyä alkuperäisen sopimuksen sisältöön – mitä osapuolet sopivat (jos sopivat).

Irtisanomisaika

Myös irtisanomisajasta voi yleensä sopia vapaasti. Jos irtisanomisesta ei ole sovittu mitään, sovelletaan yleistä periaatetta, jonka mukaan toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voimassaolo päättyy kohtuullisen irtisanomisajan kuluttua irtisanomisesta. Kohtuullisuus on suhteellista ja helposti kiistanalaista, joten osapuolten kannattaa sopia irtisanomisajasta nimenomaisesti. He voivat toisaalta jopa sopia, ettei irtisanomisaikaa ole, vaan sopimus päättyy ilmoituksesta välittömästi.

Poikkeukset: Tiettyjä sopimuksia koskien on erityistä lainsäädäntöä, jossa määritellään irtisanomisilmoituksen muoto tai irtisanomisajan pituus. Näin on esimerkiksi asuinhuoneistojen ja työsopimusten osalta. Sopimusosapuolille on kuitenkin jätetty näissäkin tapauksissa rajattu vapaus sopia itselleen sopivimmista sopimusehdoista.

Suullisen sopimuksen purkaminen – mahdollista vain painavilla perusteilla

Sopimuksen irtisanomisesta erillinen ja radikaalimpi toimenpide on sopimuksen purkaminen, joka vaatii aina erittäin painavat syyt. Suullisen sopimuksen purkaminen määräytyy lähtökohtaisesti samojen oikeussääntöjen perusteella kuin kirjallisen sopimuksen. Yleensä sopimus puretaan toisen osapuolen olennaisen sopimusrikkomuksen vuoksi. Sopimuksen purkamisen seurauksena osapuolten velvoitteet lakkaavat välittömästi ja pääsääntöisesti jo tehdyt suoritukset palautetaan. Purkaminen on myös ainoa tapa päättää määräaikainen sopimus kesken sen voimassaolon.

Osapuolet voivat sisällyttää sopimukseen ehtoja siltä varalta, että sopimus puretaan. Voidaan esimerkiksi määritellä, millä ehdoin sopimuksen voi purkaa tai mitkä ovat purun seuraukset. On kuitenkin hyvä muistaa, että esimerkiksi liian alhaalle asetettu purkukynnys voi olla kohtuuton sopimusehto (kohtuuttomuutta käsiteltiin jo edellä), minkä vuoksi sitä saatetaan joutua sovittelemaan.

Tiettyjen sopimustyyppien osalta purkamisen edellytyksiä on määritelty tarkemmin lainsäädännössä, esimerkiksi kuluttajakauppaa ja asunnon vuokraamista koskevissa laeissa.

Purkuilmoituksen muoto

Pääsääntöisesti sopimuksen voi purkaa halutessaan eri muodossa kuin varsinainen sopimus on tehty. Siten esimerkiksi suullisesti tehdyn sopimuksen purkaminen onnistuu kirjallisestikin, mikä on yleisesti erittäin suositeltava tapa toimia.

Kirjallisen sopimuksen kolme keskeistä etua

1. Vahvemmat todisteet: Suulliset sopimukset voivat tekohetkellä vaikuttaa helpolta vaihtoehdolta, vaikka tosiasiassa niihin liittyy riskejä, jotka saattavat realisoitua vasta pitkänkin ajan päästä. Riskeinä ovat sopimuksen olemassaoloa, sopimukseen sisällytettyjä ehtoja tai näiden ehtojen tulkintaa koskevat ristiriidat. Suullisen sopimuksen alkuperäistä sisältöä on tällaisessa tilanteessa erittäin vaikea näyttää toteen. Seurauksena on tyypillisesti turhauttava “sana sanaa vastaan” -tilanne, jonka ratkaisemiseksi joudutaan käymään pitkiä ja vaikeita neuvotteluja. Osapuolten erilaisten käsitysten syynä voi olla niin toisen sopijapuolen vilpillinen mieli kuin inhimillinen unohdus.

2. Mahdollisuus sopimusten hallintaan: Kirjallisia sopimuksia on helpompi hallita. Liiketoiminnan ja henkilöstön määrän kasvaessa suullisten sopimusten käyttäminen muodostuu käytännössä mahdottomaksi. Siksi kirjallinen sopimuskäytäntö kannattaa omaksua jo alusta alkaen.

3. Harkinta & ammattimainen vaikutelma: Kirjallinen sopiminen antaa ammattimaisen vaikutelman yrityksestäsi. Osapuolilla on mahdollisuus harkita sopimusehtoja rauhassa ja kysyä muidenkin mielipidettä niistä – tällainen läpinäkyvyys on omiaan sitouttamaan osapuolet sopimukseen.

Miten laadin kirjalliset sopimukseni helpoiten?

Docuen palvelu sisältää juristien laatimat kirjalliset mallisisällöt tuhansiin eri liiketoiminnan tilanteisiin. Tutustu esimerkiksi seuraaviin sisältökokonaisuuksiimme:

• Työsuhde ja HR

• Yhtiö ja osakkeenomistajat

• Kauppa ja vuokra

• Asiakassuhde

Tags: suullinen sopimus laki, sitova sopimus, pätevä sopimus, suullisen sopimuksen purkaminen