Vahva tase tuo turvaa – katso keinot vakavaraisuuden vahvistamiseksi

Millainen on vahva tase?

Miten tasetta luetaan: Tase kuvaa yrityksen taloudellista asemaa tiettynä ajankohtana. Se koostuu kahdesta puolesta, joista ensimmäisestä käy ilmi yrityksen varat (“vastaavaa”) ja toisesta miten nämä varat on rahoitettu (“vastattavaa”). Taseen vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta arvioitaessa huomio kiinnittyy vastaavissa rahavaroihin (=kassaan) ja vastattavissa omaan pääomaan.

Vahva tase edellyttää vahvaa omaa pääomaa: Tärkein osa vahvaa tasetta on omavaraisuusaste, joka ilmaisee, kuinka suuri osuus yrityksen varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Omaa pääomaa on lähtökohtaisesti kaikki yhtiön rahoitus, joka ei ole velkaa. Oma pääoma kuuluu omistajille. Se on yhtiön näkökulmasta varminta rahoitusta, koska sen jakamiseen pois yhtiöstä ei ole sopimusoikeudellista velvoitetta ja lisäksi osakeyhtiölaki suojaa oman pääoman pysyvyyttä tietyin säännöin myös omistajilta. Mitä korkeampi omavaraisuusaste, sitä vahvempi tase.

Negatiivinen oma pääoma johtaa rekisterimerkintään: Oma pääoma on yleisen vakautensa ohella merkityksellistä myös siksi, että jos se menetetään tappioiden myötä kokonaan, on negatiivisuudesta ilmoitettava kaupparekisteriin. Seurauksena on julkinen kaupparekisterimerkintä. Merkintä ja sen aiheuttamat negatiiviset seuraukset kannattaa yleensä välttää. Johdon tulee seurata oman pääoman kehittymistä pitkin tilikautta; passiivisuus ei ole lieventävä asianhaara, jos rekisterimerkintä jää tekemättä ja siitä koituu vahinkoa. Oma pääoma kannattaakin pitää tasolla, jolla se riittää varmasti.

SVOP-sijoitus on vaivattomin tapa vahvistaa omaa pääomaa

Hallinnollisesti kevein tapa: Sijoittaminen yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP-rahastoon) on nopea ja mutkaton tapa tuoda omaa pääomaa yritykseen, sillä se ei vaadi mittavaa dokumentaatiota, uusien osakkeiden liikkeellelaskua tai ilmoitusta kaupparekisteriin. Tietyin edellytyksin SVOP-rahastosta voidaan myöhemmin jakaa varoja takaisin sijoituksen tekijöille verovapaasti, mikä ei ole osakeantisijoituksissa mahdollista. Myös varainsiirtovero vältetään, toisin kuin osakeannissa.

Sopii parhaiten kaikkien osakkaiden sijoittaessa: SVOP-sijoituksen voi tehdä periaatteessa kuka vain, mutta käytännössä SVOP-sijoituksia tekevät osakkeenomistajat. SVOP-sijoitus toimii rahoitusvaihtoehtona parhaiten silloin, kun yhtiön kaikki osakkeenomistajat pystyvät tasaveroisesti osallistumaan sijoitukseen – lue: omistusosuutensa suhteessa. Syynä on se, että SVOP-rahastoa ei ole korvamerkitty kenellekään, vaan siitä tulee omistajien yhteistä pottia yhtiön pankkitilillä. Jos varoja jaetaan myöhemmin osakkeenomistajille takaisin, jakaminen tapahtuu heidän omistusosuuttaan vastaavasti, oli osakkeenomistaja osallistunut SVOP-sijoitukseen tai ei. Tämä sääntö tekee SVOP-sijoituksesta epäkäytännöllisen rahoitusinstrumentin, elleivät kaikki osakkaat pysty osallistumaan sijoitukseen samoin ehdoin. 

Näin toteutat käytännössä: SVOP-sijoituksen vastaanottamisesta päättää hallitus, jonka tulee laatia pöytäkirja hyväksymästään sijoituksesta. Sijoitus kannattaa lisäksi vahvistaa erillisellä sopimuksella. 

• Hallituksen pöytäkirja (sisältää mallikirjaukset SVOP-sijoituksiin)

• Sopimus SVOP-sijoituksesta

Osakeannissa sijoittajat ostavat yrityksen osakkeita

Sopii moneen tilanteeseen: Osakeannissa osakeyhtiö laskee liikkeelle uusia osakkeitaan tai myy hallussaan olevia omia osakkeita. Osakeanti sopii tilanteeseen, jossa otetaan mukaan uusia osakkaita tai kun vain osa nykyisistä osakkaista haluaa tai pystyy ostamaan osakkeita. Tällöin puhutaan suunnatusta osakeannista.

Näin toteutat käytännössä: Osakeannista päättää lähtökohtaisesti yhtiökokous. Yhtiökokous voi myös valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista. Osakkeiden merkinnästä kannattaa laatia kirjallinen merkintäsitoumus. Osakeannissa merkittävät osakkeet on rekisteröitävä kaupparekisteriin. Tässä mielessä osakeanti on raskaampi toteuttaa kuin esimerkiksi SVOP-sijoitus.

• Ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja (sisältää mallikirjaukset osakeantiin)

• Osakeannin merkitäsitoumus

Pääomalaina on nimestään huolimatta omaa pääomaa

Erityisehtoinen laina: Pääomalaina on nimitys lainalle, jota osakeyhtiö voi nostaa osakeyhtiölaissa säädetyin erityisehdoin. Pääomalainan asema on varojenjaossa velkojan kannalta heikompi kuin muiden velkojen, eikä pääomalainalle saa asettaa esimerkiksi vakuutta. Velkojalle pääomalaina on tavanomaista velkaa riskisempi vaihtoehto, mikä yleensä huomioidaan pääomalainan korkotasossa.

Pääomalainan hyödyt: Vaikeuksissa olevalle "heikon taseen" yhtiölle pääomalaina voi olla tavanomaista velkaa parempi ratkaisu. Pääomalaina voidaan ottaa laskennallisesti huomioon yhtiön omana pääomana määritettäessä, onko yhtiön oma pääoma osakeyhtiölain tarkoittamassa mielessä positiivinen. Pääomalaina voi siis auttaa välttämään oman pääoman menettämistä koskevan rekisterimerkinnän.

Pääomalaina vai SVOP-sijoitus: Pääomalainan velkojana on käytännössä yleensä joku osakkeenomistajista. Se voi olla paras ratkaisu, jos yhtiöllä on useampi omistaja, mutta kaikki eivät pysty rahoittamaan yhtiötä SVOP-sijoituksen muodossa. Pääomalaina tulee korvamerkityksi velkojalle, eli hän turvaa asemansa rahoittajana toisin kuin SVOP-sijoituksessa, ja yhtiö saavuttaa silti SVOP-sijoituksen hyödyt eli oman pääoman ehtoisuuden ja hallinnollisen keveyden (ei syytä järjestää osakeantia).

Näin toteutat käytännössä: Hallitus päättää pääomalainan vastaanottamisesta. Lisäksi pääomalainasta on tehtävä aina kirjallinen sopimus.

• Hallituksen pöytäkirja (sisältää mallikirjaukset lainan vastaanottamisesta)

• Pääomalainan velkakirja 

Harkitse myös seuraavia vaihtoehtoja

Tavallinen laina: Yhtiötä voidaan pääomittaa myös tavanomaisella lainalla – sitä ei luokitella omaksi pääomaksi, mutta se vahvistaa silti kassaa. Lainasta sovitaan velkakirjalla, jossa määritellään lainan ehdot:

• Velkakirja

Vaihtovelkakirjalaina: Vaihtovelkakirjalainassa velkoja voi vaatia velan takaisinmaksun rahan sijasta velallisyhtiön osakkeina. Vaihtovelkakirjoja käytetään erityisesti kasvuyhtiöissä, jotka eivät välttämättä saisi lainaa tavanomaisin ehdoin, mutta jotka voivat vakuuttaa sijoittajan osakkeen arvonkehityksestä. Vaihtovelkakirja voidaan tehdä myös pääomalainan muotoisena, jolloin se lasketaan omaksi pääomaksi määritettäessä, tarvitseeko oman pääoman menettämisestä ilmoittaa kaupparekisteriin – merkintä oman pääoman negatiivisuudesta voidaan näin siis välttää. Hyödynnä seuraavaa asiakirjamallia:

• Vaihtovelkakirja

Oman pääoman vahvistaminen voi mahdollistaa pankkilainan: Jos omaa pääomaa vahvistetaan jollain edellä mainituista tavoista, on hyvät mahdollisuudet, että yritys pystyy vahvistamaan rahoitusasemaansa myös pankista saatavalla lainalla.

• Esimerkki – Omistajat tekevät yhtiöönsä 200 000 euron SVOP-sijoituksen, jolloin yrityksen oma pääoma kasvaa vastaavasti. Tämän seurauksena pankki myöntää yhtiölle 100 000 lainan todettuaan, että yhtiön liiketoiminta ja tase ovat kokonaisuutena terveitä.

Tiesitkö, että voit laatia kaiken rahoitus- ja yritysdokumentaation vaivattomasti yhdessä palvelussa? Kokeile Docueta ilmaiseksi jo tänään.

Kirjoittaja on juristi, laskentaekonomi ja yksi Docuen perustajista.

Tags: yrityksen rahoitusvaihtoehdot, millainen on vahva tase, yritysrahoituksen hakeminen