Esisopimus

Esisopimuksella suojaudutaan epävarmuudelta

Esisopimus on tarpeen tilanteessa, jossa osapuolet haluavat tehdä sopimuksen, mutta tilanteeseen liittyy jokin epävarmuus. Epävarmuus voi liittyä osapuolten keskinäiseen luottamukseen (esim. myytävän tuotteen kunto, toimitusvarmuus) tai täysin ulkoisiin tekijöihin (esim. viranomaislupa, rahoitus). Ratkaisuna on esisopimus: se takaa lopullisen sopimuksen toteutuvan, jos epävarmuus poistuu sovitulla tavalla. Näin lopullista sopimusta voidaan alkaa jo valmistella, ainakin osittain.

Esimerkkejä tilanteista, joihin esisopimus sopii

Esimerkki 1 (tavaratilaus): Teollisuusalan yritys on kiinnostunut tilaamaan suuren erän aineita ja muita välituotteita uudelta toimittajalta. Toimittaja vaikuttaa lupaavalta, mutta se on vielä pieni ja valmistaa tuotteensa kilpailijoistaan poikkeavalla tekniikalla. Tilaaja sitoutuu sopimukseen sillä ehdolla, että toimittaja lähettää ensin pienen koe-erän ja tilaaja voi todeta tuotteiden täyttävän kaikki ennalta sovitut laatukriteerit.

Esimerkki 2 (yrityskauppa): Yritys A haluaa ostaa kilpailevan yrityksen B. Yritys B:n pääosakkaat ovat valmiita myymään, mutta vähemmistöomistajia (noin 20 prosenttia osakkeista) ei ole vielä kuultu. Yritys A edellyttää saavansa 100-prosenttisen omistuksen kaupan kohteesta. Esisopimukseen kirjataan, että kauppa kaatuu, elleivät kaikki osakkeet ole kaupan piirissä tiettyyn päivään mennessä. Käytännössä Yritys B:n pääosakkaiden tehtäväksi jää varmistaa, että vähemmistö suostuu myymään oman osuutensa samoin ehdoin kuin he.

Esimerkki 3 (asuntokauppa): Pariskunta on kiinnostunut ostamaan iäkkään omakotitalon, mutta epäilee sen kuntoa. Tehdään esisopimus, jonka mukaan lopullinen kauppa syntyy, jos talo läpäisee kuntotarkastuksen.

Esisopimuksen sitovuus on osapuolista kiinni

Esisopimus sitoo yleensä sen molempia osapuolia. Esisopimukseen sitoutuneiden tulee siis tehdä myös lopullinen sopimus, jos esisopimuksessa asetetut edellytykset täyttyvät.

Toki voidaan sopia toisinkin: jommallekummalle osapuolelle saatetaan suoda täysi harkintavalta vetäytyä lopullisesta sopimuksesta tiettyyn päivään mennessä. Tällainen esisopimus on luonteeltaan optio.

Esisopimus luo pohjan pääsopimukselle – sanoita sopimus tarkasti

Esisopimuksessa tulee ilmaista mahdollisimman tarkasti tulevan pääsopimuksen sisältö ja ne ehdot, joiden täyttyessä pääsopimus solmitaan.

Jatkumo esisopimuksesta pääsopimukseksi: Esisopimuksen tulisi olla niin tarkka, että se ei jätä käytännössä minkäänlaista harkinnanvaraa lopullisen sopimuksen ehtoihin. Tällöin esisopimuksen voi ajatella eräänlaiseksi automaatiolla toimivaksi sopimuskokonaisuudeksi: jos sovitut ennakkoehdot täyttyvät, muuntuu esisopimus sellaisenaan pääsopimukseksi.

Suhde aiesopimukseen: Toisinaan avonaisia kysymyksiä on niin paljon, ettei lopullista sopimusta ole mahdollista tai mielekästä ilmaista sitovan esisopimuksen muodossa. Tällöin parempi ratkaisu on yleensä aiesopimus, joka ei ole juridisesti sitova mutta ilmaisee tahtotilan yhteistyöstä. Parhaimmillaan aiesopimus muodostaa tietynlaisen "herrasmiessopimuksen" osapuolten välille ja luo siten riittävän kehyksen pääsopimuksen tekemiselle. Aiesopimus on erillisenä asiakirjamallinaan palvelussamme.

Mitä tapahtuu, jos esisopimuksessa sovitut ennakkoehdot täyttyvät, mutta toinen osapuoli perääntyy?

Jos pääsopimuksen tekemiselle sovitut ehdot täyttyvät sovitussa ajassa, on pääsopimus lähtökohtaisesti tehtävä.

Mikäli toinen osapuoli jostain syystä kieltäytyy pääsopimuksen tekemisestä, on rikotulla osapuolella mahdollisuus vaatia pääsopimuksen tekemistä – viime kädessä tuomioistuimessa. Tällöin ratkaisevaan asemaan nousee nimenomaan esisopimuksen sisältö: jos esisopimus on riittävän tarkka, sen ehdot käytännössä sanelevat pääsopimuksen sisällön. Jos sopimus on sen sijaan ylimalkainen tai siinä on suoranaisia aukkoja, joudutaan vaikeisiin jatkoneuvotteluihin tilanteessa, joka on jo valmiiksi riitainen.

Useimmin sopimusta rikkovalle osapuolelle annetaan mahdollisuus ostaa itsensä tilanteesta ulos vahingonkorvauksilla. Vahingonkorvauksen määräytymisestä tai tietystä kiinteästä korvauksesta (ns. sopimussakko) saatetaan sopia ennakoivasti itse esisopimuksessa – monesti se on myös suositeltavaa. (Huomaa: asuntokaupassa sopimussakkoon rinnastuu vakiokorvaus tai käsiraha).

Laadi esisopimus vaivattomasti

Docuen palvelussa luot juuri omaan tilanteeseesi sopivan esisopimuksen. Sopimusmallimme sisältävät juristiemme laatimat mallisisällöt, joista voit valita omaan sopimukseesi sopivat.

Tämä esisopimuksen malli soveltuu tavarakauppaan. Palvelussa on erikseen seuraavat sopimusmallit, joilla voit muotoilla esisopimuksen tiettyihin erityistilanteisiin:

• Kiinteistön kauppaa koskeva esisopimus
• Kauppakirja, osakkeet
• Kauppakirja, liiketoiminta
• Projektisopimus (kertaluontoinen tilaustyö)

Tags: esisopimus, esisopimus ja aiesopimus, esisopimus asuntokauppa, asuntokaupan esisopimus, aiesopimus esisopimus