Kilpailukielloista on tullut työnantajille kalliita – yksi ratkaisu suojaa edelleen tehokkaasti kilpailijoilta

Kilpailukieltosopimus jatkaa kilpailukieltoa työsuhteen jälkeiseen aikaan

Kilpailukieltosopimus lyhyesti: Työntekijällä on suoraan lain nojalla velvollisuus olla harjoittamatta työnantajansa kanssa kilpailevaa toimintaa työsuhteen aikana. Kilpailukieltosopimuksella työntekijä pidättäytyy kilpailevasta toiminnasta myös määrätyn ajan työsuhteen jälkeen – tyypillisesti 3–12 kuukauden ajan. Koska kilpailukieltosopimus rajoittaa perustavanlaatuisesti työntekijän oikeutta hankkia toimeentulonsa haluamallaan tavalla, on sopimukselle asetettu erityisiä vaatimuksia.

Sopimisen edellytykset: Työnantaja ja työntekijä voivat solmia kilpailukieltosopimuksen vain, jos siihen on työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy. Kilpailukieltosopimuksen kestolle ja sen rikkomisesta tuomittavan sopimussakon määrälle on asetettu laissa rajat. Nämä rajat eivät kuitenkaan koske johtavassa asemassa olevien työntekijöiden kilpailukieltoja.

Kilpailukiellot maksavat työnantajille: Kilpailukieltojen käyttöä työsuhteissa rajoitettiin entisestään alkuvuodesta 2022. Tällöin tuli voimaan lakimuutos, jonka myötä kilpailukiellon asettamisesta on seurannut automaattinen velvollisuus maksaa siitä korvausta työntekijälle. Tämä on tehnyt kilpailukielloista työnantajille kalliita ja saanut monet etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Saman asian ajaa monesti salassapitosopimus

Kilpailukieltosopimus liikesalaisuuksien suojana: Yleisin syy kilpailukieltosopimuksen solmimiselle on työnantajan liikesalaisuuksien suojaaminen. Tämä johtuu siitä, että riski liikesalaisuuksia loukkaaville teoille on suurimmillaan työntekijän siirtyessä kilpailijan palvelukseen tai perustaessa kilpailevan yrityksen. Koska liikesalaisuuksia loukkaavien tekojen toteennäyttäminen voi olla hankalaa, on usein kilpailevan toiminnan kieltäminen kokonaan selkeämpää.

Salassapitosopimuksen hyödyt: Jos työnantajan intressissä on lähinnä suojata liikesalaisuuksiaan, ei kilpailukieltosopimus kuitenkaan ole välttämätön. Samaan päämäärään päästään salassapitosopimuksella – ja usein myös paljon näppärämmin erityisesti seuraavista syistä:

• Ei erityisen syyn vaatimusta: Salassapitosopimuksen käytölle ei ole asetettu erityisiä edellytyksiä. Sopimusta voidaan lähtökohtaisesti käyttää kaikkien niiden työntekijöiden kanssa, joilla saattaa olla pääsy työnantajan liikesalaisuuksiin. Sen sijaan kilpailukieltosopimusta ei yleensä ole perusteltua solmia esimerkiksi suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden kanssa.

• Ei rajoitteita pituudelle tai sopimussakolle: Salassapitosopimuksen kesto voi olla pidempi ja rikkomisen sanktioksi asetettava sopimussakko suurempi kuin kilpailukieltosopimuksen. Mittapuuna käytetään tarkkojen määreiden sijasta kohtuullisuutta.

• Voimassa kaikissa työsuhteen päättymistilanteissa: Salassapitosopimus pysyy voimassa myös työsuhteen päättyessä työnantajasta johtuvasta syystä, toisin kuin kilpailukieltosopimus.

• Kieltää laajemmin liikesalaisuuksien paljastamisen: Kilpailukieltosopimus kieltää vain kilpailevan toiminnan, muttei luottamuksellisen tiedon paljastamista muilla tavoin. Salassapitosopimus taas kieltää kaikenlaisen luottamuksellisen tiedon paljastamisen riippumatta siitä, hyödynnetäänkö tietoa kilpailevassa toiminnassa vai vuodetaanko sitä muuten vain.

• Ei maksuvelvollisuutta: Salassapitosopimuksen solmiminen on työnantajalle ilmaista. Kilpailukieltosopimuksesta työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksena tietyn prosenttiosuuden tämän palkasta koko sen ajan, jonka kilpailukielto on työsuhteen jälkeen voimassa.

Näin sopiminen onnistuu helpoiten

Sopimusmallit kaikkiin tilanteisiin: Salassapitosopimuksella voidaan siis suojata yhtä hyvin tai jopa laajemmin työnantajan liikesalaisuuksia kuin kilpailukieltosopimuksella. Docuen valikoimasta löydät laadukkaat ja helppokäyttöiset sopimusmallit molempiin tilanteisiin. Voit laatia erilliset sopimukset tai sisällyttää salassapito- tai kilpailukieltoehdon työsopimukseen:

• Salassapitosopimus (yksipuolisesti velvoittava)

• Kilpailukieltosopimus

• Työsopimus

Muista sopimussakko: Niin salassapidon kuin kilpailukiellon noudattamisen tehostamiseksi kannattaa aina asettaa kiinteämääräinen sopimussakko. Sopimussakko on sanktioluonteinen maksu, joka tulee maksettavaksi, jos työntekijä rikkoo velvoitettaan. Merkitystä ei ole sillä, kärsiikö työnantaja velvoitteen rikkomisesta tosiasiallista vahinkoa vai ei. Sopimussakko toimii siis ikään kuin vakuutena, jolla työntekijä motivoidaan pysymään hyväksymänsä sopimuksen ehdoissa. Docuen sopimusmallit sisältävät juristiemme laatimat malliehdot myös sopimussakkoon liittyen.

Kirjoittaja on Docuen juristi.