Yritysten välinen kauppa ja kuluttajakauppa – tunnetko erot?
Kun yrityksesi käy tavaran kauppaa, saattaa tuntua yhdentekevältä, onko ostajana toinen yritys vai yksityishenkilö. Juridisesti asialla on kuitenkin suuri merkitys. Siinä missä yritysten välisessä kaupassa vallitsee laaja sopimusvapaus, on kuluttajakaupan sopimusvapautta rajoitettu vahvasti pakottavalla lainsäädännöllä.
1. Laki suojaa kuluttajia, mutta ei yrityksiä
Kauppalaki & yritysten välinen kauppa: Yritysten välisellä kaupalla tarkoitetaan tavaran kauppaa, jossa sekä myyjänä että ostajana on yritys. Yritysten välisessä kaupassa noudatetaan kauppalakia, jonka säännökset ovat tahdonvaltaisia. Tämä tarkoittaa, että kaupan osapuolet voivat varsin vapaasti sopia kaupan ehdoista laista poikkeavalla tavalla. Ehtojen tulee kuitenkin olla kohtuullisia.
Mitä on kuluttajakauppa: Sen sijaan kuluttajakaupalla tarkoitetaan tavaran kauppaa, jossa myyjänä on elinkeinonharjoittaja ja ostajana kuluttaja. Elinkeinonharjoittajana pidetään yritystä tai yksityishenkilöä, joka tuloa tai muuta taloudellista hyötyä saadakseen myy kulutushyödykkeitä ammattimaisesti. Kuluttajana taas pidetään yksityishenkilöä, joka hankkii hyödykkeen pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten.
Kuluttajaa suojataan pakottavalla sääntelyllä: Kuluttajaa pidetään sopimuskumppanina keskimäärin asiantuntemattomampana ja taloudelliselta kantokyvyltään heikompana kuin elinkeinonharjoittajaa, minkä vuoksi kuluttajaa suojataan pakottavalla lainsäädännöllä. Pakottavista säännöksistä ei ole mahdollista sopia kuluttajan vahingoksi toisin, vaan tällaiset sopimusehdot ovat automaattisesti mitättömiä. Esimerkiksi ehto, jonka mukaan sopimukseen ei sovelleta kuluttajansuojalakia, olisi mitätön.
Pienyrittäjät vailla suojaa: Vaikka moni pienyrittäjä saattaa mieltää itsensä kuluttajaksi, kuluttajansuojalakia ei sovelleta yritysten välisiin sopimuksiin. Tämä on tärkeää muistaa, kun yrityksen edustajana laatii sopimusta toisen yrityksen kanssa.
2. Kuluttajalla on etä- ja kotimyynnissä peruuttamisoikeus, yrityksellä ei
Muualla kuin myyjän tiloissa tehtävä kauppa: Etämyynnillä tarkoitetaan kauppaa, joka solmitaan etäviestintä käyttäen ilman, että kuluttaja ja myyjä ovat yhtä aikaa läsnä. Etämyyntiä ovat esimerkiksi verkko-, puhelin- ja postimyynti. Kotimyynnillä taas tarkoitetaan kauppaa, joka tehdään tai jota koskevan tarjouksen kuluttaja tekee muualla kuin myyjän toimitiloissa osapuolten ollessa samanaikaisesti läsnä. Yleensä kotimyynti tapahtuu kuluttajan kotona.
14 päivän peruuttamisoikeus: Etämyynnissä tavaraa ei voi tarkastaa etukäteen. Vastaavasti kotimyynnissä tarjous tulee yllättäen ja ostopäätös tehdään nopeasti. Näistä syistä etä- ja kotimyynnissä kuluttajalle on haluttu antaa erityinen harkinta-aika, jonka kuluessa kuluttaja voi peruuttaa kaupan silloinkin, kun tavara on virheetön. Peruuttamisajan on oltava vähintään 14 päivän pituinen. Jos myyjä ei ole antanut kuluttajalle tietoa peruuttamisoikeudesta tai sen käyttämisestä, peruuttamisoikeus pitenee vuoteen.
Yritysten välistä kauppaa ei voi perua: Toisin kuin yleinen harhaluulo on, ostajalla ei ole yleistä peruuttamisoikeutta muissa kuin edellä käsitellyissä tapauksissa. Yritysten välisessä kaupassa ostajalla ei siis ole peruuttamisoikeutta, ellei tällaisesta oikeudesta ole sovittu erikseen. Moni tarjoaa kannustimena sopimuksen tekemiseen vapaaehtoisesti peruuttamisoikeuden, vaikkei olisi siihen velvollinen.
3. Yritysten välisessä kaupassa yleinen “sellaisena kuin se on” -ehto ei ole kuluttajakaupassa sallittu
Tavoitteena myyjän virhevastuun rajoittaminen: Etenkin käytetyn tavaran kaupassa käytetään usein laatuvaraumana ehtoa, jonka mukaan tavara myydään “sellaisena kuin se on”. Yritysten välisessä kaupassa tällainen ehto saattaa nostaa myyjän virhevastuun kynnystä. Sen sijaan kuluttajakaupassa tällainen ehto on mitätön, ja käytetyn tavaran virheellisyyttä arvioidaan samoin perustein kuin uuden tavaran virheellisyyttä.
Yritysten välisen kaupan monet vastuunrajoitusehdot: Yritysten välisessä kaupassa myyjä voi rajata virhevastuutaan myös esimerkiksi määräämällä, ettei myyjä vastaa välillisistä vahingoista, kuten menetetystä voitosta tai tulosta. Sen sijaan kuluttajakaupassa myyjän korvausvastuu käsittää myös välilliset vahingot, jos vahinko johtuu myyjän huolimattomuudesta tai jos tavara on kaupantekohetkellä poikennut siitä, mihin myyjä on erityisesti sitoutunut. Tämä on pakottavaa lainsäädäntöä, josta ei voida kuluttajan vahingoksi sopia toisin.
4. Puhelimessa tehty kauppa sitoo yritystä, mutta ei kuluttajaa
Puhelimessa tehdyt kuluttajakaupat eivät sido: Tavaran kauppaa koskeva sopimus voidaan tehdä vapaamuotoisesti, eli myös suullinen sopimus on pätevä. Tästä on olemassa yksi poikkeus: kuluttajille suunnatussa puhelinmyynnissä sitovia kauppoja ei voida tehdä puhelimessa. Kauppa syntyy vasta puhelun jälkeen, jos kuluttaja vahvistaa puhelimessa sovitun kaupan kirjallisesti. Kuluttajalle tulee siis puhelun jälkeen lähettää kirjallinen tarjous kaikkine sopimusehtoineen, ja kuluttajan tulee hyväksyä tarjous kirjallisesti, jotta sopimus sitoisi häntä.
Poikkeukset kirjallisen vahvistuksen vaatimukseen: Kirjallista vahvistusta sopimuksen syntymiseksi ei poikkeuksellisesti vaadita esimerkiksi silloin, kun kuluttaja on omasta aloitteestaan ottanut yhteyttä myyjään tai kun myyjä on ottanut yhteyttä kuluttajaan tämän nimenomaisesta pyynnöstä (esim. soittopyynnön johdosta).
Yritykset voivat tehdä kauppoja myös puhelimitse: Sen sijaan yritysosapuolet voivat vapaasti tehdä sitovia kauppoja myös puhelimessa, eikä ostajalta edellytetä puhelinkeskustelun jälkeen aktiivisuutta kaupan syntymiseksi.
5. Kuluttajariidoille on oma vaihtoehtoinen riidanratkaisujärjestelmänsä
Tavoitteena taata kuluttajien pääsy oikeuksiinsa: Sen lisäksi, että kuluttajia suojataan muodollisesti lainsäädännöllä, kuluttajille on myös käytännön keinoin turvattu mahdollisuus päästä oikeuksiinsa. Kuluttajille on nimittäin olemassa oma kaksiportainen tuomioistuimen ulkopuolinen riidanratkaisujärjestelmänsä. Se koostuu oikeudellista neuvontaa antavasta kuluttajaneuvonnasta sekä kuluttajariitoja ratkaisevasta kuluttajariitalautakunnasta. Prosessi on kuluttajille kaikilta osin maksutonta.
Yritysten välisessä kaupassa suositaan välitysmenettelyä: Yritysten välisessä kaupassa käytetään monesti sopimusehtoa, jonka mukaan sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan lopullisesti välitysmenettelyssä. Välitysmenettely on niin ikään vaihtoehtoinen riidanratkaisutapa, jossa osapuolten valitsemat välitystuomarit ratkaisevat riidan yksityisesti ja salaisesti. Välitysmenettely on verrattain kallis tapa ratkaista riitoja, minkä vuoksi kuluttajasopimusten osalta on erikseen säädetty, että ennen riidan syntymistä tehty ehto välitysmenettelystä ei sido kuluttajaa.
Turvaa selustasi laadukkaalla kauppakirjalla
Kirjallinen muoto antaa parhaan suojan: Olipa kyseessä yritysten välinen kauppa tai kuluttajakauppa, on kaupasta järkevää tehdä kauppakirja, josta kaupan ehdot ovat helposti todennettavissa. Suuri osa riidoista ei johdu toisen sopijapuolen epärehellisyydestä, vaan siitä, että jo alun alkaen sopijapuolten käsitykset sopimuksen sisällöstä erosivat toisistaan. Kirjallinen kauppakirja suojaa siis paitsi epärehellisyydeltä myös vilpittömiltä väärinkäsityksiltä. Kirjallisen muodon tärkeys korostuu, mitä arvokkaammasta tavarasta on kyse.
Juristien laatimat sisällöt kaikkiin tilanteisiin: Valitse Docuen juristien kehittämistä kauppakirjamalleista tilanteeseesi sopiva ja kokeile kauppakirjan laatimista uudella helpolla tavalla:
Kirjoittaja on Docuen juristi.
Tags: yritysten välinen kauppa, kuluttajakauppa, kauppalaki yritysten välinen kauppa
Senja Paldanius