Määräaikaisen työsopimuksen voi pian tehdä vuodeksi ilman perusteltua syytä
Työlainsäädäntöön on tulossa 1.4.2026 alkaen lukuisia merkittäviä muutoksia, joista eniten keskustelua on herättänyt määräaikaisten työsopimusten joustavoittaminen. Muutosten tavoitteena on helpottaa rekrytointia ja vahvistaa erityisesti pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Lue alta, mikä muuttuu ja miten hoidat työsuhdeasiat laadukkaasti muutosten jälkeenkin.
Määräaikaisten työsopimusten solmiminen helpottuu
Nykyään vaaditaan perusteltua syytä: Määräaikaisen työsopimuksen solmiminen edellyttää nykylain mukaan lähes poikkeuksetta perusteltua syytä. Tällainen syy on esimerkiksi työn kausiluonteisuus tai palkkaaminen toisen työntekijän sijaiseksi. Jos työsopimukselle ei ole perusteltua syytä, katsotaan sen olevan voimassa toistaiseksi.
Jatkossa vuoden määräaikaisuus mahdollinen ilman perustetta: Jos lakimuutos etenee suunnitellusti, määräaikaisen työsopimuksen voi 1.4.2026 alkaen tehdä työnantajan aloitteesta enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä seuraavassa kahdessa eri tilanteessa:
kysymys on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä; tai
osapuolten välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta.
Sopimusten ketjuttamista rajoitetaan: Sopimus voidaan uusia enintään kahdesti vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä. Yhteensä määräaikaisia työsopimuksia saa siis tehdä saman työntekijän kanssa ilman perusteltua syytä enintään kolme kappaletta. Sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saa ylittää yhtä vuotta.
Edellytysten vastaisuuden seuraukset: Jos määräaikainen työsopimus on työnantajan aloitteesta tehty edellä mainittujen reunaehtojen vastaisesti, on sopimusta pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Määräaikaista työsopimusta ei jatkossakaan saa tehdä tai jättää tekemättä syrjivin perustein.
Lue lisää: Lisätietoja muutoksista voi lukea esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta täältä.
Uudet työnantajan velvoitteet turvaavat työntekijän asemaa
Selvitysvelvollisuus jatkomahdollisuuksista: Uutta sopimustyyppiä koskevat uudenlaiset työnantajan velvoitteet, joilla pyritään ehkäisemään määräaikaisiin työsopimuksiin liittyviä väärinkäytöksiä. Työnantajan on ensinnäkin annettava työntekijälle ennen määräaikaisen työsopimuksen päättymistä perusteltu selvitys mahdollisuudesta palkata työntekijä toistaiseksi voimassa olevaan tai perustellusta syystä tehtävään määräaikaiseen työsuhteeseen.
Työn tarjoamisvelvollisuus: Toiseksi työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä työntekijälle, jonka kanssa on tehty määräaikainen työsopimus ilman perusteltua syytä. Työn tarjoamisvelvollisuus syntyy, jos työnantaja harkitsee määräaikaisen työsopimuksen päättyessä palkkaavansa uuden työntekijän kyseiseen tai vastaavaan tehtävään, jota määräaikainen työntekijä teki. Tällaista työtä on tarjottava entiselle määräaikaiselle työntekijälle ajanjaksona, joka vastaa kestoltaan kolmasosaa työntekijän kanssa tehtyjen työsopimusten kokonaiskestosta ollen kuitenkin enintään neljä kuukautta.
Sopimus irtisanottavissa puolen vuoden jälkeen
Tarjoaa joustoa osapuolille: Määräaikaisiin työsopimuksiin liittyvä pääsääntö on, että sopimus ei ole irtisanottavissa kesken sopimuskauden, vaan se sitoo osapuolia koko sovitun määräajan. Ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta koskee kuitenkin erityinen irtisanomisoikeus, mikä tuo joustoa niin työnantajalle kuin työntekijälle. Osapuolilla on nimittäin oikeus irtisanoa sopimus sen jälkeen, kun se on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Työntekijä voi irtisanoa sopimuksen ilman erityistä syytä, kun taas työnantaja tarvitsee laillisen perusteen kuten toistaiseksi voimassa olevissa työsopimuksissa.
Lomautusilmoitusaika lyhenee puolella
Uusi viikon ilmoitusaika: Lomautusilmoitusaika tarkoittaa varoaikaa, joka työntekijälle on annettava ennen lomautuksen alkamista. Nykylain mukaan lomautuksesta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista, ellei työehtosopimuksessa ole sovittu eripituisesta lomautusilmoitusajasta. Lakimuutoksen myötä lomautusilmoitusaika lyhenee 14 päivästä seitsemään päivään. Samalla säädetään mahdollisuudesta sopia työpaikkakohtaisesti lakiin perustuvan lomautusilmoitusajan noudattamisesta mahdollisen työehtosopimusmääräyksen sijasta.
Takaisinottovelvollisuus poistuu pieniltä yrityksiltä
Koskee tuotannollis-taloudellisia irtisanomisia: Takaisinottovelvollisuudella viitataan tilanteeseen, jossa työnantaja tarvitsee työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin kuin mistä se on neljä kuukautta aiemmin irtisanonut työntekijän tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Jos irtisanottu työntekijä on edelleen työnhakijana, työnantajan on tarjottava hänelle kyseistä työtä. Pitkissä, vähintään 12 vuotta kestäneissä työsuhteissa takaisinottovelvollisuuden pituus on kuusi kuukautta.
Velvollisuuden soveltamisraja nousee: Tähän asti takaisinottovelvollisuus on koskenut kaikenkokoisia työnantajia. 1.4.2026 alkaen velvollisuus koskee vain työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää.
Docue on tukenasi koko työsuhteen elinkaaren ajan
Asiakirjamallit kaikkiin työsuhteen vaiheisiin: Työsuhdeasioiden ammattimainen hoitaminen on keskeinen osa menestyksekästä liiketoimintaa, ja laadukkaat asiakirjat ovat suora näyte tästä. Docue tarjoaa kattavat, juristien laatimat asiakirjamallit koko työsuhteen elinkaaren ajalle – aina rekrytoinnista työsuhteen päättymiseen. Tutustu esimerkiksi seuraaviin työsuhteen eri vaiheissa tarvittaviin asiakirjamalleihin:
Aina ajantasaiset mallisisällöt: Hyödyntämällä Docuen asiakirjamalleja voit varmistua siitä, että työsuhteen asiakirjasi ovat paitsi laadukkaita myös ajantasaisen lainsäädännön mukaisia. Palvelun HR-asiakirjamallit tullaan päivittämään uudistuneen lainsäädännön mukaisiksi lakimuutosten tullessa voimaan 1.4.2026.
Kirjoittaja on Docuen juristi.
Senja Paldanius