Oikeus ositukseen vanhenee jatkossa 10 vuodessa avioerosta

Avioliiton päätyttyä omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti tasan

Avio-oikeus puretaan osituksessa: Avioliitossa puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Kun avioliitto päättyy, oikeus toteutetaan omaisuuden osituksessa. Osituksessa avio-oikeus puretaan ja omaisuus jaetaan pysyvästi osapuolten välillä. Omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti niin, että kumpikin puoliso saa puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä (eli omaisuudesta, joka jää jäljelle, kun varoista vähennetään velat).

Ositus on jatkossa hoidettava määräajassa avioerosta

Ositukselle ei nykyään ole aikarajaa: Tähän asti avioeron jälkeistä ositusta on voinut vaatia milloin tahansa, jopa vuosikymmeniä avioliiton päättymisen jälkeen. Oikeus vaatia ositusta ei lähtökohtaisesti ole vanhentunut, vaan ositus on tullut toimitettavaksi viimeistään toisen puolison kuollessa. Tämä on aiheuttanut ongelmia erityisesti kuolinpesien selvityksessä. Kun toinen puolisoista on kuollut, on tämän entisiltä puolisoilta tai heidän perillisiltään jouduttu vuosienkin jälkeen selvittämään, onko heillä mahdollisesti jo kauan sitten päättyneeseen avioliittoon perustuvia vaatimuksia. Nämä vaatimukset taas ovat saattaneet yllättää kuolleen puolison perilliset.

Jatkossa avio-oikeus vanhenee 10 vuodessa: 1.6.2026 voimaan tulevan lakimuutoksen myötä avio-oikeus vanhenee pääsääntöisesti 10 vuoden kuluttua siitä, kun lainvoimainen päätös puolisoiden avioerosta tai avioliiton kumoamisesta on annettu. Tämä tarkoittaa, että omaisuuden ositus on hoidettava tässä määräajassa tai entiset puolisot menettävät oikeutensa toistensa omaisuuteen lopullisesti.

Tavoitteena kannustaa puolisoita tekemään ositus ajoissa

Näin myös prosessit sujuvoittuvat: Lakimuutoksen tavoitteena on kannustaa puolisoita tekemään ositus ajoissa. Jatkossa kuolinpesän osakkailla tai pesänselvittäjällä ei ole tarvetta etsiä vanhaa osituskirjaa tai pyrkiä tavoittamaan vainajan entisiä puolisoita, jos avioerosta on kulunut yli 10 vuotta. Tämä selkeyttää ja nopeuttaa perhe- ja perintöoikeudellisia prosesseja sekä tuo oikeusvarmuutta entisille puolisoille ja heidän perillisilleen.

Uudistus koskee vain avioerotilanteita

Ositusta kuoleman jälkeen ei tarvitse kiirehtiä: On tärkeää huomata, että lakimuutos ositusvaateen vanhentumisesta koskee vain avioerotilanteita. Lakimuutos ei siis koske tilanteita, joissa avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan. Kuolemaan päättyneissä avioliitoissa onkin varsin tavallista, että ositus jää tekemättä pitkäksikin aikaa lesken jäädessä hallitsemaan jakamatonta kuolinpesää.

Vanhentuminen on mahdollista katkaista

Pesänjakajan määrääminen: Uuden sääntelyn mukaan avio-oikeuden vanhentumisen voi katkaista hakemalla tuomioistuimelta pesänjakajaa omaisuuden osituksen toimittamiseksi. Kun ositus on siirretty pesänjakajan toimitettavaksi, ei avio-oikeus voi vanhentua toimituksen ollessa kesken.

Toisin sopiminen: Lisäksi puolisot voivat keskenään sopia pidemmästä kuin lain mukaisesta 10 vuoden vanhentumisajasta. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, ja sen tulee olla kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama. Sopimus on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastoon samaan tapaan kuin avioehtosopimus.

Miten toimia uudistuksen myötä?

Hoida ositus ajoissa: Lain siirtymäsäännöksen mukaan lakimuutos koskee myös niitä avioliittoja, jotka ovat päättyneet ennen uuden lain voimaantuloa kuitenkin siten, että avio-oikeus vanhentuu aikaisintaan 5 vuotta lain voimaantulon jälkeen. Jos siis olet eronnut ja ositus on vielä tekemättä, hoida se kuntoon ajoissa. Muista myös dokumentoida omaisuuden jako eli tee siitä virallinen, muotovaatimukset täyttävä osituskirja. Sellaisen laadit helpoiten Docuen juristien kehittämällä osituskirjamallilla.

Harkitse toisin sopimista: Jos taas haluat varmistaa pidemmän määräajan osituksen tekemiselle, harkitse rekisteröityä sopimusta avio-oikeuden vanhentumisen katkaisemisesta.

Kirjoittaja on Docuen juristi.